Lasten korvasylkirauhastulehduksilla taipumus uusiutua

Nykyään lasten korvasylkirauhastulehdukset ovat harvinaisia, eikä kaikkia taudinaiheuttajia tunneta. Sikotautiviruksen lisäksi myös muut virukset voivat aiheuttaa korvasylkirauhastulehduksen. Osa lapsista kärsii toistuvasta korvasylkirauhastulehduksesta, jonka oireet helpottavat tai häviävät yleensä murrosiässä. Myöskään toistuvan korvasylkirauhastulehduksen etiologiaa tai patofysiologiaa ei tällä hetkellä tunneta tarkasti.

Riitta Saarinen

Sykevaihtelun analysointi auttaa tunnistamaan sikiön hapenpuutteen

Sykevaihtelun spektrianalyysin avulla pystytään aiempaa luotettavammin tunnistamaan sikiöt, jotka ovat vaarassa kärsiä hapenpuutteen seurauksista. Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksessa on kehitetty tehospektrianalyysimenetelmä, jonka avulla voidaan mitata ja analysoida sykevaihtelun silmälle näkymättömiä muutoksia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten tehospektrianalyysimenetelmä soveltuu sikiöiden hyvinvoinnin seurantaan synnytyksen aikana.

Saila Siira

Käytöshäiriöt yleisiä alkoholi- ja huumeriippuvaisilla nuorilla

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuoruusiän päihdehäiriöiden komorbiditeetin ja temporaliteetin ominaispiirteitä, selventää taustalla olevia sosiodemografisia tekijöitä ja arvioida päihdehäiriöisten nuorten reseptilääkehistoriaa päihdehäiriöiden synnyn ymmärtämiseksi.

Risto Ilomäki

Tyttöjen ja poikien käytöshäiriöllä on eroja

Tyttöjen käytöshäiriö on vähän tutkittu, mutta yleinen psykiatrinen häiriö. Tässä tutkimuksessa analysoitiin mm. tyttöjen käytöshäiriön riskitekijöitä, oireiden faktorirakennetta, käytöshäiriöisten nuorten itsetuhoisuutta ja samanaikaista psykiatrista ja somaattista sairastavuutta.

Essi Ilomäki

Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä

Unihäiriöt ovat yleisiä lapsiperheiden arkeen vaikuttavia pulmia.

E. Juulia Paavonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt

Lapsen uni-valverytmin kehittyminen on monimutkainen prosessi, jossa on suurta yksilöllistä normaalivaihtelua. Siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta vielä tarkasti.

Marjukka Pajulo, Nina Pyykkönen, Linnea Karlsson

Lasten neurologiset unihäiriöt haittaavat päivän toimintoja

Lasten neurologiset unihäiriöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parasomniat, unenaikaiset ­liikehäiriöt ja hypersomniat.

Outi Saarenpää-Heikkilä

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen ­keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen ­myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna.

Anna Sofia Urrila, Anu-Katriina Pesonen

Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten näkökulmasta

Kouluikäisten lasten uniongelmat ovat yleisiä. Niillä voi olla merkitystä lapsen kehitykseen, vaikka unihäiriön diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään.

Anu-Katriina Pesonen, Eero Kajantie, Katri Räikkönen

Suurin osa lasten virusperäisistä sairaalainfektioista ilmenee kotiuduttua

Lapsipotilailla virusten aiheuttamat sairaalainfektiot ovat yleisiä. Koska nykyään lasten sairaalahoitoajat ovat lyhyitä, sairaalassa tarttuneet taudit alkavat oireilla vasta kotona eivätkä yleensä tule sairaalan tietoon.

Sohvi Kinnula

Keliakiapotilaiden elämänlaatu paranee gluteenittomalla ruokavaliolla

Hoitamattomaan keliakiaan liittyy lisääntynyttä sairastuvuutta, jonka on osoitettu vähenevän tai estyvän gluteenittomalla ruokavaliolla oireisilla potilailla. Ruokavaliohoidon vaikutukset seulonnalla todettujen potilaiden elämänlaatuun ja terveyteen ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Anniina Ukkola

Leikkaustapa keskeinen nenänielun juveniilin angiofibrooman hoidossa

Nenänielun juveniili angiofibrooma on pääasiassa nuorten miesten harvinainen, histologisesti hyvänlaatuinen kasvain. Nenänielun juveniili angiofibrooma kykenee kasvaessaan syövyttämään luuta, mikä saattaa kallonpohjan läpi kasvavien kasvainten tapauksessa johtaa henkeä uhkaaviin komplikaatioihin. Suositeltava hoitomuoto on kasvaimen kirurginen poisto, mutta uusiutuminen ja persistoiva kasvu ovat kyseiselle kasvaimelle tyypillisiä. Valikoiduissa tapauksissa myös sädehoitoa voidaan harkita, jos kasvain on laajalle levinnyt, sijaitsee hankalassa paikassa tai uusintaleikkauksia on jo useita.

Suvi Renkonen

Ylipaino heikentää aromataasinestäjän vaikutusta

Ylipainoisilla naisilla on veressä yli kaksi kertaa enemmän naishormoneja kuin hoikilla. Rintasyövän hoitoon käytettävät aromataasinestäjät pienentävät tehokkaasti veren naishormonipitoisuuksia, mutta lääkehoidon aikana ylipainoisilla hormonipitoisuudet ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna hoikkien naisten hormonitasoihin.

Sirkku Jyrkkiö

Päivittäistoimiin liitetty tasapainoharjoittelu vähentää vanhusten kaatumisia

Liikuntaharjoittelun tiedetään voivan vähentää vanhusten kaatumisriskiä. Australiassa selvitettiin kahden erilaisen liikuntaintervention vaikutuksia.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus on edelleen kannattavaa

Laaja kanadalaistutkimus osoittaa, että sepelvaltimotautipotilas hyötyy liikunnallisesta kuntoutuksesta aktiivisen kajoavan hoidon aikakaudellakin.

Juhani Airaksinen

Uusi lupaava lääke kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon

Hoitoresistenttinä pidetyn eturauhassyövän hoitoarsenaaliin liitetään epäilemättä lähiaikoina aikaisemmasta poikkeavalla mekanismilla vaikuttava uusi lääke. Uudentyyppisen antiandrogeenin, entsalutamidin, estovaikutus kohdistuu useisiin eturauhassyövän kasvumoottorina pidetyn androgeenireseptorin signalointireitin vaiheisiin. Sillä ei tiedetä olevan agonistista vaikutusta, kuten nykyisin kliinisessä käytössä olevilla antiandrogeeneilla bikalutamidilla ja flutamidilla. Bikalutamidiin verrattuna entsalutamidin sitoutumisaffiniteetti androgeenireseptoreihin on viisinkertainen.

Ossi Lindell

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita

Pitkäaikaissairaat nuoret ovat erityinen potilasryhmä aikuisten terveydenhuollossa. Heidän tarpeensa eivät aina tule optimaalisesti huomioiduksi palvelujen tarjonnassa.

Krista-Liisa Vidqvist, Anne Korhonen, Marja Leena Kukkurainen, Hanna Vuorimaa, Riitta Luosujärvi

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma.

Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo, Petri Virolainen

Miten tunnistan ihomelanooman?

Pigmentoitunutta ihomuutosta arvioitaessa tärkeintä on varmistaa, onko kyseessä melanooma vai ei. Melanooman esiintyvyys on Suomessa kasvussa.

Alexander Salava, Sari Pitkänen

Fysioterapeutin ohjaama itsehoito auttaa polvioireisia potilaita

Terveydenhuollon voimavaroja on kohdennettava uudella tavalla, jotta palvelujen tuottaminen tehostuu. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapeutin antaman itsehoidon ohjauksen vaikuttavuutta polvioireisten potilaiden hoidossa.

Ulla Teppo, Mauno Vanhala, Marjo Oikari, Jari Ylinen, Arja Häkkinen