Biopsioida vai eikö - kas siinä pulma!

Shakespieremaisesti mukailtu pääkirjoituksen otsikko keuhkoalan lehdessä pitää sisällään ongelman siitä, onko American-European Consensus Conferencen määritelmän mukaisen aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) yhteydessä syytä tehdä avointa keuhkobiopsiaa, tämä kun vaatii anestesiaa ja sisältää riskejä. Missään tapauksessa ei toimenpidettä pidetäkään ensivaiheen diagnostiikkana diffuusin alveolaarisen vaurion tms. syyn selvittämisessä.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 12/2004 Kommentteja

Sikiömenetyksestä koituva riski seuraavassa raskaudessa

Eri syistä johtuva sikiön kohdunsisäinen kuolema tapahtuu noin kolmessa raskaudessa tuhannesta. Aiempi sikiön menetys on yleisesti tunnettu seuraavan raskauden riskitekijä, mutta riskin suuruus ja yksityiskohdat eivät ole olleet kunnolla tiedossa. Tämän takia tutkittiin Ruotsin syntymärekisteristä tiedot vuosilta 1983-1997 niistä 410 021 synnyttäjästä, joilla tänä aikana oli ensimmäinen ja toinen synnytys. Jos ensimmäinen lapsi oli täysiaikainen ja normaalipainoinen, esiintyi seuraavassa raskaudessa loppuraskauden sikiömenetys 2,4 tapauksessa tuhatta synnytystä kohden. Jos ensimmäinen lapsi syntyi ennen 32. raskausviikon ikää ja oli lisäksi raskauden kestoon nähden pienipainoinen (-2 SD alle keskiarvon), esiintyi loppuraskauden sikiömenetys 19,0 tapauksessa tuhatta synnytystä kohden. Sinänsä nämä tulokset eivät kliinikkoa hämmästytä, mutta ne kartoittavat riskin suuruutta ja ovat sovellettavissa myös Suomen tilanteeseen.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 12/2004 Kommentteja

Lyhyt sädehoito helpottaa keuhkosyövän oireita

Diagnoosivaiheessa yli 70 % keuhkosyövistä on levinnyt paikallisesti laajalle. Silloin taudin parantaminen ei ole mahdollista ja lääkärin tavoitteena on oireiden hyvä hoito. Sädehoito helpottaa hengenahdistusta ja veriyskää jopa 90 %:lla potilaista. Sädehoitoa annetaan pieninä päiväannoksina, fraktioina, jolloin sädehoidon haittoja vältetään ja päästään suurempaan kokonaisannokseen.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 12/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Naisilla tehokkaat neutrofiilit

In vitro -työssä todettiin, että terveiltä naisilta eristetyt neutrofiilit kuolevat spontaanisti n. viidenneksen hitaammin kuin terveiltä miehiltä eristetyt neutrofiilit. Estradiolin tai progesteronin tai molempien lisääminen elatusliuokseen suurensi tätä eroa. Todettiin siis, että naisten neutrofiilien apoptoosi on hitaampi kuin miesten. Naisneutrofiilit olivat in vitro myös tehokkaampia hoitamaan tulehdusta kuin miesneutrofiilit. Onkin tunnettu asia, että fertiili-ikäisillä naisilla on vähemmän sepsiksiä kuin vastaavanikäisillä miehillä ja että ero pienenee vaihdevuosien jälkeen. Ehkäpä syy on tehokkaammassa neutrofiilifunktiossa?

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 12/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Työperäinen astma mallina muunkin astman kehittymiselle

Kanadassa selvitettiin työperäisen astman mekanismeja ja etenkin tulehduksen pysyvyyttä, vaikka altistus loppuisikin. Kohteena oli 133 työperäistä astmaatikkoa, joiden tilannetta (kysely altistuksesta yms, ventilaatiofunktiot ja metakoliiniherkkyys) tutkittiin uudelleen noin 9 vuotta altistuksen loppumisesta. Tyydyttävät näytteet saatiin 98:lta. Henkilöt jaettiin ryhmiin sen mukaan oliko metakoliiniherkyys korjaantunut, parempi vai ennallaan. Niillä, joilla korjaantumista ei ollut tapahtunut, olivat yskösten eosinofiilien sekä interleukiini-8:n ja neutrofiiliperäisen myeloperoksidaasin pitoisuudet korkeampia kuin muilla ryhmillä. Tutkijoiden mukaan havainto osoittaa tulehduksen olevan takana, jos oireisto jatkuu vaikka altistus loppuukin. Pääkirjoituksessa tutkimusta rajoitteineenkin pidetään merkittävänä mallina muunkin aikuisastman luonnollisen kulun ja mekanismien viidakon suhteen.
Lääke­tieteen maailma­sta 12/2004 Kommentteja

Välilevytyrän leikkausmenetelmien vertailu ja potilaan kuntoutuminen

-Lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus on hyvin yleinen toimenpide. Leikkaukseen liittyy kuitenkin huomattava määrä yksityiskohtia, joita ei ole tarpeeksi tutkittu. Muun muassa leikkauksessa poistettavan välilevymassan määrää ja selän käyttöä leikkauksen jälkeen ei ole selvitetty tieteellisesti riittävän hyvin.

Raimo Niskanen - Martti Soiva - Jussi Haapala - Olli Korkala
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/2004 Kommentteja

Yksi kuva, monta tulkintaa: Kolposkopiadiagnostiikan nykypäivää Suomessa

-Kolposkopiatutkimuksen tulokseen vaikuttavat mm. potilaan anamneesi ja kolposkopiaa edeltävä papa-vastaus, kolposkopistin koulutuspohja ja kokemus, koepalojen kohdentaminen sekä niiden määrä ja laatu. Biopsiahistologian tulkitsevalla patologilla on luonnollisesti merkityksensä diagnoosin asettamisessa. Kartoitimme tutkimuksessamme kolposkopiadiagnostiikan yhteneväisyyttä ja sitä, missä määrin kokemus vaikuttaa kolposkopian lopputulokseen.

Laura Kotaniemi - Ahti Anttila - Tapio Luostarinen - Pekka Nieminen
Terveyden­huolto 12/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030