Veriyskä keuhkosyövän ensioireena

Iso-Britanniassa todetaan vuosittain yli 38 000 keuhkosyöpää. Exeterissä selvitettiin 247 primaarisen keuhkosyöpäpotilaan kohdalla, mitkä olivat taudin ensioireet; verrokkeina oli 1 235 ikä- ja sukupuolivakioitua henkilöä. Syöpäpotilailta löytyi useitakin tilastollisessa ajossa merkittäviä oireita (painon ja ruokahalun lasku, rintakipu, väsymys jne), mutta 180 päivää ennen diagnoosiin pääsyä tulivat merkitsevästi esiin veriyskä, hengenahdistus ja löydöksistä poikkeava spirometria. Näissä siis vinkkejä primaaridiagnostiikkaa harrastaville.

Hannu Puolijoki

Osteoporoosin diagnostiikassa kaikki hyvin? Tuloksia eri DXA-laitteilla tehtyjen mittausten vertailusta

Kaksienergiainen röntgenabsorptiometria (DXA) on ensisijainen menetelmä osteoporoosin toteamiseen ja luuntiheyden seurantaan. Eri laitteilla saatujen tulosten yhteismitattomuus ja erilaiset luokittelukäytännöt aiheuttavat diagnosointiongelmia, jotka olisi saatava hallintaan.

Olli Impivaara, Jorma Viikari, Erkki Alanen, Pirkko Soininen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 51-52/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Foolihapon rooli sydänsairauksien ehkäisyssä kyseenalainen

Geneettisen variantin, MTHFR 677-> T -polymorfismin on raportoitu olevan yhteydessä sekä sydäninfarktiin että seerumin homokysteiinipitoisuuteen. Homokysteiini on taas riippuvainen ravinnon foolihappopitoisuudesta ja/tai foolihappolisästä. Edelleenkin epävarman syy-seuraussuhteen selvittämiseksi mittavaan meta-analyysiin kelpuutettiin 80 eri väestöissä tehtyä tutkimusta, joihin kuului kaikkiaan 26 000 tapausta ja yli 31 000 verrokkia. Analyysin tulos lisäsi asian epävarmuutta, sillä sydäninfarktin ja MTHFR 677 C-> T :n polymorfismin välille ei löytynyt vahvaa yhteyttä. Analyysin tekijät kyseenalaistavat aikaisempiin meta-analyyseihin perustuvan johtopäätöksen, että foolihapolla olisi homokysteiiniä alentavan vaikutuksensa vuoksi merkitystä sydäntautien ehkäisyssä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Pieni digoksiiniannos paras sydämen vajaatoiminnan hoidossa

1990-luvulla tehdyn suuren DIG-tutkimuksen jälkianalyysi osoitti, että digoksiinipitoisuus on suorassa suhteessa kuolleisuuteen sekä vajaatoimintaa sairastavilla miehillä että naisilla. Tarkemmissa analyyseissa osoittautui, että pieninä lääkepitoisuuksina (0,5-0,9 ng/ml) digoksiini paransi oireita ja vähensi sairaalahoidon tarvetta merkittävästi, eikä lisännyt kummankaan sukupuolen kuolleisuutta. Sen sijaan pitoisuuksien noustessa 1,2-2,0 ng:aan/ml todettiin kuolemanvaaran lisääntyvän naisilla noin kolmanneksen. Digoksiinilla on edelleen sijansa vaikeaoireisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Tämän retrospektiivisen analyysin perusteella ei ole mitään perustetta nostaa lääkeannosta silloin, kun pitoisuudet ovat yllä mainitulla matalalla tasolla.

Juhani Airaksinen

Unilääkkeistä enemmän haittoja kuin hyötyjä ikääntyneille

Unilääkkeiden haitat iäkkäille potilaille tunnetaan varsin hyvin: väsymys, muistin heikkeneminen, huimaus, kaatumiset ja riippuvuus. Käytön laajuuteen nähden unilääkkeitä on tutkittu yllättävän vähän iäkkäiden hoidossa. BMJ:ssä julkaistussa meta-analyysissä selvitettiin unilääkkeiden hyötyjä ja haittoja iäkkäillä potilailla. Yhteensä 20 satunnaistetussa tutkimuksessa on ollut mukana 2 454 potilasta. Meta-analyysi yhdistää tuloksissaan kaikenlaiset unilääkkeet (bentsodiatsepiinit, tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni, difenhydramiini), joista osaa käytetään verrattain vähän vanhuksilla tai jotka eivät ole enää käytössä unilääkkeenä Suomessa.

Kaisu Pitkälä

Liuotus - vasta kolmanneksi paras sydäninfarktin reperfuusiohoito?

Pallolaajennus on kiistattomasti paras sydäninfarktin reperfuusiomenetelmä. Koska potilaita joudutaan usein kuljettamaan pallolaajennukseen, on tärkeää tietää, parantaako heti aloitettu liuotushoito pallolaajennuksen tuloksia mahdollisesti nopeuttaessaan reperfuusiota, tai kannattaako liuotushoidettuja potilaita lähettää suoraan varjoainekuvaukseen heti liuotuksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Virtsan telomeraasi paljastaa rakkosyövän

Virtsarakon syöpä on meillä miesten kolmanneksi yleisin syöpätauti. Perinteiset menetelmät sen löytämiseksi ovat irtosolututkimus ja rakon tähystys. Irtosolututkimuksen herkkyydessä on toivomisen varaa ja tähystys on invasiivinen ja kalliskin. Siten hyvä laboratoriotesti syövän toteamiseen virtsanäytteestä olisi kiva. Ja tarjollapa on virtsan telomeraasientsyymin mittaus, joka italialaistutkijoiden mukaan on mainio.

Heikki Arvilommi

Ensin D-vitamiini kuntoon, sitten kalkkia

Mikä on sopiva määrä kalsiumia ja D-vitamiinia luuston terveyden kannalta? Kumpi on luustolle tärkeämpää? Jonkinlainen vastaus saadaan islantilaistutkimuksesta, jossa selvitettiin, millaiset määrät D-vitamiinia ja kalsiumia pitävät lisäkilpirauhashormoni (PTH) -arvon pienimmillään. Oletus on, että pieni PTH-arvo merkitsee tervettä luustoa. Kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, jonka loppuanalyysiin tuli 944 tervettä tutkimukseen kutsuttua islantilaista. Kaikki täyttivät ravitsemuskyselyn ja heiltä mitattiin seerumin kalsiumin, 25-OH-D-vitamiinin sekä intaktin PTH:n pitoisuudet sekä munuaisfunktion arvioimiseksi seerumin kystatiini-C-pitoisuus.

Robert Paul

Minilaihdutusleikkaus - ratkaisu liikalihavuuteen?

Liikalihavuuden operatiivinen hoito kehittyy nopeasti. Yhdysvalloissa laihdutusleikkaukset ovat jo tavallisimpia laparoskooppisia leikkauksia. Leikkausmenetelmiä on useita, pääasiassa ns. pantaleikkauksia tai vatsalaukun ohitusleikkauksia (gastric by-pass). Jokaisella leikkaustekniikalla on omat ongelmansa ja komplikaationsa, joten leikkausmenetelmän valinnalla, potilasvalinnan ja -informaation lisäksi, vaikutetaan huomattavasti lopputulokseen.

Tom Scheinin

Urheilusilmävammat - salibandy vaarantaa nuorten pelaajien silmät

Silmätapaturmista merkittävä osa tapahtuu liikuntaa ja urheilua harrastettaessa. Erityisesti nuorison suosimissa salibandyssä ja sählyssä sattuu paljon vakavia silmävammoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää urheilusilmävammojen lajijakauma ja akuutit vammatyypit, jotta voidaan antaa perusteltuja suosituksia suojalasien käytöstä.

Tiina Leivo, Ilkka Puusaari, Teemu Mäkitie

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 49-50/2005 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030