Suolistosyövän uusiutuminen voidaan ennustaa verestä

Yhdistelemällä useampia veren merkkiaineita CEA-merkkiaineen oheen voitiin havaita uusiutuma jo ennen kuvantamista.

Ulla Toikkanen

Säännöllisesti D-vitamiinia käyttävillä vähemmän melanoomia

Itä-Suomen yliopisto: Riski on merkittävästi pienempi.

Maria Nummela

Äidin suolistomikrobeilla on tärkeä ja pitkäaikainen vaikutus lapsen terveyteen ja kehitykseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan äidin suoliston bakteerit siirtävät synnytyksessä vauvan suolistobakteereille geenejä, jotka vaikuttavat vauvan terveyteen ja kehitykseen suotuisasti.

Karoliina Saarnikko

Tutkimus: Ryhmähoito auttoi psykiatrisesti monioireisia lapsia

Tuloksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvaneeseen kysyntään.

Anne Seppänen

Lapsuuskodin kosteusvaurio yhteydessä pysyvään astmaan

THL:n tutkimuksessa seurattiin kosteusvauriokodissa vauvana asuneita suomalaislapsia syntymästä kuuden vuoden ikään.

Anne Seppänen

Varhainen altistuminen alkoholille muuttaa sikiön geenejä

Vaikutukset olivat samankaltaisia istukoissa ja kasvatusmaljalla altistetuissa kantasoluissa.

Tiiamari Pennanen

Mikrobeista syöpään – vuoden 2022 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Tiedon karttuessa käsitys koronataudista täsmentyi, ja myös monelta muulta alalta saatiin uutta tietoa.

Pertti Saloheimo

Aristavat rauhaset kaulalla – tapauksen ratkaisu

Miten sinä hoitaisit -tapaus ratkeaa.

Marianne Eronen, Pasi Huttunen, Tanja Laukkala, Anneli Lauhio

Kiitos vuonna 2022 käsikirjoituksia arvioineille

Tieteellisen tiedon luotettavuus tuntuu tulevan yhä tärkeämmäksi, mutta samalla nopeutuva julkaiseminen saattaa sitä uhata. Luotettavuuden tärkeitä takaajia ovat vertaisarvioijat. Kuluneen vuoden aikana Lääkärilehteen lähetettiin 189 tieteellistä käsikirjoitusta, joista lähes kaikki vertaisarvioitiin toimituksen ulkopuolella. Näitä käsikirjoituksia arvioi 310 oman alansa asiantuntijaa. Suuret kiitokset korvaamattomasta avustanne!

Pertti Saloheimo, lääketieteellinen päätoimittaja

Psykoosilääkkeiden metabolisia haittoja voidaan vähentää

Keinoja ovat lääkehoidon yksilöllinen räätälöinti, terveydentilan ja riskitekijöiden seuranta sekä elintapainterventiot.

Saana Eskelinen, Tiina Talaslahti, Hannu Koponen

Vauva-iän yöheräily on yhteydessä kehitykseen

Väitös: Usein heräilevillä vähemmän taitoja käyttäytymisen säätelyyn kaksivuotiaana.

Tiiamari Pennanen

Pandemia kuormitti terveydenhuoltoa myös henkisesti

Koronapotilaita hoitaneilla oli eniten psyykkisiä oireita.

Ulla Toikkanen

Miksi jyrsijöiden välittämät sairaudet tarttuvat ihmisiin?

Suurin osa jyrsijöiden välityksellä leviävien tautien lähteistä elää yksinomaan tai satunnaisesti ihmisten asuinpaikoissa tai niiden läheisyydessä.

Sari Kosonen

Ruokariippuvuus on yleinen ongelma suomalaisilla

Oireita koetaan yleisimmin prosessoituihin energiatiheisiin ruokiin ja juomiin liittyen. 

Anne Seppänen

Alipainoiset ja lihavimmat suurimmassa riskissä kuolla sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen jälkeen

Syitä voi olla useita.

Tiiamari Pennanen

Suurin osa Tampereen 90-vuotiaista on tyytyväisiä elämäänsä

Koronarajoitukset eivät näytä lisänneen sairastavuutta tai vaikuttaneen itsenäiseen pärjäämiseen.

Anne Seppänen

Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun

Taustalla ovat parantunut diagnostiikka ja uudet hoitomuodot.

Anne Seppänen

Muistisairauden riskin kasautuminen alkaa jo lapsuudessa

Väitöstutkija havaitsi yhteyden lapsuuden matalan sosioekonomisen aseman ja muistisairauden välillä.

Anne Seppänen

Treenin ja palautumisen mittaamisesta hyötyä harjoitteluun

Mittaaminen voi hyödyttää myös kuntoliikkujia, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. 

Sari Kosonen

Koneoppimismenetelmät auttavat arvioimaan uniapnean vakavuutta

Uudet menetelmät mahdollistavat unen rakenteen arvioinnin aivosähkökäyrästä.

Ulla Toikkanen