Luovuus ja psyykkiset sairaudet

Jo Aristoteles oli sitä mieltä, että nerouteen liittyy aina häivähdys hulluutta. Karoliinisen instituutin tutkijaryhmä selvitti luovuuden ja psykiatristen sairauksien välistä yhteyttä tähän saakka laajimmassa, useita ruotsalaisia rekistereitä yhdistävässä tutkimuksessa. Aineistona oli rekisteritietoja yli 300 000 potilaasta, jotka olivat olleet vuosina 1973-2003 sairaalahoidossa skitsofrenian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai masennuksen takia, ja heidän sukulaisistaan. Tutkimuksessa luoviksi ammateiksi laskettiin visuaaliset taideammatit, ei-visuaaliset taideammatit ja korkeakoulujen tutkija-opettajat. Kasvuympäristön ja perimän vaikutusta tuloksiin selvitettiin vertaamalla äidin- ja isänpuoleisia sisarpuolia keskenään. Tutkimusaikana 91 % lapsista jäi avioeron jälkeen asumaan äitinsä luo, ja tämän takia äidinpuoleisten sisarpuolten kasvuympäristö oli keskimäärin samankaltaisempi kuin isänpuoleisten. Arvio miespuolisten tutkittavien älykkyydestä saatiin puolustusvoimien alkutarkastuksista.

Tero Taiminen

Vaikeaa A-hemofiliaa sairastavat hyötyvät verenvuotoja ehkäisevästä hoidosta

Hemofilia A kaikissa muodoissaan on harvinainen verenvuotosairaus, ja erityisryhmän muodostavat vielä ne potilaat, joille on muodostunut vasta-aine hyytymistekijää VIII vastaan. Heidän verenvuotojaan ei kyetä ehkäisemään tai hoitamaan perinteisin hyytymistekijävalmistein, vaan heille tulee antaa jompaakumpaa markkinoilla olevista vasta-aineen ohittavista lääkeaineista. Hoitovalmisteesta huolimatta näillä potilailla vuodot ovat yleisempiä ja vaikeammin hallittavissa. Hyytymisvalmisteiden käyttöä rajoittaa niiden kallis hinta.

Marko Vesanen

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on pitkään kuulunut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Siitä huolimatta ovat sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvaneet 2000-luvulle saakka. Kuolleisuuden kehitystä eri tuloluokissa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuloluokkien ja sosiaaliryhmien elinajanodotteen muutoksia vuodesta 1988 vuoteen 2007 ja analysoidaan muutosta kuolemansyittäin ja ikäluokittain.

Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen, Mikko Laaksonen, Tapani Valkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2011 Kommentteja

Kohdunkaulan typpioksidi ja ihmisen papilloomavirusinfektio

Ihmisen papilloomavirus infektoi jopa 80 % naisista. Valtaosa parantuu itsekseen, mutta osalla infektio johtaa kohdunkaulan solumuutoksiin ja hoitamattomana jopa syöpään. Syöpäriskissä olevia naisia ei kyetä tunnistamaan. Siksi HPV-infektoituneita naisia joudutaan seuramaan ja useille tekemään tarpeettomiakin invasiivisia hoitoja. Tarvitaan lisätietoa HPV-infektiosta ja sen kulusta sekä uusia merkkiaineita seurannan ja hoitojen oikein kohdentamiseksi. Potentiaalinen ja mielenkiintoinen molekyyli on kohdunkaulan solujen tuottama typpioksidi.

Päivi Rahkola-Soisalo

Sydämeen tähdättiin, eturauhaseen osuttiin

BMJ:ssä on julkaistu neljän brittiasiantuntijan haastatteluihin perustuva pohdinta siitä, onko robottiavusteinen kirurgia tekemässä vallankumousta koko erikoisalalla vai jääkö laite alkuinnostuksen jälkeen marginaaliseksi apukeinoksi. Alun perin sepelvaltimokirurgian apuneuvoksi suunniteltu robotti osoittautui sopivan kuin nakutettu käytettäväksi radikaalissa prostatektomiassa, ja siksi urologit omivat sen ennen muita.

Ossi Lindell

Musinoottinen karsinooma - yksi sama syöpä?

Munasarjasyövästä tunnetaan useita toisistaan poikkeavia alatyyppejä. Muut alatyypit voidaan tunnistaa munasarjaperäisiksi solulöydösten perusteella myös etäpesäkkeestä, mutta musinoottisen karsinooman erottaminen suolistoperäisestä voi olla haasteellista. Paksu- ja peräsuolen musinoottinen karsinooma näyttää histologisesti samanlaiselta. Suoliston musinoottinen karsinooma leviää useimmiten vatsaonteloon, kun taas tavanomainen suoliston adenokarsinooma lähettää yleensä etäpesäkkeet ensin maksaan.

Sirkku Jyrkkiö

Sperman luovuttajien seulonta onnistuu hyvin

Sperman luovuttajiksi valikoituvilla miehillä näyttää olevan riittävän fyysisen terveyden ohella enemmän positiivisia persoonaa ja luonnetta mittaavia tutkimuslöydöksiä kuin vastaavanikäisen verrokkiryhmän miehillä. Asiaa selvitettiin Ruotsissa vertaamalla Temperament and Character Inventory -testillä (TCI) siemennesteen luovuttajiksi hyväksyttyjen persoonallisuutta ja temperamenttia väestöpohjaisiin verrokkeihin. Sperman luovuttajien keski-ikä oli 34 vuotta, 90 %:lla heistä oli korkeakoulututkinto ja 36 %:lla oli omia lapsia.

Pertti Kirkinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että diabeetikoiden sepelvaltimotautikuolleisuus on korkea muuhun väestöön verrattuna. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten valtimotaudin vaaratekijöiden lääkehoito toteutui diabetesta sairastavilla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa vuosina 1997-2007. Lipidi- ja verenpainelääkkeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan ikäryhmittäin erikseen niillä, joiden diabetes on joko insuliinista riippuvaista tai insuliinista riippumatonta sekä sepelvaltimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Tuulikki Vehko, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 47/2011 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030