Perusterveydenhuollon on tarjottava entistä yksilöllisempää tukea

Sydän- ja verisuonisairauksiin johtavan metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat ylipaino, korkea verenpaine sekä kohonneet veren glukoosi- ja rasvapitoisuudet.

Juhani Miettola

Sympaattinen hermosto aktivoitui raskauden aikana

Raskausdiabetes on varhainen merkki naisen lisääntyneestä tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskistä. Tähän taudinkehitykseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan insuliiniresistenssi ja lievä kudostulehdus. Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös häiriöön autonomisen hermoston toiminnassa. Koska raskausdiabetes esiintyy vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuontautien ilmaantumista, raskausdiabeteksen patofysiologian parempi tunteminen voisi avata uusia mahdollisuuksia näiden sairauksien ehkäisyyn.

Maritta Pöyhönen-Alho

Kuivasilmäisillä henkilöillä kyyneleen PLTP-aktiivisuus kasvoi

Kuivasilmäisyyden ilmentymistä lisäävät mm. koneellinen ilmastointi, kuiva talvi-ilma sekä näyttöpäätetyö. Pahimmillaan oireet voivat olla erittäin hankalia ja silmän pinnan kuivuminen saattaa johtaa hankalaan näköä uhkaavaan silmän pinnan vaurioitumiseen. Lipidien liiallinen kertyminen voi estää kyynelnesteen normaalia toimintaa ja silmän pinnan kostutusta, joten on ilmeistä, että kyyneleen lipidien siirtoon tarvitaan aktiivista mekanismia. Fosfolipideja siirtävä proteiini, PLTP (phospholipid transfer protein), on ensimmäiseksi tunnistettu plasmasta, jossa se yhdessä CETP:n (cholesteryl ester transfer protein) kanssa vastaa valtaosasta lipidien siirrosta lipoproteiinien välillä. PLTP:n tarkka lipidiensiirtomekanismi ei ole ollut tiedossa, eikä sen esiintymistä tai toimintaa kyynelnesteessä ole aiemmin tutkittu.

Niko Setälä

Tyroksiini lisäsi hermosolujen regeneraatiota

Keskushermoston vauriotiloihin liittyy usein huomattava palautumaton hermosolukato. Tärkeimpiä tutkimuksen haasteita onkin lisätä eloonjääneiden hermosolujen määrää. Kehityksen aikana hermosolujen eloonjäämisen tiedetään riippuvan hermokasvutekijöistä, mm. aivoperäisestä hermokasvutekijästä (BDNF:sta). Kypsien hermosolujen elonjäämistä säätelevistä mekanismeista vaurion yhteydessä tiedetään kuitenkin paljon vähemmän. Trauman jälkeen hermosolujen vasteet näyttävät väliaikaisesti saavan kehityksenaikaisia ominaisuuksia. Tärkeä esimerkki on muutos vasteissa välittäjäaine GABA:lle. GABA on ärsytystä estävä (hyperpolarisoiva) terveissä kypsissä hermosoluissa, mutta toimii ärsytystä lisäävänä (depolarisoivana) kehittyvissä hermosoluissa. Trauman jälkeen GABA on depolarisoiva myös kypsissä neuroneissa. GABA:n virheetön toiminta edellyttää tiukkaa kloriditasapainoa, joka vuorostaan riippuu mm. kalium-kloridikotransportteri KCC2:sta.

Anastasia Shulga

Mitä kautta sepelvaltimotoimenpiteisiin?

Sekä värttinä- että reisivaltimo ovat turvallisia reittejä sepelvaltimotoimenpiteissä. Värttinävaltimoreitti vähentää pistokohdan vuotoja ja mahdollistaa nopeamman potilaan mobilisoinnin, mutta on teknisesti vaativampi.

Juhani Airaksinen

Älä luota pelkkään alaryhmäanalyysiin

Alaryhmäanalyyseihin perustuvien tutkimusten tuloksiin on syytä suhtautua varovaisesti, jos rahoittajana on ollut kaupallinen taho ja tutkimuksen ensisijainen lopputulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Katariina Korkeila

Troponiineja vapautuu verenkiertoon terveilläkin

Troponiinien määritys on avainasemassa rintakipukohtauksen riskin arvioinnissa ja pienen ei-ST-nousuinfarktin diagnostiikassa. Uusilla määritysmenetelmillä voi havaita yhä pienempiä troponiinipitoisuuksia, ja rintakipupotilaiden arvioinnissa olisi houkuttavaa raportoida nykyistä matalammista pitoisuuksista.

Juhani Airaksinen

Autoimmuunipankreatiitin diagnoosi ERCP-kuvasta?

Asiaan perehtyneen radiologin tulkitsema ERCP (kolangiopankreatografia) olisi hyvä lisä autoimmuunipankreatiitin eli AIP:n diagnostiikassa.

Anne Juuti

Vaikean mitraalivuodon katetrikorjaus tulossa

Vaikeaoireisen toiminnallisen mitraalivuodon hoitoon on tulossa uusi katetritoimenpide. Menetelmä sopii etenkin silloin, kun leikkauskelpoisuus on alentunut.

Juhani Airaksinen

Haimansiirrot on aloitettu Suomessa

- Suomen ensimmäinen haimansiirto tehtiin hiljattain tyypin 1 diabeteksen aiheuttamaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle. Samanaikaisesti haiman kanssa siirrettiin myös munuainen.

Marko Lempinen, Arno Nordin, Agneta Ekstrand, Krister Höckerstedt

Suomalainen munuaisensiirtopotilas

- Munuaisensiirron ennuste on nykyään erinomainen. Ennusteen parantuessa keskeiseksi ongelmaksi ovat nousseet pitkäaikaisen immunosuppressiolääkityksen haitat.

Ilkka Helanterä, Lauri Kyllönen, Kaija Salmela, Petri Koskinen

Maksansiirtopotilaan pitkäaikaisseuranta

- Maksansiirron hoitotulokset ovat parantunteet huomattavasti, ja lähes 80 % potilaista on elossa 10 vuoden kuluttua.

Fredrik Åberg, Arno Nordin, Marko Lempinen, Eija Tukiainen, Martti Färkkilä, Helena Isoniemi

Oikaisu: Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena

Toimituksessa tapahtuneen erehdyksen takia kirjoittajan ilmoittamia sidonnaisuuksia ei ollut merkitty Lääkärilehdessä 9/2011 julkaistuun artikkeliin Koponen H. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena (Suomen Lääkärilehti 2011;66:729-33).

Hannu Koponen

Aivokuollut elinluovuttajana

- Aivokuolleen potilaan aivoverenkierto on lopullisesti lakannut toimimasta.

Anna-Maija Antman

Aleksityymisillä nuorilla esiintyy yleisesti psyykkisiä oireita

Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on tyypillistä heikko kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä vähäinen mielikuvitus ja konkreettinen, ulkokohtainen ajattelutapa. Aikuisväestössä aleksitymian on osoitettu olevan yhteydessä moniin mielenterveyden häiriöihin ja fyysisiin sairauksiin.

Max Karukivi

Esimiehillä on avaimet työurien pidentämiseen

Kymmenessä vuodessa mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat eläkemenot ovat kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi, vaikka tutkimukset osoittavat suomalaisten terveyden parantuneen. Työssäkäyvä on keskimäärin terveempi ja tyytyväisempi elämäänsä kuin työtön tai muuten työelämän ulkopuolella jäänyt työikäinen.

Marjo Sinokki

Kohdun myoomien embolisaatiohoito on vaihtoehto kohdunpoistolle

Kohdun myoomat voivat huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua aiheuttamalla runsasta, jopa anemisoivaa kuukautisvuotoa sekä kasvaessaan myös kohdun koon kasvua ja paineen tunnetta lantion alueella, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja alavatsakipuja. Perinteinen hoitomuoto oireisille myoomille on kirurginen kohdunpoisto. Kevyempiä hoitoja on tärkeä kehittää kirurgian rinnalle.

Anu Ruuskanen

Faskiainjektio on turvallinen kirurginen hoitomenetelmä

Kurkunpään poistoleikkauksessa ääntä tuottavat rakenteet poistetaan, ja potilaalle tehdään hengitysavanne. Ääni tuotetaan leikkauksen jälkeen henkitorven ja ruokatorven väliin asetetun ääniproteesin avulla. Perinteinen ääniproteesi vaatii toimiakseen hengitysavanteen sulun sormin. Äänen tuoton apuvälineeksi on kehitetty automaattinen puheläppä, joka mahdollistaa puheen ilman sormisulkua. Laitteen käyttökelpoisuudesta puheen kuntoutuksessa ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa.

Hanna Tervonen

Pienten lasten ruokayliherkkyydet ovat tavallisia

Ruoka-allergia on ensimmäinen allergisten sairauksien ilmenemismuoto, ja sen oireet alkavat tavallisesti ensimmäisen ikävuoden aikana. Kuitenkin väestötietoa ruoka-allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyyksistä sekä riskitekijöistä on puuttunut.

Kaisa Pyrhönen

Äidin kilpirauhasen normaali toiminta raskauden aikana on tärkeää

Sikiön oma kilpirauhanen on toimintakykyinen vasta raskauden puolivälissä, joten alkuraskaudessa äidin kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja myös sikiölle. Siksi äidin kilpirauhasen toiminta vilkastuu raskauden aikana. Kuitenkin jopa yhdellä äidillä kymmenestä voidaan todeta kilpirauhasen toimintahäiriö raskauden aikana.

Tuija Männistö