Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jota esiintyy 5–7 %:lla kouluikäisistä lapsista ja 3–4 %:lla aikuisista (1). Tarkkaamattomuuden, aktiivisuuden säätelyn vaikeuden ja impulsiivisuuden ilmenemiseen ja haittaavuuteen vaikuttavat ikä, saatu tuki ja toimintaympäristö.

ADHD:n hyvä diagnostinen arvio sisältää erotusdiagnostisen sekä oheishäiriöiden arvion eikä perustu oirekartoituslomakkeiden pistemääriin (1,2). Hoito voi sisältää oireisiin sekä samanaikaishäiriöihin kohdentuvia kuntoutusmenetelmiä ja lääkehoitoa.

Kelan etuudet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön, kuten sairausvakuutuslakiin sekä lakeihin vammais-, kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista. Etuuden hakemiseen tarvitaan hakijan täyttämä hakemus (ei lääkekorvausoikeudessa) sekä lääkärinlausunto tai tarpeelliset tiedot sisältävä potilaskertomusmerkintä (3).

Huolellisesti laadittu lääkärinlausunto vähentää lisäselvitysten tarvetta ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyä (taulukko 1) (4). ADHD-oireiset potilaat tarvitsevat usein ohjausta etuuksien hakemisessa.

Artikkelissa käsiteltyjen etuuksien ohjeiden linkit on koottu verkkoversion lopussa olevaan faktalaatikkoon.

Lääkekorvaukset

Lääkekorvausoikeus on yleisin ADHD:n perusteella haettavista Kelan etuuksista. ADHD-lääkkeistä metyylifenidaatti on peruskorvattava (40 %), muut lääkevalmisteet (atomoksetiini, guanfasiini, deksamfetamiini ja lisdeksamfetamiini) ovat rajoitetusti peruskorvattavia.

Kelan lääkekorvaustietojen perusteella vuonna 2018 ADHD-lääkitystä käytti 7–15-vuotiaista pojista 5 % ja tytöistä 1,2 % (5,6). Vuonna 2022 ADHD-lääkkeistä maksetut korvaukset kaikissa ikäluokissa kasvoivat 25 % ja korvausta saaneiden henkilöiden määrä lisääntyi noin 19 000 henkilöllä edellisvuotisesta (7).

Lääkekorvausoikeutta varten tehdyssä B-lausunnossa on esitettävä riittävät tiedot ADHD-diagnoosin perusteista sekä lääkehoidosta. Lapsilla ja nuorilla myöntöedellytyksenä on metyylifenidaatin tehottomuus tai sopimattomuus, aikuisilla oireiden ilmaantuminen jo lapsuudessa. Aikuisilla korvausoikeuden myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että potilaalla on käytössä tai hänelle ollaan aloittamassa atomoksetiini- tai lisdeksamfetamiinihoito.

Edellytetty lausunnonlaatijataho määräytyy potilaan iän mukaan. Lapsille korvausoikeus myönnetään korkeintaan 18 ikävuoteen saakka. Mikäli lääkehoidon tarve jatkuu aikuisuudessa, korvausoikeus voidaan haettaessa myöntää ensin viideksi vuodeksi ja sen jälkeen toistaiseksi.

Vammaistuki

ADHD:n perusteella myönnettäväksi voi tulla alle 16-vuotiaan vammaistuki. Sen sijaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea ei yleensä pelkän ADHD:n perusteella myönnetä.

Oikeus perusvammaistukeen voi syntyä, jos lapsi tarvitsee ADHD-oireiden tai toiminnanohjauksen vaikeuksien vuoksi vähintään puolen vuoden ajan ikäisiään selvästi enemmän esimerkiksi ohjausta ja apua päivittäistoimissa tai erityisiä tukitoimia päiväkodissa tai koulussa. Oikeutta vammaistukeen ei synny vain lääkehoidon perusteella.

Jos oireet, hoito ja kuntoutus vievät päivittäin huomattavasti aikaa tai ovat vaativia, voi syntyä oikeus korotettuun vammaistukeen. Silloin lapsella on yleensä muitakin toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia. Ylimmän vammaistuen myöntämiseksi lapsen hoidon ja huolenpidon tulee olla vaativaa ja aiheuttaa lähes ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. ADHD ei yksin aiheuta näin mittavaa haittaa.

Kuntoutus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen edellytys on, että sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa vaikeutta arjen toiminnoissa, kuntoutustarve on vähintään vuoden ajalle eikä kyse ole akuutin vaiheen hoidosta. Kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista (8,9).

Myöntöedellytykset voivat täyttyä joskus ADHD:n, mutta tavallisimmin samanaikaishäiriöiden vuoksi. Kuntoutusmuotoja ovat erilaiset terapiat ja neuropsykologinen kuntoutus, mutta ei neuropsykiatrinen valmennus. Jos kuntoutusta ei myönnetä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, hyvinvointialue järjestää kuntoutuksen terveydenhuoltolain (10) mukaisesti.

Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu täydentämään lakisääteisiä kuntoutusmuotoja. ADHD-oireisille henkilöille soveltuvia Kelan harkinnanvaraisia kuntoutusmuotoja on esitelty taulukossa 2.

Kelan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työelämään vakiintumattomille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi. ADHD:n yhteydessä on mahdollista hakea ammatillista kuntoutusselvitystä, koulutuskokeilua, koulutusta, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta, apuvälineitä, Taito- tai Kiila-kuntoutuksia ja elinkeinotukea.

Nuoren ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaalle nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Nuorelta ei edellytetä todettua sairautta eikä lääkärinlausuntoa. Kuntoutusta hakeneiden joukossa on nuoria, joilla on epäilty tai diagnosoitu ADHD, usein muun mielenterveyshäiriön yhteydessä. Ammatillisen kuntoutuksen palveluja ovat Nuotti-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja koulutuskokeilu.

Tavallisimmat Kelan myöntämät ADHD-diagnoosiin liittyvät kuntoutusmuodot vuonna 2021 olivat toimintaterapia, Laku-perhekuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit (11).

Muut etuudet

Nuoren kuntoutusraha on mahdollinen, jos ADHD heikentää olennaisesti 16–19-vuotiaan nuoren työ- ja opiskelukykyä tai ammatinvalinnan mahdollisuutta ja aiheuttaa tarvetta erityisille tukitoimille. Nuorella on oltava henkilökohtainen ammatillista kuntoutumista varmistava ja työllistymistä edistävä opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma.

ADHD-oireisen lapsen vanhemmalla voi olla oikeus erityishoitorahaan esimerkiksi lapsen sopeutumisvalmennuskurssin ajalta.

ADHD ei kehityksellisenä häiriönä yksinään oikeuta sairauspäivärahaan tai useinkaan aiheuta kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyttä. Perustoimeentulotuessa voidaan ottaa ADHD-lääkityksen aiheuttamat kustannukset huomioon, ellei lääkekorvausoikeus ole myönnettävissä.

Lopuksi

Kelan viranomaislinja tarjoaa lääkärille mahdollisuuden kysyä etuuksien perusteista, hakemismenettelystä, asian käsittelyvaiheesta tai etuuden määrästä ja maksamisesta. Lääkärien on hyvä tuntea tavallisimmat etuudet ja niiden myöntämisperusteet potilaan oikeuksien turvaamiseksi, mutta myös lausuntojen laatijana.

Ajantasaiset tiedot Kelan etuuksista löytyvät osoitteesta www.kela.fi