Lääkärien kokema työnsä arvostus Onko eroa Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen välillä?

Lääkärin ammatti on Suomessa ollut perinteisesti erittäin arvostettu. Ammattikunnassa on kasvava ryhmä maahanmuuttajalääkäreitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien työssään kokemaa arvostusta sekä verrata Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien arvostuskokemuksia.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Postmenopausaalisten naisten hormonihoito ja kohtusyövän riski

Postmenopausaalisen naisten hormonihoitojen tiedetään vaikuttavan kohdun limakalvon syöpäriskiin ja mahdollisesti myös kohtusarkoomien ja kohdunkaulan rauhas- ja levyepiteelisyövän esiintymiseen. Estrogeenin ja progestiinien yhdistelmähoidon annosreitit ja progestiinin jaksottaisuus vaikuttavat syöpäriskiin kuin myös elintavat, jotka vaihtelevat maittain. Siksi hormonihoitojen ja kohtusyöpien riskiä tutkittiin kansallisessa aineistossa.

Susanna Jaakkola

Suomalaisen tehohoidon tulokset ovat erittäin hyviä

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta tehohoitopotilaasta selviää. Vuosina 2001-2008 suomalaisilla teho-osastoilla hoidetuista potilaista 18 prosenttia kuoli teho-osastolla tai tehohoidon jälkeen samalla sairaalahoitojaksolla. Sairaalakuolleisuus oli jopa kolmanneksen alhaisempaa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa potilaiden keskimääräinen sairauden vaikeusaste oli samantasoinen.

Matti Reinikainen

Sähkösavukkeesta yllättävä keuhkoreaktio

Sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä monenlaisia vaaroja, joista Chest-lehden opetuspotilastapaus on yksi esimerkki. 42-vuotias amerikkalaisnainen oli käyttänyt sähkösavuketta 7 kuukautta, ja saman ajan hänellä oli ollut yskää, hengenahdistusta ja lämpöilyä. Keuhkokuvassa ja keuhkojen ohutleiketietokonekuvassa nähtiin laaja-alaiset mattalasimuutokset molemmin puolin. Infektionäytteet olivat negatiiviset eikä alveoliittiin tai sidekudostautiin viittaavaa todettu. Bronkoalveolaarihuuhtelunäytteessä sen sijaan todettiin runsaasti rasvaa sisältäviä makrofageja.

Heikki Ekroos

Riittääkö lyhyempikin klopidogreelihoito pallolaajennuksen jälkeen?

Pallolaajennuspotilaan tehostettua stenttitromboosin estohoitoa voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan harkita lyhennettäväksi. Sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä ja lääkeverkkoputkien asentamisen jälkeen suositellaan useimmiten käytettäväksi joko klopidogreelia, tikagreloria tai prasugreelia vuoden ajan asetyylisalisyylihapon rinnalla. Tehokas, taukoamaton antitromboottinen hoito on pallolaajennuksen jälkeen ehdottoman tärkeä, mutta yli puoli vuotta kestävän verihiutaleiden kaksoiseston nettohyödystä on vähän ja ristiriitaista tietoa.

Juhani Airaksinen

INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveyden­huollossa

Pysyvä tai pitkäaikainen oraalinen antikoagulaatiohoito on Suomessa perinteisesti toteutettu ­varfariinilla. Varfariinihoidon onnistumista voidaan arvioida INR-tasoja seuraamalla. Uusien oraalisten anti­koagulanttien tullessa markkinoille on syytä tarkastella, miten antikoagulaatiohoito on toteutunut varfariinia käytettäessä.

Tuukka Helin, Tuula Metso, Riitta Lassila, Tiina Mäki, Lotta Joutsi-Korhonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20/2012 Kommentteja

Puolet eläkeläislääkäreistä jatkaa työntekoa
Lääkärien työolot ja terveys 2010 -jatkotutkimuksen tuloksia

Yhä suuremmat lääkäri-ikäluokat jäävät eläkkeelle lähivuosina. Nykyinen erikoislääkärikoulutus ei riitä korvaamaan eläkepoistumaa kaikilla erikoisaloilla. Lääkärien on mahdollista jatkaa potilastyössä myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläkkeellä olevien lääkärien työskentelyn yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä ei ole juurikaan tutkittu.

Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Juho Ruskoaho, Hannu Halila, Jukka Vänskä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030