Keskoslasten Ureaplasma-tartunnan kliininen merkitys

26.4.2002 Kuopion yliopisto

Jukka Ollikainen

Alaraajavaltimoiden uudelleen ahtautuminen pallolaajennushoidon jälkeen valtimokovettumistaudissa

3.5.2002 Kuopion yliopisto

Heini Söder

Toistuvat masennukset heikentävät muistia

Neuropsykologisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivojen temporaalilohkon mediaalisiin rakenteisiin, ennen muuta hippokampukseen, painottuva muistijärjestelmä on depressiossa häiriintynyt. Häiriön tarkempaa luonnetta selvitettiin tutkimuksessa, jossa vertailtiin välittömän muistin ja mieleen palauttamisen toimintoja masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja terveillä verrokeilla.

Raimo Kr Salokangas

Metformiini auttaa munasarjojen monirakkulataudissa

Polykystinen munasarjaoireyhtymä eli munasarjojen monirakkulatauti aiheuttaa ongelmia noin 6 %:lle fertiili-ikäisistä naisista. Tilanteeseen liittyy ovulaatiohäiriöitä, oligo- ja amenorreaa ja hyperandrogenismia. Uusin havainto monirakkulataudin patofysiologiasta on insuliiniresistenssin lisääntyminen ja taipumus aikuisiän diabetekseen. Niinpä näitä potilaita on viime vuosina ruvettu hoitamaan myös suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, useimmiten metformiinilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Rokkotaudit eivät suojaa allergioilta

Lapsena sairastettujen infektioiden on arveltu suojaavan myöhemmiltä allergioilta, ja tanskalaiset selvittivät, pitääkö tämä paikkansa mm. tavanomaisten rokkotautien ja sikotaudin suhteen. Mukana oli 889 raskaana olevaa naista, joiden ennen kouluikää sairastamista lastentaudeista oli saatavissa yksityiskohtaista tietoa. Atopian ilmenemistä tutkittiin serologisesti 11 tavanomaisella allergeenilla. Tuhkarokon sairastaminen ensimmäisenä elinvuotena olikin itse asiassa yhteydessä lisääntyneeseen atopian riskiin (OR 3,36), kun vertailukohteena olivat ne, jotka eivät olleet sairastaneet tätä tautia seitsemän vuoden ikään mennessä. Yhteyksiä atopian ja sikotaudin, vihurirokon tai vesirokon välillä ei todettu. Atopian riski kasvoi kahden ensimmäisen vuoden infektioiden määrän lisääntyessä, mikä sekin sotii viime vuosina esitettyjä hypoteeseja vastaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksen yhdistelmähoito tehokasta myös ikääntyneillä

Lääkehoito ja psykoterapia ovat tehokkaita masennuksen hoidossa, mutta ikäihmisten masennuksen hoidossa psykoterapiaa käytetään harvemmin. Masennuksesta toipumassa olleisiin, 60 vuotta täyttäneisiin kohdistuneessa tutkimuksessa verrattiin nortriptyliinin ja interpersonaalisen psykoterapian vaikutusta sosiaaliseen selviytymiseen vuoden seurannassa. Lääkehoitoa tai psykoterapiaa saaneiden sosiaalinen selviytyminen heikkeni seurannan aikana, kun taas molempia hoitoja saaneilla se parani. Masennuksen yhdistelmähoito auttaa siis ikääntyneilläkin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yskänlääkkeiden myynti paljastaa bioterrorismin?

Kaikista nykyteknologian keinoista huolimatta ilman ennakkovaroitusta tehdyn bioterrori-iskun havaitseminen tulee olemaan vaikeaa. Yskä ja nielun ärtyneisyys ovat yleisimpiä keuhkoihin levitetyn pernaruton ja muidenkin bioaseiden ensioireita. Amerikassa ollaankin kehittämässä automaattista järjestelmää, joka varoittaa heti, jos jossakin päin maata myydään normaalia enemmän yskänsiirappeja ja muita flunssalääkkeitä. Lisäksi seurataan hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuvien määriä. Yksittäisiä tapauksia nämäkään keinot eivät paljasta ja vääriä hälytyksiä varmasti tulee. Bioterrorismin toteamisjärjestelmän yhtenä osana ne ovat paikallaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Henkeä uhkaava astma tavallisempi nuorilla ja ravintolaillan jälkeen

Yhdysvalloissa henkeä uhkaava astma on suurempi ongelma kuin meillä Suomessa. Tutkimuksessa verrattiin 45 hengenvaarallisen astmakohtauksen saaneen amerikkalaisen (ikä 5-50 v) ja niin ikään ensiavussa hoidettujen 197 verrokin sekä 303 väestöstä poimitun verrokin tietoja. Astman vuoksi ensiapuun joutuneet olivat yleensä saaneet astmadiagnoosin alle 5-vuotiaina, sairaus oli oireiston perusteella ollut vaikeampi ja lääkkeiden käyttö suurempaa (myös steroidien, yllättäen hengitettävienkin). Psyykkisen stressin osuuttakin heillä oli enemmän, kuten myös ruoka-allergioita ja ravintolaillan laukaisemia oireita (allergeenit, tupakansavu?). Aiemmat vaikeat tilanteet, kuten intubaatiot, ennustivat tulevia hankaluuksia. Tutkijat ja pääkirjoituksen laatijat painottavat riskitekijöiden tunnistamista ja hyvää hoidon suunnittelua.

Hannu Puolijoki

Joko kystoskopiasta voidaan vihdoinkin luopua virtsarakon syövän seurannassa?

Virtsarakon uroteelin karsinoomalla on suuri uusiutumistaipumus. Riittävän tiheät, yleensä 3-4 kuukauden välein tapahtuvat kontrollit ovat siksi tarpeen varsinkin invasiivisen, huonosti erilaistuneen tautimuodon havaitsemiseksi ja hoitamiseksi ajoissa, mutta myös korkeammalle erilaistuneen kasvaimen toteamiseksi ennen kuin se on ehtinyt kasvaa suureksi. Seuranta hoidetaan toistuvin kystoskopioin, jota potilaat pitävät useimmiten epämiellyttävänä. Niinpä kystoskopian syrjäyttämiseksi ja virtsan sytologisen tutkimuksen huonon osuvuuden vuoksi on kehitetty erilaisia kasvainmerkkiaineita.

Ossi Lindell

Milloin potilaalla tulee epäillä vestibulaarihermon schwannoomaa ja tehdä aivojen magneettikuvaus?

Vestibulaarihermon schwannooma on yleisin kallonsisäinen schwannooma. Kyseessä on hitaasti kasvava hyvänlaatuinen kasvain. Noin 6-10 % kallonsisäisistä kasvaimista ja 80-90 % ponskulman kasvaimista on vestibulaarihermon schwannoomia. Vestibulaarihermon schwannooma on yleensä toispuoleinen, mutta noin 5 % niistä on molemminpuolisia, ja tila liittyy neurofibromatoosi 2:een. Yleisimmät kasvaimen aiheuttamat oireet ovat toispuoleinen sensorineuraalinen kuulonalenema, ei-pulsoiva tinnitus ja huimaus. Voimavarojen ja resurssien rajallisuuden vuoksi on tärkeää, että magneettikuvaukset kohdennetaan oikein.

Tapani Tikkakoski, Pertti Siponen, Roger Asplund, Hannu Tuominen

Ylipainehappihoidon asema nykylääketieteessä - onko Suomessa jääty jälkijunaan?

Ylipainehappihoito (HBO) on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa ympäristön painetta kohottamalla saadaan ylimääräistä happea liukenemaan plasmaan ja siirtymään kudoksiin. Hoidolla voidaan hapenpuutteen korjaamisen lisäksi muun muassa tappaa anaerobimikrobeja, tehostaa kudosvaurioiden korjausmekanismeja ja leukosyyttien bakteerintappokykyä sekä pienentää sukeltajantaudin typpikuplia.

Jari Suvilehto

Tehohoitopotilaan ylipainehappihoidon toteutus

Kiireellistä ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat ovat usein välittömässä hengenvaarassa ja vaativat tehohoidon tasoista hoitoa. Näiden potilaiden hoito on keskitetty Suomessa TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osaston yhteydessä toimiva ylipainehappihoitokeskus. Hoitotulokset yli 30 vuodelta ovat osoittaneet, että tehohoitopotilaan ylipainehappihoito voidaan toteuttaa turvallisesti tehohoidon tasosta tinkimättä.

Juha Perttilä

Nekrotisoivat infektiot ja ylipainehappihoito

Nekrotisoivat akuutit infektiot, erityisesti kaasukuolio ja nekrotisoivat faskiitit, ovat usein hengenvaarallisia infektioita, joiden hoitoon kuuluvat kirurginen hoito, laajakirjoiset antibiootit ja ylipainehappihoito. Potilaat tulisi hoitaa teho-osastolla. Tällaisten infektioitten ylipainehappihoito on keskittynyt TYKS:aan, jonka aikuisten teho-osaston yhteydessä toimii kaikkina vuorokauden aikoina päivystävä ylipainehappihoitoyksikkö.

Juha Niinikoski

Nuorten dissosiaatiohäiriöt

Dissosiaatio on monimutkainen psykopatologinen prosessi, jonka aste vaihtelee normaalista vaikeaan psykiatriseen häiriöön. Dissosiaatio voidaan ymmärtää puolustusmekanismina, joka auttaa selviytymään akuutissa traumaattisessa tilanteessa ja koetun trauman jälkeen. Patologinen dissosiaatio on identiteettiä, muistia ja tietoisuutta yhdistävien toimintojen häiriö. Dissosiaatiohäiriöitä esiintyy enemmän tytöillä, seksuaalisesti tai muutoin kaltoin kohdelluilla sekä nuorilla, joiden vanhemmalla on dissosiaatiohäiriö. Hoitomuodoista tärkeitä ovat yksilö- ja perheterapia, hypnoterapia sekä erilaiset luovat terapiat. Tärkeintä on hyvän hoitosuhteen luominen ja nuoren turvallisuudentunteen takaaminen.

Pauliina Koskela, Simo Saarijärvi, Ritva Erkolahti

TYKS teki Urpo Rinteen toimista tutkintapyynnön poliisille Selvitysmies löysi huomautettavaa myös nykyisistä tutkimuskäytännöistä

Professori Urpo Rinnettä epäillään todettujen talousrikosten lisäksi myös potilaisiin kohdistuneista väärinkäytöksistä.

Ulla Järvi

Verenpaineen hyvä hoito on arkipäivän suuri haaste

Suomen Verenpaineyhdistyksen ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin kokoama Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus julkistettiin tammikuussa 2002. Jo ennen sitä verenpainepotilaiden hyvä hoito on mietityttänyt monia terveydenhuollon eri toimipisteissä. Kuinka saada mahdollisimman suuri hyöty lääkkeettömästä hoidosta eli tukea potilasta muuttamaan elämäntapojaan, kuinka löytää potilaalle oikea lääkitys tai ylipäänsä saada potilas nauttimaan hänelle määrätty lääkitys säännöllisesti?

Tuula Vainikainen

Paljonko on paljon verenpaineen hoidossa

- Teillä täällä Kangasalan seudulla asiat näyttävät olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa tai ainakin yleisesti vallitsee sellainen käsitys, että asiat ovat hoidossa: terveyskeskuksessa on vahva organisaatio, on draivia hoitaa ja motivoituneet potilaat. Mutta aina on skarppaamisen varaa, motivoi Heikki Pärnänen ja kävi alustuksensa liian-osuuksien kimppuun.

Tuula Vainikainen

Terveysturva ja sen rahoitus: Kuntien ja Kelan maksamat sairaalahoidon ja työstä poissaolon kustannukset

Työikäisen väestön terveysturvan kustannukset muodostuvat pääasiassa terveyspalvelujen käytöstä ja työstä poissaolosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kunnan maksaman sairaalahoidon kustannuksia, Kelan maksamia työkyvyttömyysjaksoja ja näiden rahoitusta vuosina 1997-99. Suomalaisten terveyspalvelujen rahoituksen monikanavaisuudesta johtuu, että eri sektorien omasta näkökulmasta mahdollisimman edullinen rahoitus ei ole kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Kokonaiskustannusten hallitsemiseksi olisi pyrittävä pienentämään työkyvyttömyydestä johtuvia Kelan kustannuksia ennen hoitoa ja sen jälkeen.

Ilkka Vohlonen, Arto Vehviläinen, Juha Kinnunen, Risto Ihalainen, Juha Palmunen, Kari Lindroos, Martti Virtanen

Onnistunut röntgenmeeting

Röntgenmeetingit ovat keskeinen osa sairaalaradiologin työtä. Potilaan kliinistä ja radiologista esittelyä seuraava vuorovaikutuskeskustelu antaa arvokasta lisätietoa niin radiologille kuin potilaan hoidosta vastaavalle kliinikolle. Kirjoittaja tarkkaili Tampereella 50 röntgenmeetingiä ja arvioi niiden onnistumista soveltamalla tutorarvioinnin keinoja. Yhtään täysin meetingin pilannutta tapahtumaa ei ilmennyt, mutta 1 tai 2 puutetta tai häiriötä, jotka selvästi heikensivät meetingin onnistumista, oli 28 %:ssa meetingeistä. Parhaimmillaan meetingissä saavutettiin aivan tarkalleen se mihin pyrittiinkin: potilaan ongelmaan saatiin hieno ratkaisu. Kirjoittaja kuvaa tällaista tilannetta melkein esteettiseksi nautinnoksi.

Erkki M. Laasonen

Normaaliflooran bakteerien soluseinän osuus nivelreuman synnyssä

6.4.2002 Turun yliopisto

Tong Chen