Millainen vauhti pitää viikatemiehen loitolla?

Vanhuksen laahustaminen ja liikkuminen raskain, väsynein tai työläin askelin tulkitaan usein elinvoimien hiipumiseksi ja enteeksi lähestyvästä kuolemasta. Tieteellisesti kävelynopeuden ja mortaliteetin yhteys on luotettavasti osoitettu, mutta niiden biologinen suhde on epäselvä. BMJ:n joulunumerossa julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään yli 70-vuotiaiden miesten luontaisen kävelynopeuden ja kuolemanriskin yhteyttä.

Ossi Lindell

Korvaako kystatiini C kreatiniinin munuaistoiminnan mittarina?

Kreatiniinin määritys on yleisimmin käytetty munuaistoiminnan mittausmenetelmä, mutta se on epäherkkä. Kystatiini C -pitoisuuden määritystä on ehdotettu munuaistoiminnan merkkiaineeksi, koska ikä, paino tai sukupuoli eivät vaikuta siihen samalla tavalla kuin kreatiniinin pitoisuuteen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli arvioida kystatiini C:n merkitys munuaistoiminnan yleisenä mittarina. Erityisesti halusimme selvittää, löytyykö munuaisten lievä vajaatoiminta kystatiini C:n perusteella herkemmin kuin kreatiniinin tai kreatiniinipohjaisten laskentakaavojen avulla.

Hannu Jalanko, Leena Lindgren, Risto P. Roine, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Ennakoiva hoitoonpääsymalli sai leikkausjonot hallintaan

Kirurgisten alojen suurten potilasmäärien ohjaaminen ja resurssien jakaminen ovat perinteisesti tapahtuneet vertailemalla toteutuneiden hoitokäyntien ja hoitojonossa olevien potilaiden määrän kehitystä. Organisaatioiden kasvaessa jonojen hallinta on käynyt yhä ongelmallisemmaksi ja hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen on usein vaatinut työlästä potilaslistojen läpikäyntiä. HYKS:n ortopedian ja traumatologian klinikassa käynnistettiin vuonna 2009 systemaattinen jonohallinnan kehitystyö, jonka tavoitteena oli parantaa hoitoonpääsyn ennakoitavuutta ja hoitotakuun toteutumista sekä resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista toimintayksiköille.

Jarkko Pajarinen, Jari Salo, Teemu Paatela, Eero Hirvensalo

Keinoalkuinen lisääntyminen kuoleman jälkeen

Amerikkalaisessa infertiliteettiklinikassa tehdyn kyselyn mukaan hedelmättömyyteen hoitoa saavista pariskunnista lähes kolme neljäsosaa sallisi pakastettujen sukusolujensa tai alkioidensa käytön lisääntymiseen toisen puolison kuoleman jälkeen. Kuitenkin lähes kolmanneksella oli asiaan kielteinen kanta. Miehet suhtautuivat postuumiin lisääntymiseen myönteisemmin kuin naiset. Puolisoista 75 %:lla oli toisen kantaa tuntematta samansuuntainen näkemys asiasta.

Pertti Kirkinen

Lapsuuden syövän hoidot eivät aiheuta epämuodostumia jälkeläisille

DNA:lle haitalliset syövän hoidot lapsuudessa eivät ilmeisesti aiheuta merkittävää epämuodostumariskiä potilaiden myöhemmin syntyville lapsille. Amerikkalaistutkijat laskivat 1 128 mies- ja 1 627 naispotilaan lapsena tai nuorena munasarjoihin tai kiveksiin saamat sädeannokset sekä altistumisen alkyloiville solunsalpaajille annoksineen. Tietoja verrattiin kyseisille potilaille vähintään 5 vuotta hoitojen jälkeen syntyneiden 4 699 lapsen synnynnäisiin epämuodostumiin, jotka oli selvitetty seulontakyselyn jälkeen sairauskertomuksista varmistamalla.

Katariina Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030