Autovasta-aineiden käytännön merkitys autoimmuunitaudeissa

- Autovasta-ainemäärityksillä on käytännön merkitystä noin 40 autoimmuunitaudissa.

Heikki Julkunen, Aaro Miettinen

Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen

- Lääkäri tarvitsee tietoa potilaan toimintakyvystä ja sen muutoksista sekä hoidon, kuntoutuksen, hoitoketjun toiminnan että tutkimustyön näkökulmasta.

Tiina Telakivi

Oikaisu: Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

Kiitämme kollega Päivi Ruokoniemeä arvokkaasta huomiosta artikkelistamme "Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto" (SLL 38/2011 s. 2753-62). RELY-tutkimuksen poissulkukriteerien listalta oli jäänyt puuttumaan tuore aivohalvaus, aikarajana 14 vrk tai suuri aivohalvaus 6 kk aiemmin (artikkelimme viite 16 ja Ezekowitz MD ym., Am Heart J 2009; 157:805-10). Nämä poissulkukriteerit tulisi myös huomioida uusien antikoagulanttihoitojen potilasvalinnassa.

Riitta Lassila, Elina Armstrong, Matti Halinen, Anders Albäck, Heidi Asmundela, Janne Backman, Kaj Groundstroem, Lotta Joutsi-Korhonen, Annikka Kalliokoski, Helena Kastarinen, Tomi Niemi, Seija Peltonen, Jaana Puhakka, Juhani Rossinen, Turgut Tatlisumak, Hannu Väänänen

Terveyskeskustyössä myönteisiä muutoksia 2000-luvulla

Tässä tutkimuksessa selvitimme terveyskeskustyössä tapahtuneita muutoksia vuosien 2002-2010 aikana.

Harri Haimakainen, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo

Laittomien opioidien ja gammahydroksibutyraatin käyttäjien yliannostuksen hoito

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteina oli tutkia opioidien aiheuttamien yliannostusten ominaisuuksia, ilmaantuvuutta, hoitoa ja hoidon tuloksia huumausaineiden käyttäjillä Helsingissä.

James Boyd

Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus

Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä ennenaikaisen kuoleman syistä maailmanlaajuisesti. Tarkka tieto todellisesta verenpainetasosta tekee mahdolliseksi tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon toteuttamisen. Kotikäyttöön tarkoitettujen verenpainemittareiden helppo saatavuus on mahdollistanut kotona suoritettavat verenpainemittaukset. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä verenpaineen kotimittaussuositusta.

Jouni Johansson

Autoimmuniteetin säätelijä immunologisen toleranssin ylläpitäjänä

Autoimmuniteetin säätelijä (AIRE) -geeni on mutatoitunut suomalaisen tautiperimän sairaudessa, autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidioosi-ektodermaalisessa dystrofiassa (APECED). Hiiren autoimmuniteetin säätelijä -geenin on osoitettu osallistuvan kateenkorvassa T-solujen sentraalisen toleranssin syntyyn aiheuttamalla transkriptiofaktorina kateenkorvan ytimessä kudosantigeenien ektooppista ilmentymistä. T-solujen kehityksen aikana näille kudosantigeeneille reaktiiviset T-solut kuolevat ennen kypsymistään, eivätkä pääse elimistöön aiheuttamaan autoimmuunitulehdusta.

Eliisa Kekäläinen

Wegenerin granulomatoosi Suomessa

Wegenerin granulomatoosi on autoimmuuni verisuonitulehdus, jonka syy on yhä selvittämättä. Verisuonen seinämän tulehdus voi johtaa suonen tukkeutumiseen tai repeämiseen, joista aiheutuu kuolioita tai verenvuotoja. Wegenerin granulomatoosissa tulehdus kohdistuu pieniin ja keskisuuriin suoniin vaurioittaen useimmiten hengitysteitä ja munuaisia.

Jouko Takala

Voiko rintasyövästä parantua?

Rintasyövän aiheuttamista kuolemista puolet todetaan 5 vuoden kuluessa diagnoosista, mutta vielä 25 vuoden jälkeenkin potilaan kuolemansyy voi olla rintasyöpä. Rintasyövästä ei voi parantua, mutta on tärkeää, että hyvällä hoidolla minimoidaan taudin uusiutumisriski potilaan odotettavissa olevana elinaikana ja pitkitetään aikaa taudin uusiutumiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Atsitromysiini vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita

Pitkäkestoinen antibioottihoito on harvoin perusteltu keuhkoahtaumataudin hoidossa. Potilaat, joilla on toistuvia pahenemisvaiheita, saavat tietyissä tilanteissa pitempikestoisia antibioottihoitoja, mutta näyttöön perustuvaa hoitoa tästä aiheesta ei juuri ole.

Heikki Ekroos

Lisäävätkö yhteisölliset interventiot liikunta-aktiivisuutta?

Cochrane-katsaus selvittää, mitkä yhteisöä koskevat liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimintatavat ovat vaikuttavia. Systemaattiseen katsaukseen otettiin mukaan satunnaistettuja kokeita, muita verokkiryhmän sisältäviä tutkimuksia, aikasarjatutkimuksia ja prospektiivisia kohorttitutkimuksia. Tutkimuksilta edellytettiin vähintään 6 kuukauden seuranta-aikaa.

Helena Liira

Kivun hoito vähentää muistisairaiden levottomuusoireita

Muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden eli käytösoireiden hoito on haasteellista. Lähes kaikki muistipotilaat kärsivät niistä jossain vaiheessa, ja ne ennakoivat laitokseen joutumista. Ensisijaista on lääkkeetön hoito, joskin näyttö siitä on ristiriitaista. Neuropsykiatrisista oireista ei oikein tiedetä, mikä niitä aiheuttaa: tuottaako itse aivotauti niitä, ovatko oireet reaktiota turhautumiseen ja läheisten tai hoitajien vuorovaikutuksen ongelmiin vai onko oireiden takana erilaisia somaattisia vaivoja, joita muistisairaat eivät osaa ilmaista.

Kaisu Pitkälä

Tarpeettomia antibioottihoitoja

Päätös aloittaa antibioottihoito on usein ongelmallinen. Siihen vaikuttavat potilaan taudin lisäksi ainakin käytännön syyt, psykologia ja mikrobilääkeresistenssin uhka. Amerikkalaistutkijat selvittivät, kuinka usein antibioottia annetaan turhaan. Kiinnostuksen kohteena oli fluorokinolonien käyttö.

Heikki Arvilommi

Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet

- Autoimmuunitaudit ovat suuri joukko kroonisia sairauksia, joihin liittyy merkittävää väestön sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta.

Heikki Julkunen, Aaro Miettinen

Mitä ruokaa imeväiselle?

- Imeväisiässä äidinmaito, tai sen ollessa riittämätöntä äidinmaidonkorvikkeet, ovat ainoaa ravintoa ensimmäisten elinkuukausien ajan. Kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4-6 kuukauden iässä, ja rinta- tai korvikeruokinta jatkuu vuoden ikään saakka.

Maija Peippo, Ulla Hoppu, Erika Isolauri, Kirsi Laitinen

Miten turvataan keuhkosairauksien tutkimus tulevaisuuden Suomessa?

Keuhkosairauksien kliinisten tutkijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt, kuten monella muullakin erikoisalalla, mikä on herättänyt huolta alan kehityksestä tulevaisuudessa.

Riitta Kaarteenaho, Maritta S. Jaakkola

Hengitysteiden leikkaushoito vaikeassa uniapneassa

Väitöstyössä tutkittiin hengitysteiden leikkaushoitoa vaikeassa uniapneassa ja osittaisessa unenaikaisessa ylähengitystieahtaumassa. Vaikeaa obstruktiivista uniapneaa hoidettiin pysyvällä henkitorviavanteella (trakeostomia). Osittaista unenaikaista ylähengitystieahtaumaa hoidettiin pehmeän suulaen laseravusteisella uvulopalatoplastialla. Obstruktiivinen uniapnea ja osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma todennettiin unipatjarekisteröinnillä.

Perttu Halme

Liikunta edistää keski-ikäisten miesten luottamusta tulevaisuuteen

Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 200 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään. Heistä suurimmalla osalla on metabolinen oireyhtymä. Diabeetikkojen sairaanhoitokustannusten osuus kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista on noin 10 prosenttia.

Maarit Valtonen

TP53 pään ja kaulan alueen syöpien kliinisenä merkkiaineena

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpää sairastavien potilaiden ennuste ei ole juurikaan parantunut viime vuosikymmeninä. Syövän biologista aggressiivisuutta kuvaavia ennustetekijöitä on vähän, luotettavimpana niistä taudin levinneisyys.

Jenni Peltonen

Geneettinen polymorfismi ja laboratoriomuuttujat verenpainelääkkeiden hoitovastetta ennakoivina tekijöinä

Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä. Verenpainelääkityksen hyödyt on hyvin osoitettu, mutta vain noin 30 % verenpainetautia sairastavista potilaista saavuttaa hoidon tavoitteet. Vaikka keskimääräinen verenpainetta alentava teho eri verenpainelääkeryhmien välillä on samankaltainen, niiden tehossa on merkittävää yksilöllistä vaihtelua, mikä saattaa olla yksi syy verenpainetaudin huonoon hoitotulokseen.

Timo Suonsyrjä