Erikoissairaanhoidon hoitajavastaanottojen hyödyistä kansainvälistä näyttöä

Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen hoitotakuun mukaisessa määräajassa edellyttää avohoidon tehostamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Yhtenä kehittämiskohteena ovat hoitajavastaanotot.

Sirpa Salin, Teija Liimatainen, Doris Holmberg-Marttila, Pirjo Aalto

CIP2A:n rooli karsinogeneesissä

Syöpäproteiini CIP2A:n vahva ilmentyminen kasvainkudoksessa voi kuvata mahasyöpä-, kielisyöpä- ja munasarjasyöpäpotilaiden huonoa ennustetta ja voi siten mahdollisesti olla hyödyksi hoidon räätälöimisessä näille potilaille.

Camilla Böckelman

Sarveiskalvoläpän tekeminen LASIK-leikkauksissa

Nykymuotoinen taittovirhekirurgia on kehittynyt 20 viimeisen vuoden aikana silmän sarveiskalvon pintaan tehdystä PRK-tekniikasta robottimaisella femtosekuntilaserilla tehtävään FemtoLasik-tekniikkaan.

Juhani Pietilä

Keille kirurginen pyöröovi heilahtaa täyden kierroksen

Uusi hoitojakso pian edellisen sairaalasta kotiutuksen jälkeen ottaa potilaan voimille ja on yhteiskunnalle kallista. Yhdysvalloissa meneillään olevassa terveydenhuollon uudistuksessa on kohdistettu katse tähänkin asiaan mahdollisena säästökohteena. Uusintahoitojen tarpeesta suunnitellaan tehtäväksi julkista tietoa. Sairaalan saamia korvauksia saatetaan vastaisuudessa leikata sanktiona, jos uudelleen hoitoon otettujen määrä nousee odotusarvoa suuremmaksi.

Ossi Lindell

Mitä bakteeri tekee kolorektaalisyövässä?

Mikrobien ja syövän yhteydestä on vahvaa näyttöä papillooma- ja hepatiittivirusten sekä helikobakteerin osalta. Varsinkin helikobakteeri-infektion rooli mahasyövässä sai parikin tutkimusryhmää kiinnostumaan kolorektaalisyövän mikrobiologiasta. Moderni metagenomiikka, jota tutkimuksissa sovellettiin, antaa entistä paremmat mahdollisuudet yhteyden analyysiin. Ja tuloksena syöpäkudoksesta paljastuikin odottamattoman paljon fusobakteereita.

Heikki Arvilommi

NICE:ltä hoitosuositus vanhuksen sekavuustilan ehkäisyyn

Monisairailla iäkkäillä potilailla sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen. Sen ehkäisystä on huomattavasti enemmän tutkimusta ja näyttöä kuin varsinaisesta hoidosta. Britanniassa hoitomenetelmiä arvioiva NICE teki asiantuntijapaneelin avulla hoitosuosituksen deliriumin ehkäisystä. Paneeli teki systemoidun kirjallisuushaun, jolla löytyi kahdeksan kontrolloitua tutkimusta, joissa käytettiin monitekijäistä interventiota. Kaksi näistä oli satunnaistettua, kontrolloitua, kaksi ei-satunnaistettua, kontrolloitua ja kolme käytti historiallisia kontrolleja. Yhtä pidettiin laadukkaana, yhtä kohtalaisen laadukkaana, viittä heikkona ja yhtä hyvin heikkona menetelmiltään. Paneelin mukaan monitekijäisellä ja laadukkaalla interventiolla pystyttäisiin ehkäisemään noin kolmannes sairaiden vanhusten sekavuustiloista.

Kaisu Pitkälä

Keinoalkuinen lisääntyminen voi lisätä epigeneettisten muutosten riskiä

Keinoalkuista lisääntymistä on pidetty varsin riskittömänä äidin ja syntyvän lapsen kannalta. Menetelmiin näyttää kuitenkin liittyvän muutoksia jälkeläisen genomissa ja aineenvaihdunnassa, vaikka varhaislapsuuden tilanne näyttää yleensä täysin normaalilta. Asia ilmeni verrattaessa uusien eläinkokeiden tuloksia ihmisistä tehtyihin havaintoihin.

Pertti Kirkinen

Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä?

Raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksessa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet raskauden keskeyttämisestä eri tilanteissa. Käytännössä yksikkökohtaiset hoitokäytännöt poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan. Selvitimme, miten raskaudenkeskeytyspotilaita hoitava henkilökunta ohjeistetaan ja kuinka hyvin Käypä hoito -suositus toteutuu maamme raskaudenkeskeytyksiä tekevissä terveydenhuollon yksiköissä.

Laura Trujillo, Oskari Heikinheimo, Sari Tuomi, Ritva Hurskainen

Pienten munuaiskasvainten hoito

Kun valitaan pienten munuaiskasvainten optimaalista hoitomenetelmää, tulee syöpäopillisten periaatteiden ohella kiinnittää huomiota munuaistoiminnan säästämiseen ja potilaan muihin sairauksiin.

Harry Nisén

Yhteispäivystyksen työnjako – Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi

Heti päivystyskäynnin alussa tehdään merkittäviä päätöksiä yhteispäivystykseen saapuvan potilaan tutkimusten ja hoidon tarpeesta sekä kiireellisyydestä. Arvion tekevä sairaanhoitaja ohjaa potilaan sovitun hoitolinjan mukaisesti joko sairaanhoitajalle, yleislääkärille tai erikoissairaanhoidon lääkärille. Työnjaon onnistumista ja sen vaikutusta potilaan ennusteeseen on tutkittu Suomessa vain vähän, koska arvion perustana käytettyä tulosyytä ei yleensä kirjata strukturoituun muotoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulosyyhyn perustuvan potilasvirta-analyysin käyttökelpoisuutta hoidon tarpeen arvion onnistumisen seurannassa.

Tomi Malmström, Paulus Torkki, Juha Valli, Raija Malmström

Uusi menetelmä avaa mahdollisuuksia lipidimetabolian tutkimukselle

Väitöstutkimuksessa kehitettiin massaspektrometriaan perustuva menetelmä, joka avaa uusia ulottuvuuksia lipidimetabolian tutkimukselle ja auttaa siten solujen lipidihomeostaasia ylläpitävien mekanismien selvittämistä.

Ville Kainu

Uusia ihon levyepiteelisyövän etenemisen merkkitekijöitä

Ihon levyepiteelisyövän kehittymisen merkittävin riskitekijä on auringon ultraviolettisäteily. Auringonvalon lisäksi ihon levyepiteelisyövälle altistavat muun muassa ihon krooniset haavat ja immuunipuutostilat.

Atte Kivisaari

Role of GDNF and its cross-talk with other growth factors in the dopaminergic system

Parkinson´s Disease is a neurodegenerative movement disorder resulting from loss of dopaminergic neurons in substantia nigra. Possible causative treatment strategies for Parkinson´s Disease include neurotrophic factors, which protect and in some cases restore the function of dopaminergic neurons. Glial cell line-derived neurotrophic factor family of neurotrophic factors have been to date the most promising candidates for treatment of Parkinson´s Disease, demonstrating both neuroprotective and neurorestorative properties.

Anu Planken

Kaupunkilaiset hakeutuvat yleisemmin lapsettomuushoitoihin

Länsimaissa lapsettomuushoidot ovat yleisesti käytössä, mutta niihin hakeutuminen kuitenkin vaihtelee erilaisten sosioekonomisten tekijöiden suhteen. Lapsettomuus koetaan yleisesti henkisesti raskaaksi ja kuormittavaksi. Myös varsinaisen psykiatrisen diagnoosin kriteerit täyttyvät usein lapsettomuushoitoihin hakeutuneilla.

Anna-Niina Yli-Kuha

Huippututkimusta Turusta

Lapsuusiän ylipainolla on kauaskantoisia vaikutuksia, kun puhutaan riskeistä verisuonisairauksien suuntaan. Turkulaisvetoinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että painonlasku kannattaa aina.

Marko Vesanen

Masennuslääkkeet tehoavat, mutta vain osaan potilaista

Viime vuosina valmistuneet meta-analyysit masennuslääkkeiden tehosta ovat herättäneet kiivaan keskustelun näiden lääkkeiden kliinisestä merkityksestä. Meta-analyysien mukaan masennuslääkkeiden tehon koko (Cohenin d) on vain luokkaa 0,4. Näin pieni tilastollinen ero lumeen ja vaikuttavan lääkkeen välillä vastaa likimäärin 15- ja 18-vuotiaiden tyttöjen pituuseroa väestössä. Toisaalta moni lääkäri on havainnut osan potilaistaan toipuvan masennuslääkkeen avulla nopeasti oireettomiksi.

Tero Taiminen

Munasarjojen toiminnan vajaus kohdunpoiston jälkeen

Premenopausaalisessa vaiheessa tehtyyn kohdunpoistoon liittyy lähes kaksinkertainen munasarjojen ennenaikaisen toiminnanvajauksen riski. Asia todettiin seurattaessa 406:ta naista (30–47 v) viiden vuoden ajan kohdunpoiston jälkeen. Kohdunpoisto tehtiin myoomien tai vuotohäiriöiden takia, munasarjoja ei poistettu.

Pertti Kirkinen

Sisätautipotilaankin tukosehkäisyyn uusia vaihtoehtoja

Laskimotukosten ehkäisyn tärkeyteen sisätautiosastoilla on tartuttu ponnekkaasti viime vuosina. Uudet antikoagulantit tuovat hoitoon helppoutta, mutta myös tarkkaavaisuutta tarvitaan.

Marko Vesanen

Vanhuksen masennuksen hoidon trendit

Vanhuksen vakavan masennuksen hoidossa on vahvaa näyttöä sekä masennuslääkkeiden että psykoterapian tehosta. Hoitosuositukset suosittelevat näiden yhdistelmää tehokkaimpana hoitona. Sen sijaan lievän masennuksen hoidossa lääkehoidon hyödyt ovat epävarmoja. Yhdysvalloissa selvitettiin rekistereitä yhdistellen ja säännöllisiä kyselyjä hyväksi käyttäen, miten vanhojen ihmisten masennusta hoidettiin neljän vuoden ajanjaksoilla vuosina 1992–2005.

Kaisu Pitkälä

Aivotutkimuksesta avain tinnituksen hoitoon

Tinnitusta esiintyy lyhytaikaisesti lähes kaikilla, mutta pitkäkestoisena sitä on noin 10–15 %:lla aikuisväestöstä. Muutamalla prosentilla tinnitus on häiritsevää.

Roderik Mrena, Jukka Ylikoski, Antti Mäkitie