Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä

Osaaminen koostuu taidoista, tiedoista ja asenteista, joita lääkäri käyttää työssään. Lääkärien osaamista on kuvattu malleilla, jotka vaihtelevat maittain ja organisaatioittain. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia osaamistarpeita suomalaiset lääkärit kokevat työssään ja miten koetut osaamistarpeet eroavat eri tehtävissä työskentelevillä lääkäreillä.

Topi Litmanen, Juho Ruskoaho, Jukka Vänskä, Kristiina Patja

Lievä muistin heikentyminen lisää Alzheimerin taudin riskiä

Aivoselkäydinnesteen amyloidi- ja tau-proteiinimäärityksiä käytetään kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa. Määritykset ovat osoittaneet, että Alzheimerin taudista kärsivän potilaan selkäydinnesteen amyloidipitoisuus on vähentynyt ja tau-proteiinipitoisuus lisääntynyt. Myös lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä henkilöillä on todettu samankaltaisia selkäydinnesteen pitoisuuden muutoksia.

Jaana Koivunen

Kampylobakteerien antibioottiresistenssin määrittämisessä on parannettavaa

Kampylobakteeritartunta saadaan tyypillisimmin saastuneen ruoan tai veden välityksellä. Kampylobakteerin aiheuttaman lievän ripulitaudin hoidoksi riittää runsas nesteen nauttiminen ja lepo. Jos oireet ovat vaikeita, tautia hoidetaan joko fluorokinoloni- tai makrolidiryhmän antibiootilla.

Mirva Lehtopolku

Uusintamurtumien riskitekijöiden tuntemus ja niihin vaikuttaminen on tärkeää

Iäkkäiden ja huonokuntoisten ihmisten murtumien riskitekijämittausten ja ehkäisytoimenpiteiden merkitys korostuu, koska he kaatuvat yleisemmin ja seuraamukset ovat vakavampia. Päähuomio on lonkkamurtumien ehkäisyssä.

Esa Mäkiniemi

Syöjäsolujen osuus suonikalvoston melanooman paranemisessa ja etenemisessä

Suonikalvoston melanooma eli uveamelanooma on yleisin aikuisten silmänsisäinen primaari, pahanlaatuinen kasvain, johon sairastuminen uhkaa paitsi näkökykyä, myös eloonjäämistä. Uveamelanooma leviää herkästi, useimmiten maksaan.

Päivi Toivonen

Uutta tietoa beeta-1-adrenergisen reseptorin säätelystä

Beeta-1-adrenerginen reseptori (b1AR) on erittäin keskeisessä asemassa sympaattisen hermoston toiminnassa. Lisämunuaisytimestä ja sympaattisista hermopäätteistä vapautuvat adrenaliini ja noradrenaliini ovat b1AR:n luontaisia, reseptoria aktivoivia ligandeja. b1AR on sydän- ja verisuonitaudeissa laajalti käytettyjen beetasalpaajien tärkein kohdereseptori.

Anna Hakalahti

Päihteiden väärinkäytön ongelmat raskauden aikana

Äidin raskauden aikainen päihteiden käyttö vaarantaa syntyvän lapsen terveyden ja hyvinvoinnin. Suomessa on 2000-luvun alusta alkaen yleistynyt buprenorfiinin, opioidikorvaushoidossa käytetyn lääkeaineen väärinkäyttö.

Hanna Kahila

Persoonallisuushäiriöstä paranee

Vielä 1980-luvun alkupuolella otaksuttiin, ettei aikuisen persoonallisuus juurikaan muutu ja että persoonallisuushäiriöiden ennuste on huono. Tämän jälkeen ilmestyneet seurantatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet persoonallisuushäiriöiden ennusteen jopa paremmaksi kuin monien ahdistuneisuushäiriöiden.

Tero Taiminen

Laajentunutta aortan tyveä ei aina kannata korvata läppäleikkauksen yhteydessä

Nykysuosituksien mukaan yli 5 cm:n leveyteen laajentunut aortan tyvi tulisi aina korjata läppäleikkauksen yhteydessä, vaikka muita repeämiselle altistavia lisätekijöitä ei olisikaan. Koska suositus perustuu varsin vähäiseen näyttöön, italialaiset kardiologit selvittelivät asiaa 93 tällaisen potilaan aineistossa (keski-ikä 67 v) seuraamalla potilaita isoloidun aorttaläppäleikkauksen jälkeen keskimäärin 15 vuoden ajan. Seurantaan otettiin pelkästään potilaita, joilla oli todettu kolmipurjeisen aorttaläpän stenoosi ilman merkittävää läppävuotoa, sepelvaltimotautia tai merkkejä sidekudossairauksista. Aortan tyven tuli olla ennen leikkausta laajuudeltaan 50-59 mm.

Juhani Airaksinen

Tupakointi pahentaa naisten rakkovaivoja

Tupakointi pahentaa naisten pakkoinkontinenssioireita (urge) ja lisää virtsauskertoja. Asia ilmeni suomalaisessa kyselytutkimuksessa, joka käsitti yli 2 000 eri ikäistä naista. Tutkimuksessa otettiin huomioon laaja joukko sekoittavia tekijöitä.

Pertti Kirkinen

Vanhuksille sopimattomat lääkkeet voivat aiheuttaa vakavia haittoja

Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä on yritetty määritellä useilla eri tavoilla. Amerikkalaiset Beersin kriteerit lienevät tunnetuimmat ja eniten tutkitut vanhusväestöissä. Ne ovat yksinkertainen lista lääkkeistä, joita vanhusten ei pitäisi käyttää. Niillä ei kuitenkaan ole ollut selvää ennusteellista vaikutusta. Viime vuosina on kehitetty muitakin kriteereitä, kuten irlantilaisten laatimat STOPP-START-kriteerit.

Kaisu Pitkälä

Masentaako ahdistuksen hillintä?

Masennus- ja ahdistusoireet esiintyvät usein samanaikaisesti. Psykiatriassa on pitkään väitelty siitä, ovatko masennus ja ahdistus saman sairauden eri ilmenemismuotoja vai itsenäisiä häiriöitä. Epidemiologisista, geneettisistä ja kliinisistä tutkimuksista löytyy kutakuinkin yhtä paljon tukea molemmille teorioille.

Tero Taiminen

Näyttöön perustuva hoito - isäntä vai renki?

Lääkärin tehtävä on tarjota potilaan tautiin parasta mahdollista hoitoa. Ennen muuta se tarkoittaa järjestelmällisesti kerätyn tutkimustiedon perusteella vaikuttavaksi osoitettua hoitoa, toteaa Marjukka Mäkelä. Tieteellinen, näyttöön perustuva hoito ja tutkimus eivät voi koskaan korvata kokemukseen perustuvaa kliinistä osaamista, muistuttaa puolestaan Juha Öhman.

Marjukka Mäkelä

Kliinistä osaamista ei voi korvata

On itsestään selvää, että tutkimus ja siihen perustuva näyttö ovat hoidon perusta. Kaikkea ei kuitenkaan voi tutkia ja tällöin on turvauduttava seuraavaksi parhaimpaan vaihtoehtoon eli asiantuntijuuteen.

Juha Öhman

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

- Onnistuneen antikoagulaatiohoidon edellytyksiä ovat yksilöllinen hoidon valinta ja potilaan ohjaus sekä kliininen seuranta.

Riitta Lassila, Elina Armstrong, Matti Halinen, Anders Albäck, Heidi Asmundela, Janne Backman, Kaj Groundstroem, Lotta Joutsi-Korhonen, Annikka Kalliokoski, Helena Kastarinen, Tomi Niemi, Seija Peltonen, Jaana Puhakka, Juhani Rossinen, Turgut Tatlisumak, Hannu Väänänen

TT-kolografia paksusuolen sairauksien diagnosoinnissa

- TT-kolografian diagnostinen osuvuus ja turvallisuus paksusuolen sairauksien diagnostiikassa selvitettiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella.

Perttu Arkkila, Matti Vuorialho, Sirpa-Liisa Hovi, Jaana Isojärvi, Pirjo Räsänen

Aivovammojen aiheuttamat hoitokustannukset ja tuotannonmenetykset

Aivovammat edellyttävät monesti keskussairaalatasoista hoitoa ja ne johtavat usein potilaan jäämiseen pois työelämästä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun yliopistollisessa keskussairaalassa akuutin aivovamman takia hoidettujen potilaiden sairaalahoidon kustannuksia sekä arvioida työkyvyn menetyksestä aiheutuvia epäsuoria kustannuksia.

Petteri Joelsson, Olli Tenovuo, Risto Tuominen

Nuorten aikuisten tasapaino, vartalon lihasvoima ja selkäoireet

Alaselkäkipu on huomattava kansanterveydellinen ongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Erityisen huolestuttavaa on alaselkäkivun yleisyys nuorilla, sillä tällä on todettu olevan yhteyttä krooniseen selkäkipuun aikuisuudessa. Jotta kroonista kipua aikuisiällä voitaisiin ehkäistä, kivulta suojaavat tekijät pitäisi pystyä tunnistamaan jo nuoruudessa.

Niko Paalanne

GATA-transkriptio-tekijöiden säätely ja toiminta lisämunuaisen kuorikerroskasvaimissa ja granuloosasoluissa

Lisämunuaisen pahanlaatuinen kuorikerroskasvain on harvinainen, mutta aggressiivinen syöpä. Hyvänlaatuiset lisämunuaisen kuorikerroskasvaimet ovat sitä vastoin melko tavallisia. Transkriptiotekijät ovat proteiineja, jotka sitoutuvat DNA:han säädellen sitä, mitkä geenit kyseisessä solussa ilmentyvät. Kasvainsolussa geenit ilmentyvät sille epänormaalisti, mikä johtaa solun normaalin jakautumisen ja erilaistumisen häiriintymiseen.

Helka Parviainen

Relative contribution of cell proliferation and microvascularity to metastasis in malignant uveal melanoma

Uveal melanoma (UM) is the second most common primary intraocular cancer worldwide. It is a relatively rare cancer, but still the second most common type of primary malignant melanoma in humans. UM is a slowly growing tumor, and gives rise to distant metastasis mainly to the liver via the bloodstream. About 40% of patients with UM die of metastatic disease within 10 years of diagnosis, irrespective of the type of treatment.

Rana'a Al-Jamal