Lyhyesti: Mesotelioomaan uusi kasvainmerkkiaine

Asbestille altistuminen ja tupakointi lisäävät selvästi sairastumisriskiä mesotelioomaan eli keuhkopussin syöpään. Mesoteliini on glykoproteiini, joka on kiinnittynyt solukalvolle ja josta osa irtoaa verenkiertoon ja jota tarvitaan ilmeisesti solujen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä on löydetty ainakin mesotelioomasta ja munasarjasyövästä. Australialaisessa tutkimuksessa todettiin, että 37 mesotelioomapotilaalla 44 tutkitusta seerumin mesoteliinin pitoisuus oli kohonnut. Tutkimuksessa oli mukana myös 40 asbestille altistunutta tervettä henkilöä. Näistä seitsemällä mesoteliinipitoisuus oli kohonnut, ja seuranta-aikana kolme sairastui mesotelioomaan ja yksi keuhkosyöpään. Mesoteliini saattaa siis toimia ennustetekijänä. Toivottavasti tämä lupaava tulos johtaa kliinisesti käyttökelpoiseen sovellukseen diagnosointivaiheen ja asbestille altistuneiden potilaiden seurannan avuksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Kuiskaustesti on hyvä kuulonseula

Kahdeksan tutkimuksen meta-analyysin mukaan kuiskaustesti on sekä herkkä että tarkka alentuneen kuulon seulontamenetelmä. Kuiskauskuulotestillä voidaan napata aikuisista 90-100 %:n herkkyydellä ja 70-87 %:n tarkkuudella henkilöt, joiden kuulo on alentunut 30-40 dB. Vastaavat luvut lapsilla ovat 80-96 % ja 90-89 %. Testi on tehty niin, että kuiskaaja on kyynärän etäisyydellä (60 cm) testattavan korvasta ja kuiskaa numero-kirjain-numeroyhdelmän (esim. 4 K 2). Todetut herkkyys- ja tarkkuuserot johtunevat tavasta, jolla testi toteutetaan. Meikäläisittäin tapa ei tunnu tutulta - tosin omakielisistä tietokannoistamme en löytänyt kuiskauskuulon testaussuositusta.

Robert Paul

Keisarileikkaus lisää sikiön kuoleman riskiä seuraavassa raskaudessa

Keisarileikkaukseen liittyy operaation aikana ja synnytyksen jälkeen enemmän sairastavuutta kuin alatiesynnytykseen. Myöhemmissä raskauksissa etisistukan, istukan ennenaikaisen irtautumisen ja accreta- ja increta-istukkatyyppien ja jopa kohdunulkoisen raskauden esiintyvyyden otaksutaan lisääntyvän. Uutena sektion jälkeisenä ongelmana todettiin selittämättömät sikiökuolemat seuraavan raskauden 34. viikon jälkeen. Havainto tehtiin tutkittaessa noin 120 000 naisen kahden ensimmäisen raskauden kulkua. Mikäli ensimmäinen raskaus päättyi alatiesynnytykseen, riski tuntemattomasta syystä johtuvaan sikiömenetykseen seuraavan raskauden lopulla tai synnytyksessä oli 0,5 per 1 000 naista. Vastaavasti sektion jälkeen riski oli 1,1 per 1 000 naista (riskisuhde 2,23 (1,74-4,30)). Äidin ikä, pituus, sairaudet, tupakointi, sosiaalinen asema, raskauksien väli, edellisen lapsen paino tai ennenaikaisuus tai edellinen perinataalikuolema eivät selittäneet tätä havaintoa. Sen mahdollisina syinä voisi olla huonontunut kohdun verenkierto sektion jälkeen tai istukan kehityksen toistaiseksi tuntematon häiriö. Sektion jälkeen myös taipumus ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvun hidastumiseen näytti lisääntyvän. Vaikka absoluuttinen riski sikiömenetykseen sektion jälkeen on pieni, se tuli laajassa aineistossa esille ja tutkijoiden mielestä pitää ottaa huomioon ainakin silloin, kun keisarileikkaukseen ei ole varsinaista obstetrista syytä.

Pertti Kirkinen

Onko uusi psykoosilääke sittenkään hintansa väärti?

Uusia psykoosilääkkeitä on markkinoitu niiden vanhoja vähemmillä sivuvaikutuksilla. Väitetään, että kalliimpi hinta tulee takaisin kokonaiskustannuksissa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa lähestyttiin molempia kysymyksiä. Skitsofreniapotilaat saivat 5-20 mg haloperidolia ja profylaktisesti 1-4 mg bentstropiinia tai olantsapiinia ja lumebentstropiinia 12 kuukauden ajan. Potilaista 59 % pysyi tutkimuksessa koko ajan ja 36 % osan aikaa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin mm. psykiatrisilla oireilla ja elämänlaadulla.

Raimo K.R. Salokangas

Kotisiivoustyö lisää astmaoireita

Espanjalaiset tutkivat astmaoireiden esiintymistä siivoustyöntekijöillä. Aineistossa oli 4 521 barcelonalaista 30-65-vuotiasta naista, joista 593 (13 %) oli kotisiivoustyössä. Viimeksimanituilla astmaa esiintyi enemmän kuin muilla (OR = 1,46). Aiempi kotisiivoustyö oli vielä selvemmässä yhteydessä astman esiintymiseen (OR 2,09), kun sen sijaan aiempi muu siivoustyö ei omannut ko. yhteyttä. Vastaavaa yhteyttä todettiin myös muiden hengitystieoireiden (mm. krooniseen bronkiittiin sopivien) ja kotisiivoustyön suhteen. Entäpä muiden kuin ammattisiivojien työ, olisiko kotisiivous peräti vaarallista kaikille? Itse siivoustyön ongelmallisuudesta on hiljattain maastammekin julkaistu havaintoja (Karjalainen ym. Eur Respir J 2002;19:90-5).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sekä lääke että psykoterapia muuttavat ajattelua

Kognitiivisen teorian mukaan masennuksessa on kyse vääränlaisista ajatustottumuksista, joten terapiassa potilaalle opetetaan uusia, positiivisempia ajatustapoja. Mutta miten mielialalääke vaikuttaa ajatteluumme? Terveille vapaaehtoisille annettiin kaksoissokkoasetelmalla noradrenaliinin takaisinoton estäjää reboksetiinia 4 mg tai lumelääkettä, ja näytettiin eri-ilmeisten kasvojen kuvia sekä pyydettiin arvioimaan niiden takana oleva tunnetila. Vaikuttavaa lääkettä saaneet yliarvioivat onnellisuutta ilmentävien kasvojen onnellisuuden. Yliampuva onnellisuuden arvio koski skaalan alapäätä: lievästi iloiset kasvot saivat korkeampia arvoja lääkityistä kuin lumetta saaneilla. Voidaankin päätellä, että kun psykoterapeutti muuttaa mielen kautta ajatteluamme onnellisemmaksi, tekee lääke saman työn välittäjäaineiden kautta. Ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa myös bronkiaaliselle hyperreaktiviteetille

Lapsena saatu astma häviää osalta oireettomaksi murrosiässä. Korealaiset tutkivat 126:n jo vähintään kaksi vuotta oireettomana pysyneen ja heidän vanhempiensa bronkiaalista hyperreaktiviteettia (BRH). Näistä 69:llä (55 %) tätä oli ja juuri heidän vanhemmillaan myös oli korostuneesti BRH:ia (28 %), kun ilman BRH:ia olleen nuorten ryhmän osalta vain 17 % vanhemmista oli vastaava löydös. Toisinpäin, jos edes toiselta vanhemmalta löytyi BRH, oli nuorista (n = 56) 66 %:lla myös BRH-löydös. Vaikuttaisi siis siltä, että tässäkään (?!) suhteessa emme pääse geenejämme pakoon.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030