Mitä pneumoniakuolleisuudelle on tapahtunut 2000-luvulla?

Pneumonia on yleinen tauti, johon arvioidaan Suomessa sairastuvan vuosittain 1,3 % aikuisista. Se on myös tärkeä kuolemansyy. Pneumoniakuolleisuuden luokittelussa otettiin vuosina 2005-06 käyttöön WHO:n suositus, joka rajoitti pneumonian käyttöä tilaston peruskuolemansyynä useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, miten pneumoniakuolleisuus on kehittynyt Suomessa 2000-08 ja miten tilastointikäytännön muutos on vaikuttanut pneumonian käyttöön peruskuolemansyynä.

Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Antti Sajantila, Outi Lyytikäinen, Ilmo Keskimäki

Keinoalkuisia hedelmöityshoitoja saaneiden pieniannoksinen ASA-hoito

Keinoalkuisten hedelmöityshoitojen seurauksena keskimäärin reilu kolmannes naisista tulee raskaaksi hoitokertaa kohti. Näissä raskauksissa äidin seerumista määritettyjen istukkaperäisten merkkiaineiden pitoisuuksissa on eroavaisuuksia verrattuna spontaanisti raskaaksi tulleiden naisten seerumipitoisuuksiin ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen aikana. Raskausmyrkytyksen riski on myös lisääntynyt. Syyksi arvellaan istukan verisuonipuuston poikkeavaa kehitystä. Raskausmyrkytykseen liitetään intravaskulaarisen prostasykliinin ja tromboksaanin epätasapaino, joka johtaa verihiutaleiden aggregaation lisääntymiseen ja verisuonten supistumiseen.

Mervi Haapsamo

Tupakointiin liittyvän alkavan keuhkoahtaumataudin ei-kajoavin menetelmin hankitut merkkiaineet

Keuhkoahtaumatauti on keskeinen sairastavuutta ja kuolemaa aiheuttava tauti, johon liittyy hengitysteiden tulehdus ja pääosin palautumaton keuhkofunktion huonontuminen. Tärkein riskitekijä on tupakointi. Potilaat hakeutuvat tutkimuksiin yleensä myöhään, jolloin merkittävä osa keuhkojen toiminnasta on menetetty. Tautiin ei ole tehokasta seulontamenetelmää. Spirometria on poikkeava keuhkoahtaumataudissa vasta kun kudostuho on jo huomattava. Tulehdusmuutokset hengitysteissä jatkuvat pitkään tupakoinnin lopettamisen jälkeenkin. Siksi on tärkeä löytää helppoja merkkiaineita, jotka ennustaisivat taudin syntyä ja etenemistä.

Helen Ilumets

Uusi menetelmä arven verenkierron määrän mittaamiseen

Joissain tapauksissa syntyy liiallista arven kasvua, joka voi aiheuttaa kipua, kutinaa sekä kosmeettista haittaa. Tällaisten arpien hoitaminen on usein vaikeaa ja tulisi keskittää siihen erikoistuneille terveydenhuollon yksiköille. Arpihoitojen tehosta on vain vähäistä näyttöä, eikä arven aktiivisuuden eli kasvutaipumuksen mittaamiseen ole tähän mennessä ollut hyviä välineitä.

Ilkka Kaartinen

Valikoiva säästäminen - hyvä ajatus munuaiskirurgiassakin

Hypertensio ja diabetes on jo pitkään tiedetty munuaistoiminnan pysyvän huononemisen aiheuttajiksi. Lisäksi munuaiskasvainten yleisin hoitomenetelmä, radikaali nefrektomia, on jo sellaisenaan kroonisen munuaistaudin ja siihen liittyvien kardiovaskulaaristen sairauksien riskitekijä. National Kidney Foundationin määritelmän mukaan munuaisten vajaatoiminta on krooninen, kun glomerulusfiltraatio (GRF) on yli 3 kuukautta alle 60 ml/min/1,73m2.

Ossi Lindell

Keuhkojen röntgenkuvaus ei sovellu keuhkosyövän seulontaan

Keuhkosyövän seulontatutkimuksista ei ole aiemmin osoitettu olevan vaikutusta kuolleisuuteen. National Lung Screening Trial (NLST) tutkimus osoitti, että seulonta pieniannostietokonetomografialla on kannattavaa ja kaiken lisäksi vaikuttavaa (TT-ryhmässä kuolleisuuden vähenemä 20 %). Nyt amerikkalaistutkijat selvittivät asiaa tutkimuksessa, johon osallistui 154 901 tutkittavaa eli kaksi noin 77 500 tutkittavan ryhmää.

Heikki Ekroos

Vanhusten kivun mittaus ja hoito

Tehokas kivunhoito perustuu hyvin ja huolellisesti suoritettuun kivunmittaukseen sopivalla menetelmällä sekä mittaustuloksen kirjaamiseen. Kivun mittaamista on tutkittu paljon. Lukuisista tutkimuksista huolimatta erilaiset kivun mittausmenetelmät eivät ole ratkaisseet kivun arviointiin ja seurantaan liittyviä ongelmia vanhuksilla. Tutkimuksia on tehty kuitenkin huomattavan vähän iäkkäillä potilailla sekä muistihäiriöistä kärsivillä dementikoilla.

Anne Pesonen

Kollageeni XVII esiintyy ihmisen aivoissa

Kollageeni XVII on niin sanottu solukalvokollageeni, eikä se muodosta säikeitä. Se on ihossa osa rakennetta, joka sitoo ihon syvintä epiteelisolukerrosta alustaansa. Sen vaurioituessa esimerkiksi pemfigoidisairauksissa ihon pinnallisemmat osat irtoavat alustastaan muodostaen kutisevia rakkuloita. Useat tutkimukset ja tapausselostukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka sairastuvat pemfigoidiin, sairastavat myös ikätovereitaan enemmän neurologisia sairauksia, kuten dementiaa ja aivohalvauksia.

Allan Seppänen

Src-transformoidun munuaisen solut kolmiulotteisissa soluviljelmissä rauhassyövän mallina

Kudosten normaalin toiminnan kannalta solujen jakaantumisen, erilaistumisen ja ohjelmoidun solukuoleman tasapaino on tärkeää. Syövissä erilaistuneen kudoksen rakenne muuttuu. Tämä johtuu pitkälti solujen jakaantumisen ja ohjelmoidun solukuoleman säätelyn häiriintymisestä, joka mahdollistaa rauhastiehyiden ja rauhasten täyttymisen elävillä soluilla. Kudostasolla rauhasen täyttymisilmiötä pidetäänkin yhtenä syövän ensimerkeistä.

Mira Töyli

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030