Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999

Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%.

Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset

Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta.

Pekka Hakkarainen, Leena Metso

Rattijuopon arviointi Valtakunnallinen toimintamalli ja kehittämistarpeet

EU-direktiiviin ja tieliikennelakiin perustuen poliisi pyytää enenevästi arvioita rattijuoppojen ajokelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä -sarjassa on julkaistu Tampereella toteutetun rattijuoppojen hoitoonohjausprojektin loppuraportti. Projektin myötä on kiteytynyt ehdotus valtakunnallisen toiminnan organisoimiseksi. Toiminta ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja vaatinee jatkossa myös lainsäätäjien kannanottoa.

Kaija Seppä, Päivi Rantanen

Aminofylliinin, adenosiinin, typpioksidin ja losartaanin hemodynaamiset vaikutukset oikean kammion infarktin jälkeen

17.8.2001 Oulun yliopisto

Michael B. Spalding

Kondrosarkooman karakterisointi suomalaisessa väestössä

17.8.2001 Turun yliopisto

Mirva Söderström

Autonomisen hermoston häiriöt parkinsonismi-oireyhtymissä

17.8 2001 Oulun yliopisto

Mika Kallio

Lasten kolesterolien 11-vuoden seurantatutkimus

24.8.2001 Helsingin yliopisto

Markku Kallio

Uutta perustietoa Yersinia-bakteerista

24.8.2001 Turun yliopisto

Yasmin el Hag el Tahir

Primaarisen Sjögrenin syndrooman kliiniset piirteet ja ennuste

24.8.2001 Tampereen yliopisto

Marja Pertovaara

Lyhyesti: Antibioottia vanhempien toivomuksesta?

Viiden arkansasilaisen lastenlääkärin vastaanotolla testattiin, voiko odotushuoneessa pyörivällä videolla vaikuttaa vanhempien odotuksiin siitä, kirjoittaako lääkäri antibioottikuurin flunssaiselle lapselle. Asianmukaista antibioottien käyttöä käsittelevän videon katsoneiden vanhempien odotukset muuttuivat verrattuna niihin vanhempiin, jotka eivät katsoneet videota. Mielenkiintoista oli se, että lääkärien antibiootinkirjoituskäytäntöön vanhempien odotusten muuttuminen ei vaikuttanut mitenkään. Vaikka tutkimuksen kontrolliasetelmaa voisi hieman arvostella, on artikkelin viesti selvä: jos kirjoitamme antibiootteja löysäkätisesti, katsokaamme peiliin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaupungistuminen lisää psykoottisuutta

Usein esitetyn väitteen mukaan maaseutuelämä on mielenterveyden kannalta suotuisampaa kuin eläminen kaupungissa. Hollantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintyvyyttä tutkittavien asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan. Tällöin kävi ilmi, että sekä psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintymisen välillä oli merkitsevä korrelaatio ja että molemmat olivat sitä yleisempiä, mitä kaupungistuneempi tutkittavan asuinpaikka oli. Vaikka muuttoliikkeen vaikutusta ei tutkimuksessa voitu sulkea pois, näyttävät tulokset tukevan ajatusta, jonka mukaan kaupungistuminen lisää psykoottisten häiriöiden määrää.

Raimo Kr Salokangas

Istukkaproteiini sepelvaltimotaudin merkkiaineena

Sepelvaltimoiden ahtautumisen vaikutuksia seurataan elektrofysiologisin menetelmin, isotooppikartoituksin, kaikututkimuksin ja pääasiassa sydänlihaksen hypoksiaa ja nekroosia kuvaavin biokemiallisin mittauksin. Valtimoa ahtauttavan ateroskleroottisen kasauman koostumuksessa ja rakenteessa tapahtuu muutoksia ennen lihasnekroosiin johtavan tukoksen syntymistä. Koska useimmat sairauden biokemialliset tutkimukset seuraavat varsin myöhäisiä prosessin aiheuttamia vaurioita, on haluttu etsiä epästabiilin sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktiin johtavan tilan varhaisempia diagnostisia merkkejä.

Pertti Kirkinen

Beeta2-agonistilla suotuisaa vaikutusta hengitysteiden remodeling-ilmiöön astmassa?

Referoin hiljattain tutkimusta, jossa todettiin antibiootilla saadun vaikutusta astmapotilaan hengitysteiden limakalvojen turvotukseen (SLL 36/2001, s. 3588). Tuoreesta kirjallisuudesta löytyy toinenkin varsin mielenkiintoinen työ, jossa osoitetaan myös inhaloitavalla beeta2-agonisti salmeterolilla olevan saamantyyppistä verisuonivaikutusta.

Hannu Puolijoki

Pienten lasten depressiiviset äidit hoidon piiriin

Depressiivisten äitien lapset kärsivän monimuotoisista emotionaalisista ja käyttäytymisen häiriöistä. Vähemmän tiedetään siitä, miten äidin depression ajoittuminen lapsen iän suhteen vaikuttaa lapsen häiriökäyttäytymisen laatuun.

Raimo Kr Salokangas

Bronkiaalinen yliärtyvyys lisääntymässä entisen DDR:n alueella

Itä- ja Länsi-Saksan välillä todettiin menneinä vuosina eroja mm. allergisten sairauksien esiintymisessä: itäisellä puolella astman, bronkiaalisen yliärtyvyyden ja allergisen nuhan esiintyminen oli yllättäen vähäisempää. Syytä tähän on etsitty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kuumekouristukset rokottamisen jälkeen

Etenkin hinkuyskärokotteeseen on liitetty neurologisten sivuvaikutusten mahdollisuus. Yhdysvalloissa seurattiin kouristusten ilmaantumista lähes 700 000 lapsen joukossa, jossa osa sai PDT-rokotteen ja osa MPR-rokotteen. Verrokkeja ei ollut äskettäin rokotettu. Kumpikin rokote lisäsi kouristuksen riskiä. PDT:n jälkeen kuumekouristus tuli rokotuspäivänä, MPR:n jälkeen vasta 1-2 viikon kuluttua. Kuumekouristusten yleisyys oli PDT:llä 6-9 ja MPR:llä 25-34/100 000 lasta. Kouristukset olivat tyypillisiä kuumekouristuksia eikä lapsilla ollut myöhemmin taipumusta kouristuksiin. Mitään neurologisia poikkeamia ei myöskään havaittu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Paniikkihäiriön ja sosiaalisen fobian hoidossa tulee pyrkiä täydelliseen oireettomuuteen

Italialaisessa tutkimuksessa seurattiin onnistuneesti altistushoidolla hoidettuja potilaita, jotka sairastivat agorafobista paniikkihäiriötä ja sosiaalista fobiaa. Keskimäärin 6-8 vuotta kestäneen seurannan perusteella paniikkipotilaista 23 % ja fobiapotilaista 13 % sairastui uudelleen. Molemmissa aineistoissa persoonallisuushäiriön esiintyminen, välttämiskäyttäytyminen ja bentsodiatsepiinien käyttö hoidon päättyessä ennakoivat uudelleensairastumista. Itse hoidon tuloksia voidaan pitää hyvinä. Samalla on syytä korostaa, että hoidossa tulisi pyrkiä täydelliseen oireettomuuteen sillä intervention jälkeiset residuaalioireet (välttämiskäyttäytyminen ja bentsodiatsepiinien käyttö) ennakoivat uudelleensairastumista, kuten on laita mm. depression kohdalla.

Raimo Kr Salokangas

Harvinainen, mutta usein hoidolla hallittava karsinoidikasvain

Karsinoidikasvaimet ovat alkujaan lähtöisin ruoansulatuskanavasta, mutta ne voivat esiintyä miltei missä tahansa elimistössä. Pääasiallinen hoito on kasvaimen poistaminen leikkauksella tai pienentäminen lääkehoidolla. Uudet hoitomuodot ovat parantaneet sairauden ennustetta siten, että kaksi kolmesta potilaasta on elossa viiden vuoden kuluttua etäpesäkkeiden toteamisesta. Kirjoittajat toivovat, että harvinaisuutensa vuoksi karsinoidikasvainten hoito keskitetään yliopistosairaaloihin, joissa on mahdollista koota eri aloja edustavien asiantuntijoiden työryhmä, joka laatii potilaalle yksilöllisen hoitoratkaisun.

Matti J. Välimäki, Caj Haglund, Heikki Joensuu, Väinämö Nikkanen, Pasi Salmela

Kyhmy kaulalla - mitä tutkin?

Kaulan imusolmukkeen suureneminen on useimmiten reaktio siihen imusuonia myöten tulleeseen mikrobiin tai syöpämeta-staasisoluun. Ennen kuin hoitoon ryhdytään, on etsittävä primaaripesäkettä pään, kaulan ja tarvittaessa rintakehän alueelta. Tarkka anamneesi ja huolellinen korva-, nenä- ja kurkkututkimus peilin tai endoskoopin avulla ovat lähtökohta. Lisätietoa tuo ultraääniohjauksessa tehtävä ohutneulabiopsia. Avobiopsiaan turvaudutaan vasta, jos primaaripesäkkeen huolellinen etsintä ei ole tuottanut tulosta tai ohutneulanäyte viittaa esimerkiksi lymfoomaan. Sylkirauhasten tutkimisessa linjat ovat pitkälti samat, mutta avobiopsiaa niistä ei pidä ottaa hermovau-rioiden vaaran vuoksi.

Juhani Pukander

Näyttöä naltreksonin käytöstä ja sen eri käyttötavoista alkoholismin hoidossa

Naltreksonin turvallisuus ja vaikuttavuus alkoholismin hoidossa on osoitettu useissa eri tutkimuksissa. Hoidon teho riippuu kuitenkin siitä, millä tavalla naltreksonia käytetään. Tutkimuksissa naltreksoni vaikutti yhdessä selviytymishoidon kanssa, mutta siitä ei ollut merkittävää hyötyä, kun sitä käytettiin tukemaan ehdotonta raittiutta. Tämä tukee oletusta, että aineisiin liittyvä ensisijainen toimintamekanismi on poisoppiminen. Onnistuneen naltreksonihoidon edellytyksenä on, että sitä annetaan potilaille, jotka yhä juovat alkoholia, potilasta opastetaan ottamaan naltreksonia vain silloin, kun hän aikoo juoda alkoholia ja hoidon pitäisi olla jatkuvaa.

John David Sinclair