Kallonsisäisten kasvainten esiintyvyys

Kallonsisäiset kasvaimet ovat erittäin huonoennusteisia, mutta toisaalta harvan kasvaintyypin altistavista tekijöistä tiedetään yhtä vähän. Ilmaantuvuuslukujen kuvataan usein olevan jatkuvassa kasvussa. On kuitenkin syytä arvioida, onko ilmaantuvuuden kasvu todellista vai liittyykö tämä vain kasvainten parempaan diagnostiikkaan ja raportointiin. Kallonsisäiset kasvaimet ovat hyvin epäyhtenäinen kasvainryhmä, joka kuuluu kymmenen yleisimmän kasvaintyypin joukkoon. Väitöskirja käsitteli kolmea kallonsisäistä kasvaintyyppiä: glioomia, aivokalvokasvaimia sekä kuulohermokasvaimia.

Suvi Larjavaara

Miniperfuusio - sydän-keuhkokoneen uusi sovellus

Suurin osa sydänleikkauksista toteutetaan sydän-keuhkokoneen avulla. Sen haittavaikutuksia ovat veren laimeneminen, yleistyneen tulehdusreaktion ja veren hyytymisjärjestelmän aktivoituminen sekä mikroembolisaatio eli pienten verihyytymien ja ilmakuplien kulkeutuminen verenkiertoon. Haittavaikutukset ovat usein lieviä ja ohimeneviä, mutta ne voivat aiheuttaa elinvaurioita ja pitkittää leikkauksesta toipumista. Aivoverenkierron mikroembolisaatiota pidetään osatekijänä sydänleikkauksen jälkeen ilmeneviin älyllisten toimintojen ja muistin häiriöihin. Näitä ns. kognitiivisia häiriöitä on osoitettu esiintyvän noin puolella potilaista heti sydänleikkauksen jälkeen ja yli kolmasosalla vielä viiden vuoden kuluttua. Sydänleikkauksen jälkeen ilmenevät mahasuolikanavan elinvauriot ovat harvinaisia, ja niiden syntymekanismit ovat huonosti tunnettuja. Miniperfuusiotekniikka on sydän-keuhkokoneen sovellus, jossa potilaan veren aktivoitumista ja mikroembolisaatiota oletetaan tapahtuvan tavanomaista sydänkeuhkokonetta vähemmän.

Riikka Rimpiläinen

Levosimendaanin käyttöaiheiden laajentaminen

Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa yli 65-vuotiaiden yleisin sairaalahoidon syy ja sen ilmaantuvuus jatkaa edelleen kasvuaan. Vanhusten määrä lisääntyy ja heillä laajan muun kuin sydänkirurgian on arvioitu lisääntyvän 25 % seuraavan 10-20 vuoden aikana. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus laajassa ei-sydänkirurgiassa on kaksinkertainen verrattuna potilaisiin yleensä tai sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Lisäksi sairaalaan takaisin joutumisen riski on huomattavasti kohonnut. Yritykset vähentää näitä haittatapahtumia eivät ole olleet tuloksekkaita.

Heli Leppikangas

Aivosairaus liuotinaineille altistuneilla

Työperäisen liuotinaineaivosairauden esiintyvyys on parinkymmenen viime vuoden aikana selvästi vähentynyt, mutta uusia tapauksia todetaan edelleen vuosittain. Väitöskirjassa on selvitetty liuotinaineaivosairauden ilmaantuvuutta vuosina 1995-2007. Tutkimusaineistona olivat kaikki 128 Työterveyslaitoksella vuosina 1995-2007 diagnosoidut liuotinaineaivosairaustapaukset. Kliiniset ja altistumistiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Työllisten lukumäärä perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin ja liuotinaineille työssään altistuvien työntekijöiden lukumäärä FINJEM-tietokantaan.

Petra Keski-Säntti

Paikalliset välittäjäaineet sydämen supistusvoiman säätelyssä

Sydämen tärkein tehtävä on pumpata riittävästi verta elimistön aineenvaihdunnan tarpeita varten. Sydämen supistusvoiman säätelyyn osallistuvat useat tekijät, kuten hormonit, tahdosta riippumattoman hermoston aktiivisuus, verisuonten supistustila sekä veritilavuus. Näiden mekanismien lisäksi supistuvuuden säätelyyn osallistuvat useat paikallisesti vaikuttavat välittäjäaineet. Solunsisäisiä viestinvälitysmekanismeja, jotka osallistuvat näiden välittäjäaineiden vaikutusten muodostumiseen, ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Anna-Maria Kubin

Rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuus

Ylisuurten rintojen koko ja paino aiheuttaa niska-hartiaseudun oireistoa, päänsärkyä ja selkäkipua sekä hankaloittaa tavallista liikkumista tai liikunnan harrastamista. Usein pitkään jatkuneeseen kipuoireistoon liittyy huomattavaa psyykkistä rasitetta kuten masennusta, ahdistusta ja itsetunnon alentumaa. Ylisuuret rinnat voivat aiheuttaa myös hankaluuksia ja esteitä sosiaalisessa ja intiimissä kanssakäymisessä. Kokonaisuutena elämänlaatua heikentävä vaikutus on huomattava.

Kai Saariniemi

IL-1-geeniperheen geneettinen vaihtelu ja diabetes

Interleukiini 1 (IL-1) -sytokiiniperhe on voimakas tulehdusvasteen laukaisija ja säätelijä, joka sisältää luonnollisen tulehdusreaktiota rajoittavan IL-1-reseptorin antagonistin (IL-1Ra) ja on siten merkittävä tekijä useissa eri sairauksissa sekä fysiologisissa tilanteissa. IL-1-proteiinit vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan useilla eri tasoilla ja tulehdusreaktiota voimistavat IL-1-sytokiinit kiihdyttävät verisuonten vauriomekanismeja sekä epäedullisia aineenvaihdunnan säätelymekanismeja edeltäen diabeteksen kehittymistä.

Kari Luotola

Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö

- Kohtauksittaisesta ahmintahäiriöstä kärsii noin 2-3 % väestöstä. Yleisyydestään huolimatta se tunnetaan vielä huonosti.

Nina Pyökäri, Sinikka Luutonen, Simo Saarijärvi

Paljastavatko rekisteritiedot miten lonkkamurtuman hoitosuositukset toteutuvat?

- Perfect-hankkeessa on luotu rekisteritietoihin perustuvia osoittimia mm. lonkkamurtuman hoidon ja kustannusten seurantaan.

Reijo Sund, Raija Sipilä, Antti Malmivaara, Jari Forsström, Eeva Ketola, Tiina Huusko

Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee
Naiset ja nuoret kriittisempiä

Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina 1977-2006 perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan.

Tiina Aine, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Oikaisu: Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Lääkärilehdessä 18/2011 s. 1487-92 julkaistussa terveydenhuoltoartikkelissa "Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?" on virhe taulukon 2 sarakkeiden otsikoinnissa. Taulukossa esitellään Suupohjan väestön näkemykset siitä, kenelle kuuluu vastuu mielenterveysongelmaisen ihmisen hyvinvoinnista.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila

Persoonallisuus vaikuttaa masennukseen

Masennustilojen suhteellinen merkitys elämänlaatua heikentävänä sekä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja tuovana sairautena on viime vuosikymmeninä korostunut ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Haitallisten seurauksien vähentämiseksi on masennustilojen tehokas hoito tärkeää ja vielä parempi olisi, jos masennusta opittaisiin ennalta ehkäisemään. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. Jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle juuri hänelle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi.

Kim Kronström

Sairaalapotilaiden kandidemiat Suomessa

Kandidahiivat ovat merkittäviä sairaalahoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Kandidemia pidentää sairaalapotilaiden hoidon kestoa ja lisää kuolleisuutta. Erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on heikentynyt joko perussairauden tai annettujen hoitojen vuoksi, ovat alttiita kandidemioille. Yleisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta tärkeimmät hiivapatogeenit vaihtelevat eri aikoina ja eri keskuksissa. Vaikkakin suurimmassa osassa kandidemioita aiheuttaja on peräisin potilaan omasta mikrobistosta, on myös sairaalaympäristöstä peräisin olevia epidemioita kuvattu.

Eira Poikonen

Uutta tietoa merkelinsolukarsinoomasta

Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti auringolle altistuvilla iho-alueilla. Se tunnistettiin omaksi entiteetikseen vasta vuonna 1972. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyoomavirus, ja taudin arvellaan olevan ainakin osittain virusperäinen.

Heli Kukko

Verenpaineen hoidon yhteys repolarisaatiomuuttujiin EKG:ssa

Sydämen kammioiden sähköinen palautumisvaihe, repolarisaatio, havaitaan EKG:ssa T-aaltona. Repolarisaation poikkeavuudet altistavat rytmihäiriöille, joista osa voi olla hengenvaarallisia. Väitöstutkimuksessa tutkittiin EKG:n repolarisaation yhteyttä sydämen vasemman kammion massaan, verenpainelääkkeisiin ja vaihteluun sydänlihassolujen ionivirtauksiin liittyvissä geeneissä. Lisäksi selvitettiin EKG:n repolarisaatiomuuttujien yhteyttä kuolemiin.

Kimmo Porthan

Parvorokkovirus riski päiväkotityöntekijöiden raskaudelle

Raskaudenaikainen parvorokkovirusinfektio voi johtaa sikiön anemiaan, vesipöhöön ja kuolemaan. Pienten lasten kanssa työskentelevillä tiedetään olevan lisääntynyt riski saada parvorokkovirusinfektio. Uuden parvoviruksiin kuuluvan viruksen, ihmisen bocaviruksen (HBoV), vaikutusta raskauteen ja sikiöön ei tunneta. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusteellisemmin parvorokkoviruksen vaikutuksia raskauteen etenkin päiväkotityöntekijöillä, sillä tätä tietoa tarvitaan kehitettäessä työsuojelua ja erityisäitiysraha- ja erityisäitiysvapaalainsäädäntöä. Lisäksi haluttiin selvittää HBoV:n mahdollista vaikutusta raskauteen.

Anita Riipinen

Olkahermopunoksen synnytysvaurion kuvantamislöydökset

Hermojuurista C5-C8 ja Th1 koostuvan olkahermopunoksen syntymävaurio on synnytyksen ulosauton yhteydessä olkahermopunoksen venymisestä, katkeamisesta tai irtirepeytymisestä lapselle seuraava vamma. Tärkein altistava tekijä vastasyntyneen olkahermopunoksen vaurioon on hartiadystokia, hartioiden juuttuminen synnytyskanavan ala-aukeamaan.

Tiina Pöyhiä

Elämänlaadun mittaaminen osaksi nivelreumapotilaiden hoidon arviointia

Nykyisin nivelreumapotilaille tehdyissä lääketutkimuksissa arvioidaan tutkimuslääkkeen tehokkuutta myös potilaan näkökulmasta, mittaamalla elämänlaadun muutoksia taudin aktiviteetin muutosten ohella. Käytännön potilastyössä elämänlaatua ei vielä rutiininomaisesti mitata.

Toini Uutela

Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu
- kritiikkiä, mutta kiitostakin

Sähköisistä potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt kritiikkiä. Tutkimuksessa selvitettiin yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien näkemyksiä käyttämiensä tietojärjestelmien hyvin toimivista ominaisuuksista ja keskeisistä ongelmista.

Tinja Lääveri, Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Kari J. Antila

Lääkärit tietojärjestelmäkoulutuksessa
Kokemuksia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotosta

Lääkärien asenteet sähköisiin potilastietojärjestelmiin vaihtelevat paljon. Koulutus on myös koettu riittämättömäksi. Kyselytutkimuksessa selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkärien mielipiteitä sähköisestä potilastietojärjestelmästä, sen käytöstä sekä käyttöönottokoulutuksen sisällöstä ja hyödystä. Aiemmin ei lääkärien tietojärjestelmäkoulutuksesta ole maassamme julkaistu tutkimustietoa.

Lauri Lammi