Psykiatrisen potilaan työkyvyn arviointi 2 Psykiatrisen työkyvyn arviointi sairauspäivärahakaudella

Sairauspäivärahakauden aikaisen työkyvyn arvioinnin kehittämiseksi on vuodesta 1998 alkaen sairausvakuutuslain nojalla suoritettavat psykiatriset työkyvyn arvioinnit Pohjois-Suomen alueella keskitetty OYS:n psykiatrian tulosyksikön päiväsairaalan. Vuosina 1998 ja 1999 selvitettiin 49 potilaan työkyky tapauksissa, joissa potilaan oikeutta sairauspäivärahaan ei voitu ratkaista potilaasta kirjoitettujen B-lausuntojen perusteella. Päiväsairaalan tutkimus antoi riittävän informaation potilaan sairaudesta sekä toiminta- ja työkyvystä vakuutuslääketieteellisen työkyvyn arvioimiseksi. Laaja-alainen psykiatrinen tutkimus on tarpeen varsinkin silloin, kun hoitava lääkäri toteaa epäsuhdan potilaan sairauden ja toipumisen keston välillä.

Katariina Merikanto, Jorma Kiuttu, Markku Tamminen, Liisa Kantojärvi, Kristian Läksy

Organtransplanterade barns rejektioner och infektioner

1.3.2002 Helsingin yliopisto

Maria Their

Paksusuolisyövälle altistavia mutaatioita

8.3.2002 Helsingin yliopisto

Anu-Liisa Moisio

Ketoprofeenin käyttö lasten päiväkirurgisen kitarisaleikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa

8.3.2002 Kuopion yliopisto

Henri Tuomilehto

Psykoosityöryhmä vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa Kainuussa vuosina 1992-1996

15.3.2002 Oulun yliopisto

Mauno Saari

Integriinien kautta tapahtuva solun ulkoisen väliaineen uudelleenmuokkaus haavan paranemisen yhteydessä

15.3.2002 Turun yliopisto

Arsi Broberg

Korkean luteinisoivan hormonin vaikutukset siirtogeenisillä hiirillä

15.3.2002 Turun yliopisto

Jukka Kero

Montelukastista vain vähän hyötyä kroonisen astman hoidossa?

Leukotrieenireseptorien antagonisti montelukastista ja sen sukulaislääkkeistä on havaittu hyötyä kliinisissä kontrolloiduissa astmatutkimuksissa. Tällöin kyseessä ovat olleet tarkoin kriteerein valitut potilaat, mahdollisimman homogeeninen joukko. Kalifornialaiset selvittivät kuitenkin nyt lääkkeen etua pitempään jatkuneen astman hoidossa lähinnä kliinisen käytännön mukana annettuna. Tavoitteena oli mm. selvittää, voidaanko steroidilääkitysten käyttöä saada vähenemään. Ohjeena oli kontrollikäynneillä stabiilissa tilanteessa koettaa vähentää steroidihoitoa 20 %:lla. Selvitys ei retrospektiivisen ja lähinnä tarkkailevan luonteensakaan suhteen vastaa tasoltaan kontrolloitua lääketutkimusta, mutta antaa kuvaa hoidon vaikuttavuudesta.

Hannu Puolijoki

Sikiöaikainen hapenpuute johtaa skitsofreniapotilailla ja heidän sisaruksillaan aivokudoksen muutoksiin

Yleisen käsityksen mukaan huomattavalla osalla skitsofreniapotilaista aivojen kuorikerroksen harmaa aine on vähentynyt ja aivonestetila on suurentunut. Skitsofreniapotilailla on myös usein ollut synnytykseen liittyneitä komplikaatioita. Vähemmän tiedetään siitä, minkälainen yhteys synnytyskomplikaatioilla - ennen muuta hapenpuutteella - on skitsofreniapotilaiden aivomuutoksiin. Tätä tutkittiin suomalaisessa kaksosaineistossa, jossa verrattiin skitsofreniaan sairastuneiden, heidän ei-psykoottisten kaksospariensa ja kaltaistettujen verrokkien aivolöydöksiä. Verrokkien suvussa ei ollut esiintynyt psykooseja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Perätilasynnytyksen tapa ja äidin puerperaalinen terveydentila

Perätilasynnytystä koskeva monikeskustutkimus Kanadasta herätti obstetrikoissa ristiriitaisia tunteita vuonna 2000. Täysiaikaisessa perätilassa todettiin suunniteltu keisarileikkaus alatiesynnytystä suotuisammaksi sekä vastasyntyneen että äidin välittömän terveydentilan kannalta. Tutkimusasetelmaa ja löydöksiä on melkoisesti kritisoitu ja pitkäaikaisseurantoja kaivattu. Sama ryhmä on nyt kartoittanut noin 1 500 äidin terveyttä 3 kk synnytyksen jälkeen. Sektiolla synnyttäneillä äideillä oli vähemmän virtsanpidätysongelmia (RR 0,62, 95 %:n luottamusväli 0,41- 0,93) ja myös flatusongelma oli heillä merkitsevästi vähäisempi. Muita eroja terveydentilassa ei havaittu. Tämäkin tulos puhuu suunnitellun sektion puolesta. Artikkelissa toisaalta tuodaan esille se, että perätilan synnytystavan valinnassa on otettava kantaa useisiin lyhyen ja pitkän aikavälin tekijöihin, joista monien merkitystä ei tunneta.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kinolonien akilleenkantapää

Hyvä muistutus fluorokinoloniantibioottien yhdestä haittavaikutuksesta on kuvattu BMJ:n Minervan palstalla. Siinä on 55-vuotiaan miehen jalat, kummastakin akillesjänteet poikki. Mies oli saanut keuhko-ongelmiinsa levofloksasiinia ja prednisolonia. Kahden viikon kuluttua napsahti miehen kumartaessa videota vaihtamaan. Ruptuuran hoito oli konservatiivinen. Jännevamma on fluorokinolo-nihoidon tunnettu komplikaatio. Tässä tapauksessa kortisoni oli varmaan edistämässä vamman syntyä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsen unihäiriö ja äidin masennus

Jos imeväisikäinen itkee ja valvoo yöt, äiti väsyy ja masentuu, eikä kenelläkään ole kivaa. Australialaisissa neuvoloissa satunnaistettiin 156 huonosti nukkuvaa 6-12 kk:n ikäistä vauvaa. Interventioryhmässä vanhempia ohjattiin opettamaan vauva nukkumaan joko pidentämällä aikaa, jolloin he reagoivat lapsen itkuun, tai vähitellen vähentämällä läsnäoloa lapsen nukahtaessa. Tavoitteena oli lapsen nukahtaminen yksin. Vertailuryhmän vanhemmat saivat vain kirjallisen ohjeen normaalista unirytmistä. Interventioryhmän vauvat nukkuivat 2 kk:n kuluttua paremmin ja äidit olivat vähemmän masentuneita, mutta ero ei ollut merkitsevä enää 4 kk:n kuluttua. Tyhjää parempi silti.

Marjo Renko

Lyhyesti: Myös uusien psykoosilääkkeiden käytössä hoitomyöntyvyysongelmia

Uusia psykoosilääkkeitä on pidetty perinteisiä psykoosilääkkeitä parempina mm. hoitomyöntyvyyssyistä. Prospektiivisessa tutkimuksessa vertailtiin erityyppistä lääkettä saaneiden hoitomyöntyvyyttä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Toisen polven lääkkeitä saaneista 57,4 % ja perinteisiä lääkkeitä saaneista 49,9 % käytti lääkettä ohjeen mukaisesti 6 kuukauden kohdalla (p = 0,05), ja vastaavat osuudet 12 kuukauden kohdalla olivat 54,9 % ja 50,1 % (p = 0,11). Perinteisiä lääkkeitä saaneet olivat ilman lääkitystä 7 päivää kuukaudessa ja toisen polven lääkettä saaneet 4 päivää kuukaudessa. Potilaiden hoitomyöntyvyys uuden polven psykoosilääkkeisiin oli siis tässäkin parempi, mutta erot eivät ole kovin suuria ja myös uusia lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitomyöntyvyyttä tulee tukea.

Raimo Kr Salokangas

Infliksimabi Crohnin taudin pitkäaikaishoidossa

Vaikean Crohnin taudin hoitossa on ruvettu käyttämään influksimabia, tuumorinekroositekijä alfan vasta-ainetta. TNF-alfa on keskeinen suolistotulehdusta ylläpitävä sytokiini, ja infliksimabin käyttö tuo remission monille potilaille, joita muut lääkkeet steroideja ja metotreksaattia myöten eivät ole auttaneet. Infliksimabin pitkäaikaistehosta ei ole ollut tietoja. Nyt julkaistava ACCENT I -tutkimus täyttää tämän aukon.

Robert Paul

Laparoskooppinen mahapantaleikkaus sairaalloisen lihavuuden hoitomuotona

Kun painoindeksi on yli 40 kg/m2, saadaan pysyvä painonlasku aikaan ainoastaan leikkaushoidolla. Vaasan keskussairaalassa on saatu lupaavia tuloksia laparoskooppisesta mahapantaleikkauksesta, jota on vuodesta 1996 alkaen käytetty sairaalloisesti lihavien potilaiden hoidossa. Leikkaus on tehty yli sadalle potilaalle, joiden keskimääräinen painonlasku on ollut 30 kg pitkäaikais-seurannassa. Sekä leikkauksen tekninen onnistuminen että potilaiden tyytyväisyys leikkaustulokseen oli 80 prosentin luokkaa.

Mikael Victorzon, Pekka Tolonen

Äkillinen munuaisten vajaatoiminta - haaste avoterveydenhuollon lääkärille

Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan esiintymisessä ja etiologisissa tekijöissä on tapahtunut muutoksia viime vuosikymmenien aikana. Usein potilaalla on monta altistavaa tekijää samanaikaisesti. Tulehduskipulääkkeiden ja ACE:n estäjien käytössä pitää noudattaa varovaisuutta erityisesti vanhuksilla ja niillä potilailla, joiden perussairauteen liittyy lisääntynyt munuaissairauksien riski. Potilas, jolla on todettu äkillinen munuaisten vajaatoiminta, on syytä lähettää päivystysluonteisesti sairaalahoitoon. Munuaisten äkillisen vajaatoiminnan ehkäisyssä on oleellista riskipotilaiden tunnistaminen ja seuranta.

Ilpo Ala-Houhala

Syöpäkivun hoidon perusperiaatteet

Syöpätauteihin tiedetään liittyvän paljon erilaisia oireita, joista sekä laadullisesti että määrällisesti kipu on tärkein. Myös potilaat ja yleisö pelkäävät syövässä eniten kipua. Vaikka monipuolisia menetelmiä ja riittävästi tietoa on saatavilla, ei syöpäkivun hoito Suomessa edelleenkään toteudu toivotulla tavalla. Jokaisella syöpäpotilaalla on oikeus parhaaseen mahdolliseen kivun hoitoon. Tämä ei ole ylellisyyttä, turhamaisuutta tai kallista. Kivun hoitamatta jättäminen tai puutteellinen hoito on aina hoitovirhe. Kyseessä on paitsi haaste terveydenhuoltojärjestelmälle, myös eettinen ongelma, joka voidaan liittää keskusteluun priorisoinnista, terveydenhuollon säästöistä ja eutanasiasta.

Eero Vuorinen

Kohdunkaulan syövän epidemiologia

Kohdunkaulan syövän epidemiologia ja siihen vaikuttavat tekijät ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä tämän syöpätyypin esiintymiseen pystytään laajasti vaikuttamaan seulonnoin. Joukkoseulonnan laadun ylläpitäminen on jatkuva haaste, sillä Suomessakin nuorten naisten vähäinen osallistuminen seulontoihin on johtanut kohdunkaulan syövän lisääntymiseen. Ihmisen papilloomaviruksen osuus syövän synnyssä on vahvistunut, ja tutkimuksia HPV-seulonnan merkityksestä ollaan käynnistämässä. Tulevaisuudessa kohdunkaulan syöpää yritetään torjua myös rokottein.

Pekka Nieminen, Ahti Anttila

Jos jaksaa etsiä Työnilo on yhä lääkäriyden ytimessä

Terveyskeskuslääkärin parempaan jaksamiseen on monta tietä. Mitä syvällisemmin lääkäri oivaltaa työnsä perusluonteen ja mitä päättäväisemmin hän sanoo EI, sitä paremmin hän voi. Joskus työnilo voi löytyä burn out -alhon kautta. Tk-lääkärin jaksamista pohdittiin viime viikolla Kuopiossa.

Liisa Koivula

Kansanedustajien näkemyksiä lääkärilakosta

Tässä artikkelissa kuvataan kansanedustajien näkemyksiä lääkärilakosta. Tutkimusaineisto koostui eduskunnan pöytäkirjoihin merkityistä kansanedustajien puheenvuoroista lääkärilakon aikana keväällä ja kesällä 2001 (82 kpl). Saatu aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä. Kansanedustajien lääkärilakosta käyttämät puheenvuorot liittyivät lääkäreiden työolojen parantamiseen, terveysalan ammattihenkilöiden insentiivijärjestelmän kehittämiseen ja lääkärilakon vaikutuksiin niin terveydenhuoltoon kuin terveydenhuollon asiakkaisiin.

Jukka Pappinen, Saku Torvinen, Ulla Tuominen, Maria Gorski, Paula Naumanen-Tuomela