Voiko masennusta hoitaa puhelimitse?

Puhelimitse annettu kognitiivinen terapia voi olla merkittävä apu masennuspotilaille. Yhdysvalloissa tutkittiin satunnaistetussa asetelmassa, voidaanko puhelimitse annetulla kognitiivisella terapialla parantaa masennuspotilaiden sitoutumista hoitoon verrattuna normaaliin vastaanotolla annettavaan kognitiiviseen terapiaan ja miten tämä vaikuttaa hoidon lopputulokseen eli depression vaikeusasteeseen.

Kaisu Pitkälä

Hodgkinin lymfooman TT-seurannasta vähän hyötyä

Solunsalpaaja- ja sädehoidon jälkeen Hodgkinin lymfooman sairastanutta potilasta seurataan hoitavassa yksikössä useiden vuosien ajan. Potilaille on tapana tehdä useita TT-kuvauksia seurannan aikana mahdollisen taudin uusiutumisen varhaiseksi toteamiseksi. Rutiininomaisesta kuvantamisesta ei ole voitu osoittaa elinaikahyötyä, ja siitä voi olla nuorille potilaille jopa haittaa.

Sirkku Jyrkkiö

FINRISKI-tutkimus:
Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolitason muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2012.

Erkki Vartiainen, Katja Borodulin, Jouko Sundvall, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Kennet Harald, Veikko Salomaa, Pekka Puska

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/2012 Kommentteja

Tuhkarokon paluu keväällä 2011

Euroopan huonontunut tuhkarokkotilanne on heijastunut myös Suomeen. Viimeisen 15 vuoden aikana tuhkarokkotapauksia on ollut 0−5 vuodessa, ilman yhtään kotimaista tartuntaa ennen vuotta 2011. Vuoden 2011 heinäkuun loppuun mennessä tuhkarokkotapauksia oli jo 20.

Irja Davidkin, Eeva Ruotsalainen, Liisa Kalliokoski, Juha Salonen, Jaana Syrjänen, Hannele Kotilainen, Eeva Salo, Teija Korhonen, Mia Kontio, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/2012 Kommentteja

Raskausdiabeteksen riskiryhmä käyttää runsaasti vitamiini- ja mineraalivalmisteita

Suomalaisten naisten raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä on kertynyt runsaasti tutkimustietoa, mutta heidän vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytöstään tietoa on vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytön yleisyyttä ja muutoksia raskauden aikana erityisesti raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Miia Artama, Riitta Luoto

Behandling av akut förgiftning med intravenös lipidemulsion - djur- och humanstudier

Medicinöverdos är den vanligaste orsaken till förgiftning som kräver sjukhusvård. Förgiftningstillstånd kan också uppkomma vid regionalanestesi ifall lokalbedövningsmedlet oväntat injiceras direkt i blodomloppet eller absorberas ovanligt snabbt. Svåra förgiftningsfall kan leda till patientens död trots den bästa behandling. Baserat på uppmuntrande resultat från djurförsök och fallbeskrivningar har man nyligen velat lansera en ny vårdmetod som går ut på att snabbt injicera en stor dos intravenös fettemulsion. Den tänkta mekanismen är att fettemulsionen binder fettlösliga läkemedel i en fettreservoar som bildas av fettemulsionen i plasma.

Erik Litonius

Eteisvärinää sairastavien naisten aivohalvausriski suurempi kuin miesten

Eteisvärinäpotilaiden aivohalvausriski on viisinkertainen valtaväestön riskiin verrattuna. Eteisvärinää sairastavilla naisilla riski on noin kaksinkertainen miesten riskiin nähden. Naisten vähäisemmän antikoagulanttien, erityisesti varfariinin, käytön on aiemmin arveltu olevan yksi riskiä lisäävä tekijä. Quebecissa Kanadassa selvitettiin eteisvärinän ennustetta ja varfariinin käyttöä.

Kaisu Pitkälä

Määrätietoinen alkuhoito voi pysäyttää valkojäkälätaudin

Miehen valkojäkälätaudin (lichen sclerosus, BXO) on arveltu saavan alkunsa ihomuutoksista esinahan alueella, leviävän sitten glansiin ja uretran ulkosuulle ja myöhemmin syvemmälle virtsaputkeen. Seurauksena on ahtauma, joka on sitä hankalammin hoidettavissa, mitä proksimaalisemmin se sijaitsee. Amerikkalaistutkimuksessa haluttiin selvittää, pystytäänkö nopeasti tulokseen pyrkivällä alkuvaiheen hoidolla pääsemään taudin edelle ja estämään sen eteneminen.

Ossi Lindell

Uutta tietoa mitokondrioiden toimintahäiriöistä

Mitokondriotaudit johtavat puutteelliseen soluhengitykseen ja siten solujen energia-aineenvaihdunnan häiriöön. Mitokondriotauteja esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä ja kaikissa elinjärjestelmissä. Nämä taudit voivat periytyä äitilinjassa, autosomaalisesti vallitsevasti, autosomaalisesti peittyvästi tai X-kromosomaalisesti. Mitokondriaalisen DNA:n haploryhmät kuvaavat mitokondrioiden perimän väestötason vaihtelua. Mitokondrioiden ominaisuudet voivat olla erilaisia haploryhmien välillä, ja haploryhmien ajatellaan vaikuttavan muun muassa pitkäikäisyyteen ja erilaisten sairauksien riskeihin.

Mika Martikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030