Altistuuko lapsesi tupakan piilomainnonnalle

Elokuvateollisuus tarjoaa tupakkateollisuudelle maailmanlaajuisen markkinointikanavan tuotteilleen. Tupakointi yhdistyy erilaisiin elämäntyyleihin ja tilanteisiin, piilomainontaa parhaimmillaan. Yhdysvaltalaisryhmä katsoi vuosien 1988-97 välillä ilmestyneet amerikkalaiset menestyselokuvat (25 myyneintä elokuvaa kutakin vuotta kohden) ja kirjasi tupakoinnit sekä merkkinäkyvyyden. Elokuvat olivat pääosin alle 16-vuotiailta kiellettyjä ja noin puolet voidaan luokitella toimintaelokuviksi. Kaikista elokuvista 85 %:ssa tupakoitiin ja niistä 28 %:ssa tupakkamerkki oli nähtävissä. Tupakkamainoksia näkyi joka neljännessä elokuvassa. Nuorisolle suunnatuissa elokuvissa esiintyi tupakointia yhtä paljon kuin aikuisille suunnatuissa elokuvissa ja joka viidennessä lapsille sallitussa elokuvassa tupakoitiin tai näkyi tupakkamainoksia.

Kristiina Patja

Tupakalla hyvä julkisuuskuva mediassa

Tupakointi nähdään myönteisesti tiedotusvälineissä. Naistenlehdet kuvaavat tupakointia osana hohdokasta elämäntapaa. Kaksi yhdysvaltalaista tutkijaryhmää tutki amerikkalaista lehdistöä; toinen sanomalehdistön tupakkauutisia vuosilta 1987-97 ja toinen naistenlehtiä vuosilta 1992-98.

Kristiina Patja

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisvaiheen Parkinsonin taudissa

4.5.2001 Oulun yliopisto

Tarja Haapaniemi

Nenäpolypoosin pitkäaikaistaudinkuva ja etiopatogeneesi

4.5.2001 Helsingin yliopisto

Seija Vento

Hengenahdistuksesta kärsivien leikki-ikäisten lasten hoito

4.5.2001 Tampereen yliopisto

Péter Csonka

Suomalaisen lääkärikoulutuksen kehitys ja arviointi

5.5.2001 Kuopion yliopisto

Harri Hyppölä

Geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteys alkoholikardiomyopatiaan

5.5.2001 Tampereen yliopisto

Olli Kajander

Ohimolohkossa sijaitsevan epileptisen häiriöalueen kuvantaminen positroniemissiotomografialla

5.5.2001 Turun yliopisto

Salla Lamusuo

Alkoholin suurkuluttajien prevalenssi ja mini-interventio perusterveydenhuollossa

11.5.2001 Tampereen yliopisto

Mauri Aalto

Ikäihmisten ylävartalon murtumat - esiintyvyys ja vammamekanismit

11.5.2001 Tampereen yliopisto

Mika Palvanen

Lääkärinlausunnon ja todellisuuden välinen suhde

11.5.2001 Helsingin yliopisto

Pekka Nokso-Koivisto

Periytyvän eturauhassyövän geneettinen epidemiologia Suomessa

11.5.2001 Tampereen yliopisto

Mika Matikainen

Lapsettomuus ja lapsettomuushoidot

11.5.2001 Helsingin yliopisto

Leila Unkila-Kallio

Lonkkamurtumat Keski-Suomessa ja lonkkamurtumaleikkauksen jälkeinen geriatrinen kuntoutus

11.5.2001 Kuopion yliopisto

Tiina Huusko

Lyhyesti: Tupakointi lisää rintasyövän keuhkometastasointia?

Kaliforniassa selvitettiin 87:n rintasyöpää sairastaneen naisen ja kaltaistettujen verrokkien aineistosta, miten tupakointihistoria korreloi keuhkometastasointiin. Aktiivisen tupakoinnin yksittäiseksi riskiksi (OR) tuli 1,76 (p = 0,06) ja samaa luokkaa (OR 1,96, p = 0,06) oli monimuuttujamallin antama tulos. Näyttäisi siis viittavaan positiiviseen yhteyteen, joskin selvitys pitää sisällään virhetekijöitä; osa tupakoivien keuhkosyöpäpotilaiden kuolleisuuden suhteellisesta lisäyksestä voi johtua tutkitusta yhteydestä. Pääkirjoituksen laatijat suosittavat tupakoinnista luopumista, ja siihen suositukseen yhdyn itsenkin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tyytymättömyys terveydenhuoltoon heikentää masennusoireisten työtehoa

Runsaan 6 000 työntekijän työtehoa verrattiin depressiivisiin oireisiin ja tyytyväisyyteen terveyspalveluja kohtaan. Depressiivisesti oireilevilla oli kahden vuoden seurannassa 2 kertaa enemmän sairauspäiviä ja 7 kertaa heikompi työteho kuin muilla. Depressiivisesti oireilevilla terveydenhuoltopalvelujen käyttöön liittyvät vaikeudet merkitsivät depressio-oireiden pitkittymistä ja vieläkin suurempaa työtehon heikkenemistä. Vaikeudet hoidon laadussa ja saatavuudessa, vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa, valintamahdollisuuksissa ja jatkuvuudessa yhdistyivät heikentyneeseen työtehoon. Ainakin näihin seikkoihin tulisi työterveydenhuollossa kiinnittää huomiota.

Raimo K.R. Salokangas

Probiootti vai antibiootti?

Suomessa on tehty ansiokasta tutkimusta yhtäältä päiväkotilasten infektioista, toisaalta probiooteista eli terveyttä edistävistä mikrobeista. Tässä Helsingin päiväkodeissa tehdyssä työssä nämä linjat yhdistyvät osoittamaan, että probiootti saattaa ehkäistä ja lieventää lasten hengitystieinfektioita.

Heikki Arvilommi

Jatkohoitona annettu kognitiivinen psykoterapia estää depression uusiutumista

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kognitiivinen psykoterapia vähentää tehokkaasti depression relapseja ja uudelleen sairastumista, kun potilaat oppivat käyttämään terapiassa oppimiaan taitoja. Sen sijaan ei tiedetä, mitkä tekijät vaikuttavat kognitiivisen terapian tehoon.

Raimo K.R. Salokangas

Ehkäisylaastarit tulossa

Laastarit ja geelit ovat yleisesti käytössä postmenopausaalisen hormonihoidon antomuotoina. Varsin erikoista on, ettei raskauden hormonaaliseen ehkäisyyn ole ollut käytössä transdermaalisia annostelumuotoja. Ensimmäinen kliininen vertailututkimus ehkäisylaastarista ja tavanomaisesta ehkäisypilleristä on nyt tehty Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Pertti Kirkinen

Aivojen valkea aine jatkaa kasvuaan aina keski-ikään asti

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen aivojen harmaan aineen määrä saavuttaa huippunsa nuoruusiässä ja alkaa sen jälkeen iän myötä tasaisesti vähetä. Vähemmän tiedetään aivojen valkean aineen ikämuutoksista.

Raimo K.R. Salokangas