Inhalaatiosteroiditkin aiheuttavat kaihia

Jo pitkään on tiedetty systeemisten kortikosteroidien aiheuttavan kaihia, ja tutkimustuloksia on julkaistu inhaloitavien steroidienkin osalta. Hiljattain on Brittein saarilta täydennetty tietämystämme 15 479 kaihipotilaan ja saman suuruisen vakioidun (mm. ikä, sukupuoli ja muu historia) verrokkijoukon (General Practice Research Database) vertailevan tutkimuksen avulla. Keski-ikä oli 75 vuotta. Inhaloitavien steroidien käyttö jaettiin portaisiin 0-400 myyg, 410-800, 801-1600 ja yli 1600 myyg/vrk; käytössä oli etupäässä beklometasonia, vähemmän budesonidia tai flutikasonia. Inhaloitavien steroidien käytön yhteyttä kaihin esiintymiseen oli tämän selvityksen perusteella havaittavissa: kokonaisriski (OR) oli 1,58, ja se pieneni 1,1:een (95 %:n luottamusväli 1,0-1,2) kun systeemisten steroidien käyttö vakioitiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pienikin annos flutikasonia tehoaa astmaan

Flutikasonin tullessa muutama vuosi sitten markkinoille katsottiin sen olevan beklometasoniin nähden kaksin verroin potentimpi inhaloitava steroidi. Uudessa Seelannissa tutkittiin nyt meta-analyysin metodein (7 tutkimusta) nuorilla ja aikuisilla astmaatikoilla (n = 2 431) oikeaa annosvalintaa välillä 200-1000 myyg/pv, tehoerot mm. FEV1-tai PEF-tasojen nousujen sekä muiden parametrien osalta eri annosportaiden välillä olivat varsin vähäisiä. Päätelmäksi jäikin, että suurin osa terapeuttisesta hyödystä saadaan jo 200 myyg:n päiväannoksella. Tosin melkoista yksilöllistä vaihtelua esiintyi, joten osalle saattaa suuremmasta annoksesta kylläkin olla selvää hyötyä. Tarvitsemme tässäkin siis lääkärin arvioimaan asiaa...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Fobian hoito vaikuttaa alkoholismiin?

Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein oheissairautena alkoholiriippuvuutta. Näiden häiriöiden keskinäistä suhdetta on tutkittu vain vähän. Saksalaisessa väestötutkimuksessa haastateltiin 14-24-vuotiaita tutkittavia 4 vuoden välein. Lähtötilanteessa todetut paniikkihäiriöt ja sosiaalinen fobia ennakoivat riskialtista alkoholinkäyttöä ja alkoholiriippuvuutta. Muilla ahdistuneisuushäiriöillä ei ollut selvää riskivaikutusta. Tulos on samansuuntainen muiden nuoruusikäisiin kohdistuvien tutkimustulosten kanssa Sen perusteella tutkijat korostavatkin fobiahäiriöistä kärsivien nuorten hoidon tarvetta. Nuori, miksei vanhempikin, käyttää alkoholia usein ahdistuneisuusoireiden itsehoitona, mikä usein kuitenkin johtaa alkoholin riskikäyttöön ja alkoholiriippuvuuteen. Nuoren fobiaoireiden hoitaminen on siten alkoholismin riskin ennalta ehkäisevää hoitoa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhaloitavien steroidien tehosta kiinnostava löydös

Inhaloitavien steroidien on todettu estävän COPD:n pahenemisvaiheita, mutta tieto sairauden etenemisen estymisestä on ollut ristiriitaista. Nyt julkaistiin meta-analyysi lähinnä viimeksi mainittua asiaa osaltaan koskeneista tutkimuksista, ja tulokset ovatkin mielenkiintoisia: inhaloitavat steroidit vähentävät siltikin FEV1-tason laskua; vähän eli 7,7 ml/vuosi, mutta merkitsevästi. Uutta yhteenvetolöydöstä selittänevät mm. trialeissa nopean FEV1-laskun johdosta poispudonneet. Pääkirjoituksen laatijat menevät jopa niin pitkälle, etteivät pidä tämän jälkeen enää eettisenä lumekontrolloitujen tutkimusten suorittamista ja kehottavat aloittamaan uusia tutkimuksia mm. oikean annostuksen ja muuhun terapiaan kombinoimisen (2-sympatomimeetit jne.) löytämiseksi. Meta-analyysissa suurten annosten teho oli nimittäin matalia parempi. Löydös on mielenkiintoinen, mutta aivan pääkirjoittajien mukaan ei liene syytä kuitenkaan vielä toimia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Syyskuun 11. vähensi itsemurhia Englannissa

Syyskuun 11. päivän tapahtumien vaikutuksia englantilaisiin tutkittiin selvittämällä muutoksia itsemurhien sekä tappojen ja murhien määrissä. Miesten itsemurhat vähenivät merkitsevästi iskua seuranneen viikon aikana. Tappojen ja murhien kohdalla vastaavaa vähenemää ei havaittu. Tulos sopii sosiologian klassikon Emil Durkheimin teoriaan, jonka mukaan ulkoinen uhka lisää ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää itsetuhoista käyttäytymistä. Herääkin kysymys, onko juuri yksilöllisyyden eetos, joka väistämättä johtaa yhteenkuuluvaisuuden tunteen vähenemiseen, eräs keskeinen syy yhteiskunnassa siihen, että itsemurhat ovat meillä niin yleisiä.

Raimo Kr Salokangas

Keskenmenopotilaalla pieni makrofageja estävä sytokiini 1 -pitoisuus

Sikiön kromosomimuutos johtaa usein keskenmenoon. Useimmissa keskenmenoissa syytä tai altistavaa tekijää ei kuitenkaan voida tunnistaa. Äidin immunologisen mekanismin sopeutuminen raskauteen on edellytys raskauden jatkumiselle. Th2-välitteisen järjestelmän aktivoitumista pidetään yhtenä raskautta edesauttavana sopeutumismekanismina. Makrofageja estävä sytokiini 1 (MIC 1) vaikuttaa moniin kasvutekijöihin ja Th2-tyypin immuunijärjestelmään erityisesti äidin ja sikiön rajapinnoilla. MIC 1:n merkitys raskauden jatkumiselle ilmeni verrattaessa keskenmenopotilaiden seerumin MIC 1 -arvoja normaalisti edistyvän raskauden aikaisiin arvoihin. Keskenmenon saavilla potilailla pitoisuus oli vain kolmasosa normaaliraskauden arvosta. Tämä ero oli todettavissa kolmen viikon ajan ennen keskenmenon kliinistä ilmaantumista ja ennen äidin seerumin h-CG:n laskua. Pieni MIC 1 -pitoisuus voi aiheuttaa sikiön kudosten hylkimistä ja johtaa keskenmenoon. MIC 1:llä tai sen synteettisillä muodoilla saattaa tulevaisuudessa olla käyttöä uhkaavan keskenmenon hoidossa.

Pertti Kirkinen

Negatiivinen vuorovaikutuskehä johtaa masennukseen

Äskettäin julkaistiin kaksi tutkimusta, jotka valottavat kauniisti persoonallisuuden tai psyykkisen oireilun ja elämänmuutosten keskinäistä yhteyttä masennuksen puhkeamiseen. Yli 5 500 aikuista kaksosta täytti kyselyn, jonka perusteella arvioitiin heidän luonteensa neuroottisuus. 5-10 vuotta kyselyn jälkeen tehdyssä haastattelussa selvitettiin tutkittavilla esiintyneet elämänmuutokset ja muutokset ihmissuhteissa. Tulos oli varsin selkeä: neuroottisuus luonteessa ennakoi merkitsevästi useimpia elämänmuutoksia, kuten avioeroa ja avioristiriitoja, työttömäksi joutumista ja työongelmia, talouteen ja asumiseen liittyviä vaikeuksia, oikeudellisia ongelmia ja kaikkia mitattuja (negatiivisia) ihmissuhdemuutoksia. Tulos ei muuttunut, vaikka tutkittavan neuroottisuus perustui kaksosparin arvioon. Johtopäätös olikin, että yksilön persoonallisuus näyttelee tärkeää osaa siinä, miten usein ja minkälaisten elämänmuutosten kohteeksi hän joutuu. Kyse on yksilökehityksen myötä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta persoonallisuuden ja ympäristön kesken.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030