Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Paikalliset neuvottelut vasta aluillaan Oulussa oma malli vauhditti neuvotteluja

Paikalliset neuvottelut lääkärisopimuksen soveltamisesta ovat enimmäkseen vasta aluillaan. HUS:ssa asiasta muhii suuri riita ja kiistaa on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä paikallisissa neuvotteluissa on sen sijaan edetty nopeasti. Piirissä oli heti neuvottelujen alkaessa käytettävissä oma malli palkkauskriteereiksi.

Suvi Sariola

Selvitysmies ehdottaa: Tampereen oma erikoissairaanhoito liitettävä sairaanhoitopiiriin

Selvitysmies Jouko Isolauri ehdottaa Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon liittämistä osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys on jatkoa ylijohtaja Jussi Huttusen muutaman vuoden takaiselle tarkastusraportille, jossa kiinnitettiin huomiota TAYS:n ja Hatanpään sairaalan toimintojen päällekkäisyyksiin.

Seksuaalinen väkivalta ja sen kohtaaminen

Viime aikojen uutisointi seksuaalisesta ahdistelusta on antanut aihetta miettiä, mikä on seksuaalista ahdistelua ja kuka sen määrittelee. Vastaavasti joudutaan pohtimaan myös seksuaalisen väkivallan määrittelyä niissä tilanteissa, joissa ei ole kysymys suoranaisesti raiskauksesta. Laki määrittää rikosoikeudellisesti lapsiin, nuoriin ja aikuisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan eri muodot, mutta seksuaalista ahdistelua ei ole kriminalisoitu. Kulttuuriset tekijät, lapsuudenkodin kasvuilmapiiri ja elämänkokemus muovaavat ihmisen henkilökohtaista väkivaltamääritelmää.

Pirkko Brusila

Genisteiinin ja daitseiinin vaikutukset rotan verisuonen supistumisasteeseen ja verenpaineeseen

29.6.2001 Helsingin yliopisto

Riikka Nevala

Suoliston bakteerien soluseinän merkitys nivelreumassa

29.6.2001 Turun yliopisto

Egle Simelyte

Päivähoito ja mielenterveys

9.8.2001 Helsingin yliopisto

Erja Tuompo-Johansson

Pienen vammaenergian aiheuttamien sääriluun varren murtumien hoito

17.8.2001 Tampereen yliopisto

Jarmo Toivanen

Äidin magnesiumsulfaattihoito vähentää keskoslasten aivoverisuonten stressiä

17.8.2001 Turun yliopisto

Tiina Rantonen

Lyhyesti: Korvaavatko kannettavat ultraäänilaitteet stetoskoopin?

Sydämen kaikututkimus on tärkein kajoamaton sydämen rakenteiden ja toiminnan tutkimus. Pienet, kannettavat ultraäänilaitteet ovat laitekehityksen tuorein mullistus. Ne mahdollistavat tutkimuksen viemisen vaivatta vaikeasti sairaankin potilaan vierelle. Tutkimuksissa näiden optisten stetoskooppien onkin todettu parantavan selvästi perinteistä kliinistä diagnostiikkaa ensihoito-olosuhteissa, vaikka täydellistä sydämen kaikututkimusta ne eivät vastaa. Joka tapauksessa kannettavat laitteet näyttävät tulevan sydänpotilaita hoitavan kliinikon jokapäiväiseen käyttöön. Ongelmaksi muodostuu riittävä käyttäjien koulutus tutkimuslöydösten tulkintaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mitä tiedämme lasten sinuiitista?

Bostonissa on tartuttu isoon haasteeseen ja tehty meta-analyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää totuus lasten sinuiitin diagnostiikasta, antibioottihoidosta ja tukihoidoista. Satunnaistettuja, lumekontrolloituja hoitotutkimuksia löytyi vain kaksi. Kun kaikki sinuiittidia-gnoosin vuoksi antibioottia saaneet laskettiin yhteen, oireet helpottivat heistä 88 %:lla, lumelääkettä saaneista 60 %:lla. Tukihoitotutkimuksista ei heterogeenisuuden vuoksi päätelmiä voinut tehdä. Diagnoosipuolella meni yhtä huonosti, sillä eri keinot taudin diagnosoimiseksi eivät menneet lainkaan yksiin. Lasten sinuiitista emme siis edelleenkään tiedä juuri mitään.

Marjo Renko

21-trisomia parasta seuloa varhaisraskaudessa

Sikiön 21-trisomian riskin arviointiin käytetään edelleen yleisimmin raskauden keskikolmanneksen alussa tehtävää ns. kaksoisveriseulontaa, jossa riski määritetään äidin verinäytteen koriongonadotropiini- ja alfafetoproteiinipitoisuuksien perusteella. Tämän lisäksi on käyttöön tullut lukuisia muita seulontakeinoja, joiden osuvuus, keskenmenoriski (väärät positiiviset löydökset, jotka johtavat turhiin invasiivisiin ja keskenmenoa aiheuttaviin tutkimuksiin), raskauden keston vaihe, hinta ja muut soveltuvuusominaisuudet vaihtelevat. Näiden menetelmien paremmuusjärjestystä Brittein saarten terveydenhuoltojärjestelmässä ja olosuhteissa arvioitiin ottamalla huomioon erityisesti osuvuus ja testin hinta.

Pertti Kirkinen

Astmaatikon eosinofiilinen tulehdus ei välttämättä merkitse hengitysteiden yliärtyvyyttä

Australialaiset selvittivät 31 stabiililla, keskimäärin 1 000 myyg:n päivittäistä inhalaatiosteroidiannosta (vaihteluväli 100-3 600 myyg/pv) käyttävällä astmapotilaalla (keski-ikä 45 vuotta; naisia 17), kuinka mm. hengitysteiden yliärtyvyys mitattuna histamiini- ja mannitoli-inhalaatioilla sekä ventilaatiofunktioiden aste ovat yhteydessä hengitysteiden limakalvojen tulehduksesta kertoviin merkkiaineisiin, kuten uloshengitysilman typpioksidipitoisuuteen (eNO) tai yskösten tulehdussolujen määriin.

Hannu Puolijoki

Helikobakteeri ja mahasyöpä

Helikobakteeri on tunnustettu mahasyöpään liittyneeksi karsinogeeniksi, mutta hyviä prospektiivisia tutkimuksia yhteydestä ei ole. Nyt japanilaiset ovat sellaisen tehneet. Noin 1 500 potilaalta, joilla oli mahahaava, pohjukaissuolihaava, hyperplasia tai dyspepsia, testattiin huolellisesti helikobakteeri. Noin 1 200 potilaalla oli infektio. Mahasyövän syntymistä seurattiin vajaat 10 vuotta. Syöpiä ilmaantui 36 tapausta infektoituneille viereisen kuvion osoittamaan tahtiin, mutta ei yhtään helikobakteerinegatiivisille. Dyspepsiapotilaille niitä tuli 4,7 %:lle ja hieman harvemmin mahahaava- tai hyperplasiapotilaille. Erikoista oli, että pohjukaisuolihaavaa sairastaneilta ei mahasyöpää löytynyt lainkaan. Vihjeitä tällaisen haavan suojaavasta yhteydestä on tosin saatu jo aiemminkin. 250 potilaalta häädettiin helikobakteeri eikä heistä kenellekään kehittynyt mahasyöpää.

Heikki Arvilommi

Aivojen valkean aineen hyperintensiteetteihin liittyy masennusoireita

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy usein kliinistä depressiota. Tällaisen vaskulaarisen depression löydökset ovat seuraavat: 1) ensimmäinen vakava masennustila, 2) aivojen magneettikuvauksessa valkean aineen hyperintensiteettejä, 3) motivaation menetys ja 4) kognitiivisia häiriöitä. Epäselvää on, missä määrin jo keski-iässä usein todettavat aivojen magneettikuvauslöydökset liittyvät lievempään depressiivisyyteen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Vaikeassa astmassa ilmateiden ahtauma on yhteydessä hengitysteiden ärtyvyyteen ja yskösten eosinofiliaan

Hollannissa selvitettiin 132 tupakoimattoman, vaikeaa astmaa sairastavan potilaan aineistosta, onko pysyvä ilmateiden ahtauma yhteydessä joihinkin anamnestisiin tietoihin, kliinisiin havaintoihin tai tavanomaisiin mittaustuloksiin. Potilailla oli käytössä inhalaatiosteroidia reipas annos (> 1 600 myyg/pv), mahdollisesti kortikosteroidia suun kautta sekä pitkävaikutteinen sympatomimeetti. Aikuisiällä alkanut sairaus, todettu ilmateiden yliärtyvyys ja etenkin yskösten eosinofilia olivat selvässä yhteydessä pysyvään ilmatieahtaumaan (eosinofian osalta OR 8,9). Mutta onko eosinofilian hoidosta hyötyä, jää tämän tutkimuksen valossa auki.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Myös vanhuksilla elämäntapahtumat aiheuttavat masennusta

Elämäntapahtumat ja pitkään jatkuneet vaikeudet laukaisevat depressiota nuorilla ja keski-ikäisillä, mutta vanhuksia on tässä suhteessa tutkittu vähemmän. Hollantilaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa aivan samaan tapaan kuin keski-ikäisillä, myös vanhuksilla elämäntapahtuman yhteydessä masennuksen riski suureni 22-kertaiseksi ja pitkään jatkuneiden vaikeuksien yhteydessä 3-kertaiseksi. Vaikeudet olivat kuitenkin taustalla 45 %:ssa depressioista, koska niitä oli enemmän, ja elämäntapahtumat 21 %:ssa. Vakavat tapahtumat edelsivät erityisen usein ensimmäistä depressioepisodia, kun taas depressio uusiutui lievempienkin tapahtumien jälkeen.

Raimo Kr Salokangas

Toteutuvatko sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota koskevat suositukset? EUROASPIRE I- ja EUROASPIRE II-tutkimusten tulokset KYS:ssa hoidetuilla potilailla

Sekundaaripreventiolla on tärkeä sija lääkärien toteuttamassa sepelvaltimotaudin ehkäisytyössä. EUROASPIRE I ja II -tutkimuksissa, jotka tehtiin yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96 ja 1999-2000, kartoitettiin alalla tapahtunutta kehitystä. Suomessa tutkimukset tehtiin KYS:n alueella. Mukana oli ohitusleikkaus-, pallolaajennus- ja sydäninfarkti- sekä muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita potilaita. Vaikka seerumin kolesterolipitoisuus saatiin entistä suuremmalla osalla potilaista pienenemään, oli potilaiden elämäntapamuutosten toteutumisessa ja eräiden vaaratekijöiden vähentämisessä edelleen ongelmia.

Kalevi Pyörälä, Seppo Lehto, Heli Koukkunen, Jaana Luukkonen, Mikko Puhakka, Katja Kärkkäinen

Antibioottien asema eturauhastulehduksen hoidossa

Eturauhastulehdus on yleinen sairaus, mutta bakteeriperäisiä tulehduksista on vain noin 10 %. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti laboratoriotutkimuksiin, joita tukevat potilaan oireet, kliininen tutkiminen ja kuvantamistutkimukset. Akuutti bakteeriperäinen prostatiitti on rajuoireinen ja vaatii sairaalahoitoa tehokkailla suoneen annettavilla antibiooteilla. Kroonisen bakteeriperäisen prostatiitin ensisijainen hoito ovat suun kautta annettavat antibiootit. Hoitoa tulee jatkaa tarpeeksi pitkään, ainakin 3-4 viikkoa ja toisinaan jopa 3-6 kuukautta.

Olavi Lukkarinen