Psyykenlääkkeiden käyttö lisää vanhusten kaatumisia

Kaatumiset ovat vanhusten yleisimpiä tapaturmia. Joka kolmas 65 vuotta täyttänyt ja puolet 80-vuotiasta kaatuu ainakin kerran vuodessa. Tärkeimpiä vaaratekijöitä ovat korkea ikä, aikaisempi kaatuminen, huonot lihasvoimat, heikentynyt tasapaino, heikentynyt näkökyky, kävelykyvyn ongelmat, psyykenlääkkeiden käyttö ja monet sairaudet.

Maritta Salonoja

Sydämen sykevaihtelu autonomisen toimintahäiriön merkkinä kroonista epilepsiaa sairastavilla

Epilepsiapotilailla esiintyy autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä. Näitä häiriöitä voidaan todeta epilepsiakohtausten aikana, heti kohtausten jälkeen ja kohtausten välillä sekä paikallisalkuisissa että yleistyneissä epilepsioissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu kardiovaskulaarisen säätelyjärjestelmän häiriöiden voivan ilmentyä alentuneena sydämen sykevaihteluna epilepsiakohtausten väliaikoina. Sydänsairauksien yhteydessä sykevaihtelun vähenemisen on osoitettu liittyvän kohonneeseen kuolemanriskiin. Epilepsiapotilailla alentuneen sydämen sykevaihtelun on epäilty liittyvän epilepsiapotilailla ilmenevien odottamattomien ja ilman selkeää syytä tapahtuvien äkkikuolemien lisääntyneeseen riskiin. Kertyneestä tiedosta huolimatta alentuneen sykevaihtelun kliininen merkitys epilepsiapotilailla on edelleen epäselvä. Pitkäaikaisseurantatutkimuksia sydämen sykevaihtelun muutoksista epilepsiapotilailla ei ole julkaistu.

Eija Suorsa

Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia

Vangit ovat erillisryhmä, joka poikkeaa monin tavoin tavallisesta suomalaisväestöstä. Terveydentilaltaan erityisen ongelmallisiksi ovat osoittautuneet sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit. Sakkovangit kuormittavat vankilaterveydenhuoltoa päihteiden ongelmakäytön, runsaiden terveysongelmien ja muun huono-osaisuuden takia muita vankiryhmiä enemmän. Tämä tutkimus on osa laajaa suomalaista Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve -terveystutkimusta. Sakkovankeja ei ole aiemmin tutkittu erillisenä ryhmänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö sakkovankien syrjäytymiselle selittäviä tekijöitä ja eroavatko he sosiodemografiselta taustaltaan, terveydentilaltaan ja työkyvyltään muista miesvangeista.

Terhi Wuolijoki, Heikki Vartiainen, Jorma Aarnio, Virpi von Gruenewaldt, Tomi Lintonen, Aino Mattila, Päivi Viitanen, Matti Joukamaa

Maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveys vaatii erityishuomiota

- Suomessa maahanmuuttajat käyttävät hyvin äitiyshuollon palveluja, mikä kertonee niiden saatavuudesta ja hyväksyttävyydestä.

Maili Malin

Haiman kystisen muutoksen luonne tulee selvittää

- Haiman kystisen muutoksen diagnostiikka perustuu huolelliseen kuvantamiseen ja kystanestenäytteen analysointiin.

Johanna Laukkarinen, Juhani Sand

Ärtyvän suolen oireyhtymää potevat usein terveyspalvelujen suurkuluttajia

- Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnostiikassa poissulkututkimukset kuluttavat runsaasti terveydenhuollon resursseja.

Markku Hillilä

Suuren riskin potilaat ja siirteet nivusen alapuolisessa ohitusleikkauksessa

Vaikea-asteinen alaraajan tukkiva valtimotauti on yleisin raajan menetykseen johtava syy. Amputaation ehkäisemiseksi tarvitaan usein verenkiertoa parantava ohitusleikkaus. Kriittistä alaraajan verenkiertohäiriötä sairastavat potilaat ovat usein iäkkäitä, ja heillä on liitännäissairauksia. Tämän vuoksi tilaan liittyy amputaatioriskin lisäksi myös huomattava kuolleisuus.

Eva Arvela

Vanhukset altistuvat kipulääkkeille nuoria enemmän

Yli 65-vuotiaat käyttivät noin kolme neljäsosaa kaikista sairasvakuutuksen korvaamista lääkkeistä Suomessa vuonna 2003. Ikäihmisten osuus Suomessa lisääntyy kaiken aikaa. Vuosituhannen vaihteessa yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä oli noin 15 %, ja osuuden on ennustettu kasvavan yli neljännekseen vuoteen 2025 mennessä. Ikääntyminen altistaa sairauksille ja traumoille, jotka vaativat vahvaa kipulääkitystä.

Antti Liukas

Uusia menetelmiä valtimoiden ahtautumisen ennustamiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tasoja nuorilla aikuisilla, ateroskleroosin muutosten mittaamista ultraäänellä ja varhaisten valtimomuutosten ennustamista perinteisillä riskitekijöillä ja uudella menetelmällä, tutkimushenkilöiden verinäytteiden metabolisella profiloinnilla ydinmagneettiresonanssimenetelmällä.

Lk Juho Raiko

Lasten vesikouretraalinen refluksi

Väitöskirjassa selvitettiin lapsen virtsateissä tapahtuvan virtsan takaisinvirtauksen (vesikoureteraalinen refluksi) yleisyyttä ja yhteyttä lasten virtsatieinfektioihin, arvioitiin aiemmin julkaistun tutkimusohjeen käyttökelpoisuutta lasten virtsateiden kuvantamispäätöstä tehtäessä ja tehtiin meta-analyysi virtsan takaisinvirtauksen hoitotapojen merkityksestä munuaisten kehitykselle ja toiminnalle. Tutkimus selvitti myös virtsarakon toiminnallisten tutkimusten arviointien toistettavuutta ja vertailtavuutta lastenkirurgien kesken. Väitöstutkimus arvioi myös, voivatko tutkimukset havaita, onko lapsella virtsan takaisinvirtaus tai taipumusta uusiutuviin virtsatieinfektioihin.

Mika Venhola

Toivo elää keuhkoahtaumataudissa

Fletcher-Peto-käyrä eli "kuolemankäyrä" on perustavaa laatua oleva käsite keuhkoahtaumataudissa. Aiemmin on luultu, että keuhkotoiminnan heikkeneminen vain jyrkkenee taudin vaikeutuessa. Uusi tutkimus kumoaa kaiken tämän.

Heikki Ekroos

Mikä PSA-arvo sulkee pois radikaalin prostatektomian?

Prostataspesifisen antigeenin (PSA) lukema 10 µg/l on tärkeä raja-arvo, kun arvioidaan, onko prostatakarsinooma rajoittunut eturauhaseen vai ei. PSA-arvon nousu yli 20 µg:aan/l on jo merkki suuren riskin kasvaimesta, joka paikallisenakin merkitsee kasvainpesifisen kuolevuuden moninkertaistumista vähäisen ja kohtalaisen riskin syöpään verrattuna. PSA-lukema ei kuitenkaan kuvaa vain syövän määrää ja vaikeusastetta, vaan siihen vaikuttavat myös eturauhasen hyperplasia ja tulehdus. Korkean PSA-arvon karsinoomien ideaalihoito ei ole selvä asia.

Ossi Lindell

Lääkehoito parempi kuin stentti kallonsisäisen valtimoahtauman hoidossa

Ateroskleroosin aiheuttama valtimoahtauma on iskeemisen aivoinfarktin tärkeimpiä syitä. Yli 90 % kaulavaltimon ahtaumista sijaitsee yhteisen ja sisemmän kaulavaltimon haarautumiskohdassa, mutta myös syvempiä kallonsisäisiä valtimoahtaumia todetaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kallonsisäisen valtimoahtauman kahta eri hoitomuotoa: huolellisesti toteutettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) sekundaaripreventioon perustava lääkehoito (lääkehoitoryhmä) tai endovaskulaarinen stenttaus (PTAS) yhdistettynä sekundaaripreventiolääkitykseen (stenttausryhmä).

Jaana Suhonen

Terveet elämäntavat vähentävät aivohalvausriskiä

Elämäntapatekijöiden merkitys aivohalvauksissa on edelleen osittain epäselvä, erityisesti vuotojen aiheuttajana. Elämäntapojen vaikutusta selvitettiin prospektiivisesti suomalaisesta, vuosina 1982, 1987, 1992, 1997 ja 2002 kerätystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijäaineistosta. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä yli 36 000 henkilöä. Myöhemmät aivohalvaustapaukset määritettiin kuolemansyy- ja hoitoilmoitusrekisteristä.

Tiina Laatikainen

Kipulääkkeet ja raskaus

- Parasetamoli on ensisijainen vaihtoehto kivun ja kuumeen hoitoon kaikissa raskauden vaiheissa.

Heli Malm

Takuulla hoitoon - mutta millaiseen?
VARHAIN-tutkimus psykiatrisen erikoissairaanhoidon käynnistymisestä

Hoitotakuu asettaa takarajan hoitoon pääsylle ja Käypä hoito -suositukset ohjeistavat hoidon sisältöä. Tämän työn tarkoitus oli tutkia, miten potilaiden hoito käynnistyy psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä odotusajan että hoidon sisällön suhteen.

Sinikka Luutonen, Maria Tikka, Mervi Nieminen, Tiina From, Raimo K. R. Salokangas

Vatsan magneettiohjatut perkutaaniset toimenpiteet

Magneettikuvauksella elimistön kudoksista ja sairauksista saadaan tarkkaa tietoa ilman haitallista säteilyä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää vatsan elinten magneettiohjattuja toimenpiteitä arvioimalla magneettikuvauksen soveltuvuutta erilaisten toimenpiteiden tekemiseen.

Juho Kariniemi

Veren B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuus ennustaa muistisairauksia

Väestön ikääntyessä muistisairauksien odotetaan yleistyvän maailmanlaajuisesti. Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmeneminen keski-iässä on yhdistetty muistin huononemiseen ja Alzheimerin tautiin vanhusväestössä. Toisaalta ikääntymiseen liittyvät elimistön muutokset ja iän myötä yleistyvät liitännäissairaudet vaikuttavat myös näihin riskitekijöihin ja vaikeuttavat niiden ja muistihäiriöiden yhteyden tulkintaa vanhusväestössä.

Tuomas Kerola

Myyräkuumeen ennuste

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaja on metsämyyrien kantama Puumala-virus. Tavanomaisia oireita ovat äkillinen korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi sekä selkä- ja vatsakivut. Munuaisvaurioon liittyy ohimenevä virtsamäärien väheneminen, ja virtsanäytteessä nähdään valkuais- ja verivirtsaisuutta. Munuaisvaurion vaikeusaste vaihtelee, ja vain pieni osa potilaista tarvitsee keinomunuaishoitoa. Myyräkuumeen ennustetta on pidetty hyvänä. Kuitenkin taudin pitkäaikaisennustetta koskevassa tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että 5 vuotta myyräkuumeen sairastamisen jälkeen potilailla on enemmän munuaisten toimintahäiriöitä sekä korkeampi verenpaine kuin terveillä verrokeilla.

Marja Miettinen

HDL-alalajit: yhteys pieniin HDL-kolesteroliarvoihin, lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään

Pieni HDL-kolesterolin määrä on sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Monimuotoiset HDL-hiukkaset suojaavat verisuonia mm. kuljettaen ylimääräistä kolesterolia soluista maksaan. HDL-hiukkasten jakauma ja laatu saattavat vaikuttaa siihen, miten hyvin HDL-hiukkaset suojaavat sepelvaltimotaudilta.

Sanni Söderlund