Vehnän ja rasituksen aiheuttama anafylaksia

Kotimaiset viljat, vehnä, ruis, ohra ja kaura, ovat kasviopillisesti läheisiä heinien kanssa. Niitä voidaankin kuvata viljellyiksi heiniksi. Kukaan meistä ei voi välttyä altistumasta niille, sillä me hengitämme viljan ja heinien siitepölyjä ja syömme viljatuotteita. Yliherkkyys viljoille kehittyy kuitenkin vain osalle altistuneista joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta.

Elina Varjonen, Kati Palosuo

Psykoanalyysi 2000-luvulle

Sata vuotta sitten kehitetty psykoanalyysi oli ensimmäinen systemaattinen psykoterapiamuoto, jonka pohjalta monet myöhemmät yksilö- ja ryhmä-terapiat kehittyivät. Psykoanalyysi korostaa psyykkistä työtä ja sen kohdistamista sellaisiin ajatusten ja tunne-elämän solmuihin, joihin tiedostamattomilla mielen-sisällöillä on suuri osuus. Myös terapeutin ja potilaan välisellä tunnesuhteella on keskeinen merkitys. Lääkärilehden pyytämässä katsauksessa kirjoittaja toteaa psykoanalyysin akateemisen merkityksen vähentyneen viime vuosina, mutta neurobiologian tutkimuksen ja hoitotulosten empiirisen tutkimusten tuoneen sen samaan aikaan uudestaan lähemmäs yleispsykiatrian valtavirtoja.

Johannes Lehtonen

Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa koetaan kasvukeskuksen kipuja Espoossa lääkärit ovat saaneet äänensä kuulumaan terveyskeskuksensa asioissa

Paikallistoiminnan kehittäminen on parhaillaan yksi Lääkäriliiton painopisteitä. Työehtoneuvottelujen lisääntyminen paikallistasolla sekä pelottaa että innostaa ay-aktiiveja.

Ulla Järvi

Espoon terveyskeskuslääkärit palkitsivat Jorvin synnytys- ja naistentautien klinikan

- Kun terveyskeskuslääkäri menee sairaalaan suorittamaan yleislääketieteen erikoistumistaan, voi olla edessä monenlaista kohtelua. Joskus hänen edellytetään heti osaavan tehdä kaikkea, joskus taas hänet hienovaraisesti ikäänkuin suljetaan työyhteisön ulkopuolelle, kertovat yleislääketieteeseen erikoistuvat espoolaislääkärit Mikko Murtonen ja Peter Sweins.

Röntgenlähete juridisena asiakirjana

Lähete, otetut kuvat ja lausunto ovat perinteisesti muodostaneet röntgentutkimuksen. Nämä kaikki tarvitaan, jotta tutkimus on täydellinen juridisesti. Röntgenlähete on ollut välttämätön paha, jonka joku (amanuenssi, hoitaja, joskus lääkäri) kiireesti on tehnyt ennen tutkimusta.

Seppo Soimakallio, Juhani Pyhtinen

Radiologinen toiminta Venäjällä tilastojen valossa Lähialueyhteistyö

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu kansallinen strategia terveysalan kansainväliseen yhteistyöhön. Siinä Suomi tukee EU:n ja WHO:n tavoitteita ja toimenpiteitä terveysstrategiassa. Suomella on erityisasema Venäjän suhteen, kun Suomen ja Venäjän välinen raja on samalla Euroopan unionin raja. Terveysolosuhteet Venäjällä ovat heikentyneet ja tarttuvat taudit lisääntyneet. Radiologisesta toiminnasta Venäjällä ei ole paljoa tietoa käytettävissä. Suomessa on tietoa ja osaamista, jota voitaisiin hyvin hyödyntää Venäjällä.

Antti Servomaa

Millaista on seksuaalisuus eri kulttuureissa?

Vilkastuneen maahanmuuton seurauksena Suomi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Terveydenhoitohenkilökunta tapaa hyvin erilaisista oloista lähtöisin olevia ihmisiä ongelmineen. Myös seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn tulisi olla valmiuksia vastaanotoilla. Tietoa ja kunnioitusta toisen kulttuuria kohtaan tarvitaan ja myös omaa asennoitumista seksuaalisuuteen olisi hyvä pohdiskella. Avoin ja rehellinen seksuaaliasioista puhuminen ja neuvominen ja tarvittaessa myös Suomessa vallitsevista seksuaalioikeuksista valistaminen kuuluu terveydenhoitohenkilökunnan velvollisuuksiin ja myös meille vieraista kulttuureista tulleiden oikeuksiin.

Marketta Tuppurainen

Ny hälsovårdsplan och WHO-nätverk i Ungern satsar på prevention och primärvård

Den ungerska regeringen har lanserat ett stort reformprogram för landets hälso- och sjukvård. Det sträcker sig över en 10-årsperiod, 2001-2010. Prevention är ett topprioriterat område. Reformprogrammet är oerhört viktigt och nödvändigt. Ungrarna har den lägsta förväntade livslängden bland OECD-länderna. Men det räcker inte att förbättra vården utan ungrarna måste nu också förändra sin livsstil, betonar dr Pál Géher, statssekreterare för hälso och sjukvården i en intervju.

Åke Landquist

WHO:s arbete förankrat i ett heltäckande nätverk i Ungern

Sedan 1991 har WHO ett s.k. sambandskontor i Budapest. Organisatoriskt lyder det under WHO:s regionala kontor för Europa, som ligger i Köpenhamn. Budapest-kontoret ligger i samma hus som hälsovårdsministeriet, några kvarter från parlamentet. Sambandskontoret öppnades i tiden av av dr Marianne Szatmari, som fortfarande är chef och som berättar om hur nätverket nyggts upp.

Åke Landquist

Lyhyesti: Infarktiin sairastuvat miehet menehtyvät usein jo ennen sairaalaanpääsyä

Sairaalavaiheen tutkimusten perusteella naisten sydäninfarktia on pidetty pahanlaatuisempana kuin miesten. Skottitutkijat selvittivät yli 200 000:n ensimmäiseen infarktiin sairastuneen potilaan taudinkulkua ja totesivat, että miesten mahdollisuus selviytyä tautikohtauksesta onkin 9 % huonompi kuin naisilla. Ero johtui siitä, että miehet kuolivat huomattavasti useammin jo ennen sairaalaanpääsyä, vaikka toisaalta sairaalahoitovaiheessa naisten selviytyminen olikin huonompaa. Miksi miehet kuolevat jo rintakipukohtauksen alkuvaiheessa ennen hoitoonpääsyä, jäi avoimeksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aivojen GABA-pitoisuus vähentynyt paniikkihäiriössä

Gamma-aminovoihappo (GABA) on yhdistetty ahdistuneisuuteen siten, että keskushermoston GABA-funktion heikkous lisää ja sen vahvistuminen vähentää ahdistuneisuutta. Aiemmin ei ole voitu suoraan osoittaa, onko ahdistuneisuushäiriössä GABA-pitoisuus todella pienentynyt. Uusinta magneettispektroskopiatekniikkaa hyväksi käyttäen tutkijat havaitsivat, että 14 paniikkihäiriöpotilaasta 12:lla GABA-pitoisuus oli pienentynyt okkipitaalisella aivokuorella. Tämä saattaa olla paniikkihäiriöön altistava neurofysiologinen poikkeavuus. Tosin äskettäin on samanlainen löydöt tehty myös depressiosta, joten kyse voi olla yleisemmästä neuropsykiatrisesta häiriöalttiudesta.

Raimo Kr Salokangas

Nenää ja alahengitysteitä on tarkasteltava kokonaisuutena

Yhdysvalloissakin on huomattu, että nenä, ylähengitystiet sekä keuhkot ovat samaa puuta ja ne on otettava huomioon kokonaisuutena potilaan hoidossa. Monelle lääkärille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikille ei ehkä niinkään tuttua.

Hannu Puolijoki

Synnytyksen jälkeinen inkontinenssi korjautuu lantionpohjan lihasharjoittelulla

Alatiesynnytyksen jälkeen naisista 20-30 %:lla esiintyy virtsanpidätysongelmia ja 4 %:lla ulosteinkontinenssia. Kolmen kuukauden kuluessa tilanne paranee huomattavasti, koska vaivan taustalla oleva hermovamma korjautuu spontaanisti. Siten erityisen diagnostiikan ja hoidon tarve on ilmeisesti suurin silloin, kun pidätysongelmia esiintyy vielä kolmen kuukauden jälkeen.

Pertti Kirkinen

Bakteereilla sittenkin sytoskeleton

Kaikilla eukaryooteilla, hiivoista eläimiin on sytoskeleton. Tämä solun sisäinen tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinifilamenteista ja intermediaarifilamenteista. Tukiranka pitää nimensä mukaisesti solun koossa, ohjaa molekyylien liikennettä solulimassa sekä mahdollistaa solun muodonmuutokset ja liikkumisen. Tähän asti vallinneen käsityksen mukaan prokaryoottisoluilla ei ole tukirankaa, vaan niiden on ajateltu tukeutuvan vahvaan soluseinämäänsä.

Matti Viljanen

Anti-IgE-vasta-aineesta hyötyä astman hoidossa

Laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, hyödyttääkö uusi idea eli IgE:tä vastaan kohdistuva antivasta-aine (omalisumabi; rhuMAb-E25, Xolair) astmapotilaiden hoidossa. Sarjassa oli 546 iältään 12-76-vuotiasta astmaatikkoa, joilla oli allergia joko kotipölypunkeille, koiralle tai kissalle. Potilailla oli käytössä varsin tuhti inhaloitava steroidi eli beklometasonia 500-1 200 myyg päivässä. Heille annettiin kaksoissokkoasetelmassa suoneen omalisumabia tai lumelääkettä joko kaksi tai neljä viikkoa (riippuen painosta ja kokonais-IgE:n arvosta). Steroidiannos pyrittiin stabiloimaan 16 viikon ajaksi ja sen jälkeen sitä laskettiin kahdeksan viikon aikana sille tasolle, joka vielä piti astman hyvässä kontrollissa. Tällä annoksella jatkettiin neljä viikkoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anoreksian ennuste

Saksalaisen, 21 vuotta kestäneen prospektiivisen seurantatutkimuksen mukaan sairaalassa hoidetuista anoreksiapotilaista 51 % parani täysin, 21 % osittain ja 10 % täytti edelleen anoreksian kriteerit. Anorek- siaan liittyen kuoli 16 %. Matala painoindeksi ja psykososiaa-listen vaikeuksien voimakkuus ennakoivat huonoa ennustetta. Seurantatiedot osoittivat, että anoreksiasta toipuneet saattoivat sairastua uudelleen, mutta toisaalta toipumista tapahtui vielä useankin sairausvuoden jälkeen. Tutkijat suosittelevatkin hoitoa aina, kun anoreksian oireet uusivat.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuulella ei ole ystävää

Tämä Lancetin essee ei ole vakavasti otettava tutkimusraportti, mutta se sisältää kiinnostavan ajatuksen. Sen mukaan tuulien kuljettama tomu kantaa myös mikrobeja jopa mantereelta toiselle. Esimerkiksi Afrikasta myrskyt nostavat säännöllisesti tomua korkeuksiin. Vajaassa viikossa se laskeutuu Atlantin toiselle rannalle ja Tyynenmeren ylitykseen menee vähän yli viikko. Karibialla on todettu näinä tomupäivinä ilman sisältävän mikrobeja kymmenkertaisesti, joukossa ihmisen opportunisteja, etenkin sieniä. Korkeuksien UV-valo ei niitä näemmä tapa. DNA-tekniikoilla ollaan nyt etsimässä influenssa- ym. viruksia tuulien tomusta. Infektioepidemiologisesti maapallo ei pienene siis pelkästään lentokoneiden vaikutuksesta. Olisikohan Suomessakin ajoittain esiiintyvä punainen lumi eristettävä?

Heikki Arvilommi

Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Peptidit verenpaineen säätelyssä

Biologisesti aktiiviset peptidit, kooltaan muutamista aminohapoista muutamiin kymmeniin aminohappoihin, osallistuvat elimistössä useiden fysiologisten toimintojen, mm. verenpaineen säätelyyn. Endogeenisten peptidien lisäksi verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös ravinnon proteiineista pilkkoutuvat ruoansulatuskanavasta verenkiertoon imeytyvät peptidit.

Marika Sipola, Heikki Vapaatalo

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen