Lyhyesti: EU:n antibioottikirjo

Mikrobilääkkeiden käyttö vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Tosin niiden tosiasiallisesta kulutuksesta on ollut vaikea saada tietoja. Ruotsalaiset ovat nyt saaneet kerätyksi EU-maiden avohoidon antibioottitilastot vuodelta 1997. Erot ovat huimat. Runsaskätisin Ranska kuluttaa mikrobilääkkeitä neljä kertaa sen mitä pihein Hollanti. Suomi on kokonaiskulutuksessa tasan keskellä. Laajakirjoiset penisilliinit ovat suosiossa etelän maissa, vanha kunnon penisilliini on siellä lähes hävinnyt. Ruotsissa ja Tanskassa se taas on yleisin. Suomessa ykkönen on tetrasykliiniryhmä. Eroja on vaikea selittää ainakaan tautien eroilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Rasitusastmaa USA:n armeijassa

Yhdysvaltain armeija selvitti, miten rasitusastmaa esiintyy ja mikä on sen vaikutus suoriutuvuuteen armeijan palvelukseen tulevilla. Aineistossa oli 58 miestä ja 63 naista, jotka suorittivat juoksumattotestin maksimaaliseen hapenkulutukseen saakka. Diagnostisena rajan oli 15 %:n lasku FEV1-arvossa. Osoittautui, että 7 %:lla oli testi positiivinen, mutta suorituskykyyn ei tällä seikalla ollut (rajunkaan) peruskoulutuksen aikana vaikutusta. Kunto parani astmaatikoilla ja muilla samaan tahtiin. Kirjoittajat eivät suosita rasitusastmaa poissulkukriteeriksi armeijaan pääsyä ajatellen.

Hannu Puolijoki

Itsehoito auttaa agorafobiaan johtaneessa paniikkihäiriössä

Itsehoito on osoittautunut tehokkaaksi agorafoobisen paniikkihäiriön hoidossa. Sitä voidaan toteuttaa joka panemalla itsensä alttiiksi tilanteille, joissa paniikkioireet ovat puhjenneet, tai pyrkimällä provosoimaan sisäinen paniikkia muistuttava tila, esimerkiksi tiheällä hengityksellä, pään pyörityksellä puolelta toiselle, juoksemalla kehää, pitämällä päätä jalkojen välissä ja nopeasti nostamalla, istumalla pyörivässä tuolissa jne.

Raimo K.R. Salokangas

Ovatko maahanmuuttajat suuremmassa vaarassa sairastua psykoosiin?

Jo 1930-luvulla norjalainen sosiaalipsykiatri Ödegård kiinnitti huomiota siihen, että Amerikkaan muuttaneilla norjalaisilla ilmeni psykooseja enemmän kuin kotimaahan jääneillä. Viime vuosikymmenellä ilmiö havaittiin uudelleen. Mm. Karibian saarilta Englantiin muuttaneilla todettiin skitsofreniaa enemmän kuin paikallisella väestöllä. Nyt samaa kysymystä selvitetty Ruotsissa.

Raimo K.R. Salokangas

Miksei Länsi-Niilin virus tapa Suomessa?

Inhottavaa ja vaarallista aivokuumetta aiheuttava Länsi-Niilin virus löydettiin nimensä mukaisesti Niilin lähteiltä Ugandasta 1937. Eksoottisilla mailla se on pysytellytkin, pahimmillaan retkeillyt eteläiseen Eurooppaan. Vuonna 1999 se yllättäen levisi New Yorkiin, jossa sairastui kymmeniä ihmisiä ja osalla tauti johti kuolemaan. Sen jälkeen epidemia on laimentunut, mutta kuitenkin levinnyt Yhdysvalloissa moneen osavaltioon. Samana vuonna on myös Volgogradissa Etelä-Venäjällä ollut laaja epidemia. Virusta levittävät linnut ja hyttyset, joita kumpiakin Suomessa on yllin kyllin. Miksei siis Länsi-Niilin aivokuumetta, onhan meillä samalla lailla leviävä Pogostan tautikin?.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Heikentynyt toiminnanohjaus voi olla masennuspotilaalla itsemurhan riskitekijä

Verrattaessa itsemurhaa yrittäneiden masennuspotilaiden ja muiden neuropsykologisia testisuorituksia kävi ilmi, että vakavan itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden toiminnanohjaus oli selvästi heikompaa kuin lieväksi arvioidun itsemurhayrityksen tehneillä ja verrokeilla. Masennuspotilailla kokonaisuudessaan oli heikompi tulos tarkkaavaisuus- ja muistitehtävissä kuin verrokeilla, kuten on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa. Takautuvasti voidaankin päätellä, että tavanomaista voimakkaampi toiminnanohjauksen häiriö saattaa depressiopotilaalla olla itsenäinen itsemurhan riskitekijä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Luomuviljely sopii omenien tuotantoon

Amerikkalaiset tutkijat vertasivat omenien luomuviljelyä keinolannoitteita ja torjunta-aineita käyttävään viljelyyn. Kummallakin menetelmällä saatiin yhtä suuret sadot. Maaperän tiivistyminen, maa-aineksen kulkeutuminen pois viljelyalueelta ja vesistön rehevöityminen olivat luomuviljelyalueella merkittävästi vähäisempää kuin tehoviljellyillä alueilla. Mikä tärkeintä, luomuomenat päihittivät kilpailijansa maun, mehukkuuden ja kiinteyden suhteen. Nälkäistä ihmiskuntaa ei kuitenkaan omenilla ravita. Luomuviljelyn tuleekin osoittaa paremmuutensa erityisesti viljan viljelyssä. Tämän paremmuuden todistamiseen tarvitaan monivuotisia, laajoja ja kalliita tutkimuksia.

Matti Viljanen

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27-29/2001 Kommentteja

Sinilevätoksiinit terveysriskinä - in aqua sanitas?

Sinilevien massaesiintymät ovat miltei jokakesäinen vitsaus rehevöityneissä vesissä. Useat yleiset sinilevälajit tuottavat voimakkaita maksa- ja hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia mm. turvallisen juomaveden ja veden virkistyskäytön suhteen. Lapselle voi kulauksessa puuromaista levämassaa olla jopa kuolettava annos levämyrkkyjä. Sinilevien myrkylliset yhdisteet voivat joutua elimistöön myös hengitysteiden kautta: kiukaalle heitetystä löylyvedestä voi saada oireita, samoin vauhdikkaissa vesiurheilulajeissa aerosolina hengitetystä leväpitoisesta vedestä.

Jussi Meriluoto, Kirsti Lahti

Sinileväpitoinen saunavesi voi aiheuttaa oireita ihmiselle

Noin puolet Suomen järvien sinileväkukinnoista tuottaa toksiineja, joita ei voi havaita ulkonäön, hajun tai maun perusteella. Myrkylliselle sinilevälle altistuminen voi aiheuttaa ihottumaa sekä erilaisia silmien, hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan oireita. Sinileväpitoista järvivettä ei pitäisi käyttää saunassa löyly- eikä pesuvetenä, sillä sekä hengityksen että ihon kautta altistumisen havaittiin aiheuttavan voimakkaampia ja vakavampia oireita kuin muulla tavalla altistumalla. Tiedot perustuvat Myrkytystietokeskukseen tulleista puhelintiedusteluista koottuun aineistoon.

Jaana Salmela, Kirsti Lahti, Kalle Hoppu

Aivoiskemia ja hermovälittäjäaineet

Hermovälittäjäaineiden, erityisesti glutamaatin ja typpioksidin, osuus aivoiskemiassa on viime vuosina melko hyvin selkiytynyt. Iskemiassa vapautuu hermo- ja gliasoluista paljon glutamaattia, joka on kiihottava välittäjäaine. Sen eksitotoksisuus saa aikaan etenevän hermosolutuhon. Glutamaattireseptorien aktivoituminen lisää myös typpioksidin muodostumista. Tämä lisää aluksi hermosolujen elinkykyisyyttä, mutta myöhemmin tuhoaa niitä. Glutamaatin toimintaan ja typpioksidin syntyyn vaikuttamalla on voitu olennaisesti parantaa koe-eläinten selviytymistä aivoiskemiassa. Lähivuosina näihin tutkimuksiin perustuvia lääkkeitä lienee odotettavissa potilaskäyttöön.

Simo S. Oja, Pirjo Saransaari

Kehitysvammaiset ongelmineen - kehitysvammaisuuden kuva

Kehitysvammaisuus on monimuotoinen oireyhtymä, johon liittyy älyllinen jälkeenjääneisyys (ÄO < 70) sekä vaikeuksia selvitä arkielämän vaatimuksista. Sen syy on perintötekijöiden poikkeavuuden tai ulkoisten, usein myös tuntemattomien tekijöiden aiheuttama keskushermoston rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein liitännäisvammaisuutena CP, epilepsia, aistivammaisuus, autismi sekä kielen kehityksen ja käytöksen häiriöitä. Kehitysvammaisilla esiintyy tavallisia sairauksia sekä emotionaalisia ja psykiatrisia ongelmia enemmän kuin muilla, mutta niillä on erityispiirteitä ymmärryksen heikkouden ja kommunikaation vaikeuksien vuoksi.

Maija Wilska, Markus Kaski

Mikko Vienonen - WHO:s man i Ryssland

Dr Mikko Vienonen är speciell representant för WHO:s generaldirektör, dr Gro Harlem Brundtland, i Ryssland. Han bor och arbetar i Moskva. Det är ett fascinerande arbete - stora problem relaterade till alkohol och tobak, ett snabbt växande hiv/aids-problem, humanitära problem. Men det finns också ljuspunkter: Hälsovårdssystemet fungerar. Det har inte kollapsat. Och det finns massor av engagerade människor som arbetar inom den ryska hälsovården.

Åke Landquist

Kyselytutkimus selän magneettitutkimukseen lähettämisestä: Potilaan omavastuuosuusko lähettämishalukkuuden ratkaisijana?

Sairausvakuutuksen toimeenpanon tausta-ajatuksena on, että tarpeellinen sairaanhoito määräytyy samoin perustein niin sairausvakuutuksen korvaamassa yksityisessä kuin verovaroin rahoitetussa julkisessakin terveydenhuollossa. Tämä tutkimus osoittaa, että potilaan itsensä maksamalla omavastuuosuudella on vaikutusta - ainakin teoreettisesti - tutkimusten määräämishalukkuuteen ja että tutkimusten kokonaiskustannuksilla puolestaan on vain vähän merkitystä tutkimusmääräyksen antamishalukkuuteen ainakin silloin, kun potilas itse haluaa tutkimusta ja on siitä valmis myös maksamaan.

Jyrki Elo, Markku Myllykangas, Olli-Pekka Ryynänen, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030