Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin psykoosisairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön.

Satu Viertiö, Jonna Perälä, Samuli I. Saarni, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist, Jaana Suvisaari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 11/2012 Kommentteja

Alkuraskauden hypotyreoosiseulonta ei vaikuta lapsen ennusteeseen

Äidin hypotyreoosin diagnoosi raskauden ensimmäisen kolmanneksen lopulla ja siitä johtuva hoidon järjestäminen eivät vaikuta syntyvän lapsen kehitykseen. Tämä noin 22 000 raskaana olevaa naista ja syntynyttä lasta koskevan tutkimuksen tulos oli yllättävä - tiedetäänhän hypotyreoottisen ympäristön olevan vahingollinen sikiön neurologiselle kehitykselle.

Pertti Kirkinen

Rakon uroteelikarsinooman hoitoon tarvittaisiin uusia lääkkeitä

Virtsarakon invasiivinen huonosti erilaistunut karsinooma on aggressiivinen syöpäsairaus. Platinapohjaisilla hoidoilla saadaan hoitovasteita osalle levinnyttä syöpää sairastavista potilaista, mutta hyvää toisen vaiheen hoitoa näille potilaille ei tunneta. Taksaaneilla hoitovasteita saadaan 10-20 %:lle, samoin vinfluniinilla, mutta elinaikaetua ei ole voitu osoittaa. Myöskään doketakselin ja vandetanibin yhdistelmä ei näyttänyt tehoavan tässä potilasryhmässä, sillä satunnaistetussa tutkimuksessa aika taudin etenemiseen oli vain noin 2 kuukautta.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Lasten ylipaino on yleistynyt erityisesti teollistuneissa maissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ylipainoisuuden yleisyyttä Suomessa, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset painon tarkastelumenetelmät lapsen määrittymiseen ylipainoiseksi tai lihavaksi. Tutkimuksen aineisto on osa THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä toteutettua tutkimusta.

Päivi Mäki, Risto Sippola, Risto Kaikkonen, Kirsi Pietiläinen, Tiina Laatikainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/2012 Kommentteja

Miten löytää terveydenhuollon haittatapahtumat kuolemansyyrekisteristä?

Haittatapahtumiin liittyvät kuolemat ovat osa terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevaa kuolleisuutta ja niiden määrää käytetään yhä yleisemmin potilasturvallisuuden sekä terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden mittareina. Suomen osalta tiedot ovat puutteellisia, mutta kansainvälisten arvioiden mukaan maassamme on vuosittain 700-1 500 haittatapahtumaan liittyvää kuolemaa.

Kristiina Manderbacka, Reijo Sund, Iiris Ruuth, Antti Sajantila, Martti Arffman, Anneli Milén, Ilmo Keskimäki

Kirurgi, varo alan seitsemää kuolemansyntiä

Elämme maailmassa, jossa yksikin potilashoitoon liittyvä vakava vastoinkäyminen voi raunioittaa hänen kirurgin ja hänen yhteisönsä maineen pitkäksi ajaksi. Neljä nimekästä urologia kokosivat seitsemän vuosikymmenen, monelta osin kantapään kautta kertyneen yhteisen operatiivisen kokemuksensa artikkeliin. Kirjoittajat käsittelevät lyhyesti seitsemää kirurgin kuolemansynniksi nimittämäänsä asiaa: huono tiedottaminen, väärä diagnoosi, virheet lääkehoidossa, väärä leikkauskohde, vakavat komplikaatiot, kollegojen väliset konfliktit ja huono stressinsietokyky.

Ossi Lindell

Muistisairaudet lisäävät sairaalapäiviä

Muistisairaudet ovat yhteiskunnalle yksi kalleimmista sairauksista: keskimääräiset vuosikustannukset henkilöä kohti ovat viime vuosien tutkimusten mukaan olleet 20 000-25 000 euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista (85 %) kertyy ruotsalaistutkimusten mukaan sosiaalihuollon kustannuksista, erityisesti sairauden loppuvaiheen laitoshoidosta. Sairauden alkuvaiheen terveydenhuollon kuluista tiedetään vähemmän. Yhdysvalloissa selvitettiin suuressa pitkittäisessä väestötutkimuksessa (n = 3 019), miten 13 vuoden seuranta-aikana muistisairauteen sairastuneet (n = 494) käyttivät sairaalahoitoa verrattuna kognitiivisesti terveisiin (n = 2 525).

Kaisu Pitkälä

Äkkikuoleman vaara maratonjuoksun aikana varsin pieni

Tutkijat analysoivat maratoniin ja puolimaratoniin liittyvät äkkikuolemat Yhdysvalloissa vuosilta 2000-2010. Analysoituihin juoksutapahtumiin osallistui yhteensä lähes 11 miljoonaa juoksijaa, ja 59 osallistujan (keski-ikä 42 v, 51 miehiä) juoksun lopetti sydämenpysähdys. Sydänsairaudet, lähinnä sepelvaltimotauti ja hypertrofinen kardiomyopatia olivat yleisimpiä sydämenpysähdyksen aiheuttajia, mutta plakin repeämää sepelvaltimoissa ei yllättäen todettu yhdelläkään. Lämpöhalvausta ja hyponatremiaa pidettiin kahden juoksijan kuolinsyynä.

Juhani Airaksinen

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa

Psykoosien esiintyvyydestä on tehty vähän väestötutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luotettavasti eri psykoosien esiintyvyys suomalaisväestössä sekä tutkia esiintyvyyden ikä-, sukupuoli- ja alueellisia eroja sekä eri psykooseihin liittyviä sosioekonomisia eroja.

Jaana Suvisaari, Jonna Perälä, Satu Viertiö, Samuli I. Saarni, Annamari Tuulio-Henriksson, Krista Partti, Suoma E. Saarni, Jaana Suokas, Jouko Lönnqvist

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/2012 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030