Moniammatillinen harjoittelu lääketieteen koulutuksessa - kirurgian kliinisen kurssin kokemukset Tampereella

-Tampereen yliopiston lääketieteen opetuksen kirurgian kliinisellä kurssilla käynnistettiin syksyllä 2001 kokeiluna moniammatillinen harjoittelu urologian vuodeosastolla. Syynä kokeiluun oli lääkärin muuttunut rooli, joka vaatii yhä enemmän vuorovaikutustaitoja niin potilas-lääkärisuhteessa kuin erilaisten hoito- ja hallintotiimien jäsenenä.

Hanna Tainio - Taina Ahlgren - Irja Murtonen, Anne Vesanto - Tiina Salminen - Teuvo Tammela

Lyhyesti: Antibioottien käytöllä lapsena ei vaikutusta allergioihin

Antibioottien lapsuudenaikaisella käytöllä on epäilty olevan yhteyttä myöhempään allergiseen oireiluun. Britit tutkivat 746 aikuisen antibioottireseptit viiden ensimmäisen elinvuoden ajalta. Niitä verrattiin astma- ja heinänuhaoireisiin sekä tavanomaisilla aeroallergeeneilla tehtyihin ihotestilöydöksiin. Yhteyttä ei riskianalyysissä havaittu. Jo lapsena esiintyneet astma- ja alahengitystieinfektiot olivat selittämässä osin havaittuja riskisuhteita. Myöskään kapea- tai laajakirjoiset antibiootit eivät erikseen erottuneet selvityksessä riskien osalta. Antibioottikuureja sen sijaan lienee tutkijoiden mukaan kirjoitettu astman hoitoon, eikä siis astmalääkkeitä, joiden liikakäyttöä lasten hengitystieoireisiin on taas pohdittu maassamme.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikä ASA-annos sepelvaltimokirurgian jälkeen?

Brittitutkijat halusivat selvittää meta-analyysin keinoin, mikä on laskimosiirteisen sepelvaltimokirurgian jälkeen paras ASA-annos estämään uusintatukoksia. Tiukkojen valintakriteerien perustella analyysiin jäi 5 satunnaistettua ASA-lumelääkevertailua, joissa oli yhteensä yli 3 200 potilasta. Päätemuuttujana oli angiografisesti todennettujen siirretukosten ilmaantuvuus. ASA:n annoksella 300-325 mg päivässä uusintatukosten riski väheni vuositasolla 45 % (27-59 %) lumelääkkeeseen verrattuna ja annoksella 75-150 mg 26 % (9-30 %). Näin ollen kirjoittajat suosittavat ohitusleikkausta seuraavan vuoden ajaksi ASA-annokseksi 325 mg päivässä. Klopidogreelia ei kuitenkaan ole tässä meta-analyysissä tutkittu, joten havainnon käytännön merkitys on ehdottomasti punnittava tätä vastaan.

Robert Paul

Pienikin sädeannos aivoihin vauvaiässä huonontaa kognitiivisia toimintoja

Muun muassa leukemia- ja aivotuumorilapsilla tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että suuret säteilyannokset vahingoittavat kehittyviä aivoja ja vaikuttavat kognitiivisiin prosesseihin. Säteilytyksen vaikutusta on ollut kuitenkin vaikea erottaa perussairauden ja sen hoitojen aiheuttamasta haitasta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin yli 3 000 miehen kohortissa matalien, aivoihin kohdistuneiden sädeannosten vaikutusta älykapasiteettiin 18-19 vuoden iässä. Miehet olivat saaneet ihohemangiomaan sädehoitoa alle 18 kk:n iässä. Tutkimuksessa hyödynnettiin armeijan kutsuntojen yhteydessä tehtävää kognitiivista testiä (oppimiskyky, looginen päättely, spatiaalinen hahmotus) ja armeijan rekistereistä selvitettiin myös sosioekonominen status ja lukion käynti. Tutkimuksessa todettiin, että alle 250 mGy:n aivoihin absorboituneen annoksen saaneiden joukossa lukion käyneiden osuus oli suurempi (32 %) kuin yli 250 mGy:n annoksen saaneiden (17 %). Aivojen frontaaliosien säteilyannoksen suhteen monimuuttuja-analyysin OR oli 0,47(95 %:n luottamusväli 0,26-0,86), takaosien säteilyannoksen suhteen yhteys oli hiukan heikompi (OR 0,59, 95 %:n luottamusväli 0,23-1,47). Negatiivinen annosvaste todettiin myös kognitiivisissa testeissä oppimiskyvyn ja loogisen päättelykyvyn, mutta ei spatiaalisen hahmotuksen osalta. Tutkimustuloksen käytännön merkitys konkretisoituu tiedosta, että säteilyannos on vauvaikäisen pään TT-kuvauksessa yli 100 mGy. Vaikka viralliset hoitoprotokollat eivät suosittele tietokonetomografiatutkimusta vähäisissä päävammoissa, on kliinisessä käytännössä usein paineita tähän esimerkiksi vanhempien painostuksen tai juridisten syiden takia. Ruotsalaistutkimus antaakin aiheen vauvaikäisten pään TT-kuvausten kuvauskriteerien miettimiseen kliinisessä käytännössä.

Hannu Manninen

Lyhyesti: SARS voi ilmetä poikkeavin oirein immunosupressoidulla

Hongkongilaiset kollegat kuvaavat allogeenisen luuydinsiirron läpikäyneellä naisella selkeän SARS-ongelman, vaikka kuumereaktio olikin lievä. Diagnoosi tukeutui tyyppillisiin thorax- ja keuhkolöydöksiin ja immunologiseen sekä PCR-näyttöön (nenäaspiraatista) viruksesta. Selkeä kontaktihistoria potilaalta puuttui. Taudinkuva oli tavanomaista lievempi, ja lymfopenia sekä radiologiset ja maksaentsyymimuutokset reagoivat steroidi- ja ribavariinihoitoon nopeasti. Syyksi kirjoittajat epäilevät käytössä vanhastaan olleen atsatiopriinin myönteistä vaikutusta. He peräävätkin tämän, sekä jopa muidenkin immunosuppressoivien lääkkeiden käyttöä. Kirjoittajat huomauttavatkin, että kaikki elinsiirtopotilaiden infektiot eivät ole ko. perusongelman pohjalta syntyneitä ja että SARS voi levitä salakavalasti tällaisten potilaiden kautta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tupakointi yhteydessä masennukseen

Amerikkalaisessa tutkimuksessa haastateltiin väestöotokset vuosina 1952, 1970 ja 1992 ja kaksi vanhinta kohorttia uudelleen vuosina 1970 ja 1992. Vuosina 1952 ja 1970 tutkituilla ei tupakoinnilla ja masennuksella ollut merkitsevää yhteyttä, mutta kylläkin vuonna 1992. Tutkimuksesta voidaan tehdä kahdenlaisia johtopäätöksiä. Ensinnäkin tupakointi on vähentynyt masentumattomilla enemmän kuin masennukseen taipuvaisilla. Eli nikotiiniriippuvuudella ja masennusherkkyydellä voi olla jokin yhteinen tekijä. Toiseksi, vaikka tupakoinnin ja masennuksen välinen yhteys varmaankin on monimutkainen, merkittävällä osalla masentuneista tupakointi näyttää alkavan vasta masennusoireilun puhkeamisen jälkeen.

Raimo Kr Salokangas

Atrofiseen gastriittiin liittyvä matala seerumin B12-vitamiinitaso - vanhenevien miesten terveysriski?

Seerumin korkea homokysteiinitaso (S-Hcy) on yhdistetty moneen kardiovaskulaariseen ja neurodegeneratiiviseen sairauteen. Tutkimuksessa selvitettiin ikääntyvän miesväestön S-Hcy-tason nousuun ja atrofiseen gastriittiin johtavan B12-vitamiinin ja folaatin puutoksen yleisyyttä ja atrofisen gastriitin yhteyttä H. pylori -infektioon.

Pentti Sipponen - Frank Laxén - Kaija Huotari - Matti Härkönen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/2004 Kommentteja

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus uudistumisen tarpeessa Tuloksia kyselystä Helsingin seudun eurolääkäreille ja ohjaajille

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusjärjestelmä on toiminut maassamme jo kahdeksan vuotta. Käytännön koulutuksen rakenne ja sisältö ovat kuitenkin jääneet epäselviksi. Vuoden 2003 alusta astui voimaan uusi asetus, joka edellyttää yliopistolta vastuunottoa koulutuspaikkojen määrittämisessä ja koulutuksen valvomisessa.

Marja Sihvonen - Anu Kanerva - Pertti Kekki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030