Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Kromin, nikkelin ja koboltin aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma

Tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ammatti-ihottumaan ja altistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusjoukko muodostui 78 henkilöstä, jotka oli tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %.

Riitta Jolanki, Katri Kanervo, Tuula Estlander, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Uudet kansainväliset perinnöllisen hemokromatoosin diagnostiikka- ja hoitosuositukset

Perinnöllinen hemokromatoosi on yleisin tunnettu autosomisesti peittyvästi periytyvä sairaus. Siinä raudan imeytyminen suolistosta on lisääntynyt 3-4-kertaiseksi normaaliin verrattuna. Pohjois-Euroopassa tärkeimmän perinnöllistä hemokromatoosia aiheuttavan geenimutaation kantajia on jopa 10 % väestöstä. Koska raudan ylimääräinen kertyminen elimistöön aiheuttaa vaikeita elinvaurioita, on tärkeää löytää hemokromatoosille alttiit henkilöt mahdollisimman varhain. Elinkomplikaatioiden kehittymistä voidaan tehokkaasti estää yksinkertaisella hoidolla, toistuvilla venesektioilla.

Seppo Parkkila, Onni Niemelä

Dementiapotilaiden käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireet kuten levottomuus ja vaeltelu ovat tavallinen osa

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Lääkekorvausten remonttia saadaan vielä odottaa

Lääkkeiden sairausvakuutuskorvaukset ovat sen luokan poliittinen kysymys, ettei nopeaa etenemistä ole luvassa, vaikka lääkekorvaustyöryhmä jättikin asiasta esityksensä.

Suvi Sariola

WONCA:ssa pohdittiin miten etulinjan lääkäri jäisi henkiin

Lääkärin työssä tarvitaan erityisiä taitoja, jottei työstä tulisi kaiken nielevää Moolokin kitaa. Viisas on hän, joka osaa ajatella jo nyt eläkeikää, väitti professori Ruth Chambers Tampereella World Organisation of Family Doctors -järjestön Eurooppa-konferenssissa. Työn ja yksityiselämän yhdistämisen kipeys ja kepeys olivat kokouksen päättäjäispäivän teema. WONCA:n osallistui yli 2000 yleislääkäriä eri puolilta maailmaa.

Liisa Koivula

Vanhuksen ajokyvyn arviointi

Ajokyvyn arviointi koskee enemmistöä aikuisväestöstä. Lääkärin peruskoulutuksessa ei synny kuitenkaan riittäviä valmiuksia erikoistilanteiden arviointiin. Onneksi terveydentila aiheuttaa harvoin ongelmia henkilöautolla ajamiseen ja siksi terveystarkastuksien määrää onkin vähennetty. Iäkkäillä ajajilla on kuitenkin enemmän terveydellisiä riskitekijöitä kuin työikäisellä väestöllä. Nykyisen lääkärintarkastustoiminnan poistuminen ei ole näkyvissä, ennemminkin entisten rutiiniluontoisten tarkastusten kehittämiseen laadukkaammiksi antaa aihetta esimerkiksi äskettäin julkaistu Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005

Veikko Viitasalo

Sairaala politiikan pelinappulana

Ennen Kosovon kriisiä tunnettiin pieni 60 000 asukkaan Mitrovican kaupunki Pohjois-Kosovossa raskasmetallien pahiten saastuttamana kaupunkina maailmassa. Kriisin jälkeen miljoonat television katselijat tuntevat sen Kosovon etnisen vihan polttopisteenä, paikkana, jossa YK:n autot palavat, NATO:n sotilaita kivitetään ja jossa albaanit ja serbit tappavat toisiaan. Siellä tapahtuu paljon muutakin. Siellä ratkotaan menneitä kiistoja, testataan, miltä Kosovon tulevaisuus näyttää, kokeillaan YK:n pinnan kestokykyä ja siellä käytetään - puolin jos toisin - terveydenhuoltoa häikäilemättä politiikan pelivälineenä.

Hannu Vuori

Väestön terveydentila Suomessa ja muissa EU-maissa

Euroopan unionin Eurostat-tilastoyksikkö kerää tietoja jäsenmaita koskevista asioista. Viime vuonna julkaistu terveystilasto tarjoaa mielenkiintoista vertailutietoa 15:stä Euroopan maasta. Tilastosta voi seurata eri terveysindikaattorien kehittymistä määrävälein aina 1960-luvulta saakka. Kirjoittaja on käynyt läpi terveystilaston mittavan tietomäärän ja valikoinut siitä Suomen kannalta kiinnostavia tietoja, eli poiminut rusinat pullasta.

Sakari A. Härö

Lyhyesti: Auttaako VIP reumassa?

Espanjalaiset tutkijat osoittivat, että vasoaktiivinen intestinaalinen peptidi eli VIP vaikuttaa positiivisesti kollageenilla indusoituun artriittiin rotalla. VIP:n vaikutus perustuu sen kykyyn vaimentaa tulehdusta ylläpitävää Th1-vastetta ja voimistaa hyödyllistä Th2-vastetta. Vaikutus saatiin aikaan joka toinen päivä tapahtuvalla annostelulla ja se kesti pitkään hoidon lopettamisen jälkeen. Ensimmäisen faasin kokeissa VIP-hoidosta ei aiheutunut mitään merkittäviä sivuvaikutuksia. Jatkotutkimuksissa selviää, onko hoito todella harmitonta esimerkiksi suoliston toiminnan kannalta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Sitalopraami ehkäisee tehokkaasti uusia depressioepisodeja

Antidepressiivinen lääkehoito on osoittautunut tehokkaaksi uusien depressioepisodien ehkäisyssä. Tässä tutkittiin sitalopraamin depression vaikutusta toistuvaa depressiota sairastaneilla potilailla, jotka aluksi hoidettiin avoimella asetelmalla remissioon. Toipuneet potilaat siirtyivät kaksoissokkoasetelmaan, jossa osa sai lumelääkettä ja osa sitalopraamia 20 mg, 40 mg tai 60 mg, sen mukaan mihin tasoon oli tutkimuksen avoimessa vaiheessa päädytty. Tutkimus kesti 48-77 viikkoa. Sitalopraamiryhmien potilaiden uudelleensairastumisriski oli 0,22 henkilövuotta kohden, kun vastaava luku lumeryhmässä oli 0,76 (p < 0,001). Sitalo-praamiannosten mukaisten ryhmien kesken ei eroa ollut. Tutkimus vahvisti nyt sitalopraamin osalta, että onnistuneen akuuttivaiheen hoidon jälkeen jatkettu samansuuruinen ylläpitohoito ehkäisee uusien depressioepisodien puhkeamista.

Raimo Kr Salokangas

Pitkävaikutteisen inhaloitavan sympatomimeetin käytön turvallisuudesta lisätietoa

Hollantilaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa verrattiin esivaiheiden jälkeen 12 viikon hoidossa suihkeena annettavan 100 myyg:n salbutamoliannoksen (2 x 4/vrk) ja 12 myyg:n formoteroliannoksen (1 x 2/vrk) sekä lumelääkkeen vaikutuksia. Kohteena oli 145 kotipölypunkille herkkää astmaatikkoa, jotka luonnollisesti satunnaistettiin hoitoryhmiin. Tarkoituksena oli selvittää, heikentääkö säännöllinen beeta2-sympatomimeetin käyttö astman tasapainoa. Potilailta oli keskeytetty inhalaatisteroidihoito ja esivaiheessa oli käytössä fenoterolin sekä ipratropiumin yhdistelmä. Pahenemisvaiheen varalta sallittiin systeemisen kortikosteroidin käyttö.

Hannu Puolijoki

Vanhempien käyttäytyminen ennakoi murrosikäisten mielenterveyshäiriöitä

Psykiatrian eräs keskeinen kysymys koskee psyykkisen häiriön välittymistä perheen sisällä: onko kyse perimän määräämästä häiriön siirtymisestä lapseen vai sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvasta lapsen häiriintymisestä? Mm. tätä kysymystä tutkittiin vuosien 1975 ja 1993 välisenä aikana New Yorkin valtiossa haastattelemalla lapsia ja heidän biologisia vanhempiaan. Molemmista ryhmistä arvioitiin vanhempien ja lasten psykiatrinen oireilu ja lisäksi kotioloissa ilmenevä vanhempien käyttäytymisen häiriintyneisyys, tosin vain äidin haastattelun perusteella. Tutkimuksen alussa lapset olivat keskimäärin 6-vuotiaita ja sen päättyessä keskimäärin 24-vuotiaita.

Raimo Kr Salokangas

Hypotyreoottisten naisten tyroksiinintarve lisääntyy estrogeenihoidon aikana

Hypotyreoosin takia tyroksiinilääkitystä saavan naisen tyroksiinintarve kasvaa jopa 45 % raskauden aikana. Yhtenä syynä muutokseen voi olla istukkaperäisen estrogeenin aiheuttama tyroksiinia sitovan globuliinin määrän kasvu, joka tapahtuu myös estrogeenilääkityksen seurauksena terveillä naisilla. Näin ollen oli perusteltua selvittää klimakteeristen oireiden hoitoon ja osteoporoosin ehkäisyyn käytetyn estrogeenihoidon vaikutuksia aivolisäke-kilpirauhas-akselilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Pullahiivan sukulainen pärjää 5000 geenillä

Pullahiiva, Saccharomyces cerevisiae, ja sen sukulaiset ovat primitiivisimpiä eukaryootteja eli aitotumallisia. Sanger-keskuksen koordinoima 12 laboratorion konsortio sekvensoi Schizosaccharomyces pombe -hiivan 14 miljoonaa emästä käsittävän perimän. Sekvenssiä verrattiin aiemmin tunnettuihin bakteerien ja eukaryoottien sekvensseihin. Hiivan perimästä löytyi vain 5 000 geeniä. Bakteereista hiivan erottivat geenit, jotka liittyivä solun orientaa- tioon, proteiinien hajoamiseen tai kulkeutumiseen kalvojen läpi ja kromosomien järjestäytymiseen. Näillä eväillä hiiva kykenee rakentamaan esimerkiksi tuman, solun tukirakenteet ja mitokondriot, joita prokaryoo-teilla ei ole.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Skitsofrenian positiiviset oireet ja nucleus caudatuksen tilavuus

Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tyvitumakkeiden (mm. nucleus caudatus) tilavuus kasvaa antipsykoottisen (neuroleptisen) lääkityksen aikana mutta pienenee kun lääkitys vaihdetaan klotsapiiniin. Nyt tutkijat saattoivat todeta, että sellaisilla hoitoresistenteillä skitsofreniapotilailla, joiden positiiviset ja yleiset psyykkiset oireet klotsapiinihoidon aikana paranivat, myös nucleus caudatus pieneni. Vastaavaa muutosta ei klotsapiinihoitoon reagoimattomilla ilmaantunut. Näyttääkin siltä, että nucleus caudatus voi näytellä merkittävää osaa skitsofrenian positiivisten ja yleisten oireiden synnyssä.

Raimo Kr Salokangas

Suomalainen huumekuolema 1990-1996

Oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa vuosina 1990-96 todetuista huumelöydöksistä lähes 90 % todettiin miehiltä, puolet alle 30-vuotiailta. Joukossa oli keskimääräistä enemmän nuoria eläkeläisiä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Kannabista käyttäneet olivat muita useammin sosiaalisesti syrjäytyneitä. Aiempia huumetuomioita oli 42 %:lla, ja 34 % oli ollut sairaalahoidossa huume- tai lääkediagnoosin vuoksi. Opioideja käyttäneitä oli 57 %, kannabista käyttäneitä 47 % ja amfetamiinia käyttäneitä 27 %. Alkoholia todettiin 42 %:ssa tapauksista. Huumekuolema on väkivaltainen: lähes puolet kuoli itsemurhaan ja lähes puolet tapaturmiin, henkirikokseen kuolleita oli 9 %.

Erkki Vuori, Kari Poikolainen, Osmo Kontula, Ari Virtanen

Nilkan ja jalkaterän vaikeiden hermokipujen leikkaushoito

Hermojen pinnetilat ja vauriot aiheuttavat ilman hoitoa usein pitkään kestäviä tai pysyviä kiputiloja. Hermovaurion taustalla voi olla rakenteellinen hermon kulkureitin ahtaus, hankinnainen muutos tai suora ja epäsuora vamma. Suurin osa hermopinnepotilaista hyötyy konservatiivisista hoitomenetelmistä, mutta myös leikkaushoitoja tarvitaan. Hermon yhden kohdan pinteen diagnoosi ja hoito on tavallisesti selvä. Vaikeampaa sen sijaan on hermon ruhjevamman tai venytyksen aiheuttaman vaurion diagnosointi ja hoito, etenkin kun samalla syntyy muita kudosvaurioita. Potilaalle voi jäädä pitkäaikainen vaiva, jonka hoidossa tarvitaan myös leikkausta.

Mikko Hautamäki, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Tapaturmaisen hypotermiapotilaan hoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000

Hypotermia uhkaa, kun kehon ydinlämpötila laskee vain asteen verran. Oireet voivat edetä nopeasti, eikä elimistöllä ole keinoja korjata tilannetta, kun kehon lämpötila on pudonnut alle 32 C. Syvä hypotermiatila muistuttaa jo kuolemaa. Potilaan selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos kylmäaltistus on tapahtunut nopeasti, esim. jäihin putoamisen seurauksena. Artikkelissa kuvataan Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000 hoidettua 26 hypotermiapotilasta, joista selvä enemmistö oli nuoria ja keski-ikäisiä miehiä. Potilaiden kylmäaltistusaika vaihteli 30 minuutista 10 tuntiin.

Bogdan Lewandowski