Vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden hoito Suomessa 2004

Vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden tai kyseisiä potilaita hoitavien sairaaloiden tarkkaa lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden jakautumista maamme sairaaloihin sekä kartoittaa kyseisten sairaaloiden tämänhetkistä traumapotilaan alkuvaiheen hoidon organisointia.

Lauri Handolin, Ari Leppäniemi, Martti Lakovaara, Kimmo Vihtonen, Jan Lindahl

Erektiohäiriö, sydän- ja verisuonitaudin ennekö?

Erektiohäiriöillä ja sydän- ja verisuonitaudeilla on yhteiset riskitekijät. Amerikkalaistutkijat selvittivät erektiohäiriöiden ja kardiovaskulaarisairauksien yhteyttä prospektiivisesti yli 55-vuotiailla miehillä, jotka kuuluivat prostatakarsinooman ehkäisytutkimuksen lumelääkeryhmään. Ryhmän 9 457 miehestä 8 063:lla (85 %) ei ollut kardiovaskulaarisairautta tutkimuksen alussa. Viimeksi mainituista 3 816:lla (47 %) oli jo valmiiksi jonkinasteinen erektiohäiriö. Jäljelle jääneistä 4 247:stä, joilla erektiokyky oli alussa normaali, kehittyi 57 %:lle erektiohäiriö 5 vuoden kuluessa. Määrä kipusi vielä 65 %:iin maksimiseuranta-ajan, 7 vuoden, kuluessa. Niillä, joille tutkimuksen kuluessa kehittyi erektiohäiriö, oli merkittävästi kohonnut stenokardian ja sydäninfarktin riski. Vielä selvemmät erot saatiin, kun mukaan otettiin nekin, joilla jo tutkimuksen alussa oli eriasteisia erektiohäiriöitä. Muiden kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden kanssa tehdyssä vertailussa erektiohäiriö asettui suurin piirtein samalle tasolle kuin sukurasitus, tupakanpoltto ja hyperlipidemia.

Ossi Lindell

Tutin käyttö vähentää kätkytkuoleman riskiä

Kätkytkuoleman perimmäinen syy on epäselvä. Imeväisikäisen unen aikaisella ympäristöllä on merkitystä. Hengitysteiden tukkeutuminen sekä häiriö lapsen vegetatiivisen hermoston säätelymekanismeissa ovat eräitä kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin kätkytkuoleman riskin vähenevän merkitsevästi, mikäli lapsi nukkui tutti suussa. Tutin käyttäjien riski kuolla oli 0,08 (95 % lv 0,03-0,21) verrattuna lapsiin, jotka nukkuivat ilman tuttia. Kätkytkuolemien on aiemmin todettu liittyvän lapsen unenaikaiseen kylkiasentoon tai vatsallaan makuuseen, uneen tupakoivan äidin vieressä ja pehmeän makuualustan käyttöön. Kaikissa näissä tilanteissa tutin käyttö vähensi kätkytkuolemia.

Pertti Kirkinen

Kahdesta intensiivihoidosta apua erittäin suuren riskin rintasyövässä?

Kun rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä yli yhdeksään kainalon imusolmukkeeseen, on taudin uusiutumisriski suuri huolimatta nykyisin käytössä olevista liitännäishoidoista. Saksalaistutkimuksessa satunnaistettiin 403 näin laajasti kainaloon levinneeseen rintasyöpään sairastunutta naista leikkauksen jälkeen joko saamaan intensiivihoito tai tehostettu tavanomainen solunsalpaajahoito. Intensiivihoitoryhmän potilaat saivat kaksi epirubisiinin ja syklofosfamidin yhdistelmähoitoa (EC) kahden viikon välein. Toisen kuurin jälkeen kerättiin kantasolut. Intensiivihoitona annettiin epirubisiinia, syklofosfamidia ja tiotepaa. Intensiivihoito toistettiin kolmen viikon päästä. Toinen ryhmä sai neljä kertaa EC-kuurin ja sen jälkeen kolme kertaa syklofosfamidia, metotreksaattia ja fluorourasiilia. Kuurien väli oli kaksi viikkoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lintuinfluenssaa lievänä - eikä harvoin?

Lintuinfluenssa on pelottava uhka. Pelkoa lisäävät toistuvat uutiset tautiin kuolleista. Mutta onko tauti sittenkään niin tappava kuin tapauksista lasketut kuolleisuustilastot kertovat? Jäävätkö lieväoireiset infektiot Aasian viidakon kätköihin, ja tilastoihin kertyy vain taudin vakava huippu? Tämä ruotsalais-vietnamilainen tutkimus antaa tukea ajatukselle, että ne todella jäävät.

Heikki Arvilommi

Vaikeahoitoisen astman pahenemisvaiheiden syyt usein löydettävissä

Hollannissa selvitettiin 136:n vaikeahoitoista astmaa sairastavan kohdalla, olisiko jokin 13:sta etukäteen arvioiduista kliinisestä tai ympäristöön liittyvästä tekijästä potilaiden sairauden pahenemisen takana. Kuten arvata saattaa, krooninen poskiontelotulehdus (riskisuhde = 3,7), gastroesofageaalin refluksi (4,9), toistuvat bakteriellit hengitystieinfektiot (6,9), psyykkiset kuormitukset (10,8) ja obstruktiivinen uniapnea (3,4) olivat listan kärjessä. Riippumattomia tilanteen pahentajia olivat sinuiitti ja psyykkiset tekijät. Kaikilta potilailta löytyi ainakin yksi em. viidestä tekijästä, 52 %:lla kolme tai useampi. Ko. tekijät ovat usein diagnosoitavissa ja hoidettavissa!

Hannu Puolijoki

Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus - Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta

Lihavuus on lisääntynyt Suomessa, mutta keskivartalolihavuuden esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) aineistosta selvitettiin lihavuuden ja keskivartalolihavuuden esiintyvyyttä sekä niiden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita 40-60-vuotiailla työntekijöillä.

Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/2006 Kommentteja

Polykystiset munasarjat, metabolinen oireyhtymä ja metformiini

Tärkein tieto Laihduttaminen, liikunta ja dieetti ovat ylipainoisen, monirakkulaista munasarjaoireyhtymää (PCOS) sairastavan potilaan ensisijainen hoito. Metformiini parantaa insuliiniherkkyyttä, hyperandrogenismia ja palauttaa ovulaation osalle PCOS-potilaista. Metformiini ei aiheuta vaarallisia hypoglykemiakohtauksia. Metformiini parantaa vastetta klomifeenille ovulaatio-induktiohoidoissa. Metformiini saattaa vähentää alkuraskauden keskenmenojen ja raskauden aikaisen diabeteksen riskiä. Metformiini suositellaan lopettavaksi heti raskaustestin ollessa positiivinen. Poikkeuksen muodostavat toistuvat alkuraskauden keskenmenot, aikaisemmassa raskaudessa raskauden aikainen diabetes tai nykyraskaudessa huonontunut glukoosin sietokyky. Näissä tilanteissa metformiinin jatkamista raskauden aikana kannattaa harkita yksilöllisesti. Metformiinin hyödystä nuorille tai normaalipainoisille PCOS-potilaille tai myöhäiskomplikaatioiden ehkäisyssä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Laure Morin-Papunen

Gynekologisen laparoskopian komplikaatiot

Tärkein tieto Laparoskopia on syrjäyttänyt monia aiempia avoleikkauksia. Vakavia komplikaatioita esiintyy 0,3 %:ssa gynekologisista laparoskopioista. Koulutuksella ja neuvonnalla vakavat komplikaatiot ovat vähentyneet samalla tasolle kuin abdominaalisissa ja vaginaalisissa leikkauksissa. Laparoskooppisissa kohdunpoistoissa virtsatievauriot ovat yleisempiä, jos toimenpiteen suorittaja on kokematon. Jos potilaan toipuminen ei etene oletetusti, on aina epäiltävä komplikaatiota ja potilas on tutkittava sen varalta.

Päivi Härkki

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito

Tärkein tieto Kroonisen haimatulehduksen tavallisin syy (60-70 %) on pitkäaikainen alkoholin käyttö. Haiman vajaatoiminta ilmaantuu taudin myöhäisemmässä vaiheessa alkoholin käytön jatkuttua 10-15 vuotta. Vatsakipu, pahoinvointi, painonlasku ja rasvaripuli ovat haiman eksokriinisen vajaatoiminnan yleisimmät oireet. Kun avohoidossa epäillään anamneesin perusteella, että potilaalla on krooninen haimatulehdus, ovat ulosteen alentunut elastaasi-1:n aktiivisuustaso ja kaikututkimuksessa tai tietokonetomografiatutkimuksessa todetut haimamuutokset diagnostiikan kulmakivi. Haiman eksokriinisen vajaatoiminnan hoito entsyymikorvaushoidolla on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kun kroonisen haimatulehduksen patofysiologiasta on saatu lisää tietoa. Tavallisimmin tarvitaan 25 000-40 000 IU lipaasia pääaterioiden yhteydessä. Säännölliset ateriat ovat ravitsemushoidon perusta, ja näiden täytyy sisältää riittävä määrä energiaa hiilihydraattina, proteiinina ja rasvana.

Markku Peräaho, Isto Nordback

Aivohalvauksen akuuttihoito Suomessa - resurssit ja hoitokäytännöt

Lähtökohdat Aivoverenkiertohäiriöiden ensi- ja akuuttihoidon organisaatio, sisältö, saatavuus ja tulokset vaihtelevat maamme eri osien välillä huomattavasti. Aineisto ja menetelmät Aivohalvaus- ja dysfasialiiton valtakunnallisen tutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun 2003 ja toukokuun 2004 välisenä aikana kaikista niistä AVH:n akuuttihoitoa ennestään omatoimisille potilaille tuottavista sairaaloista, joissa hoidettiin Stakesin tilastojen mukaan yli 20 aivohalvauspotilasta vuonna 2002. Hoidon tulosten osalta selvitys perustui Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietoihin. Tulokset Suomalaisista vain joka toinen oli asuinpaikkansa perusteella ympärivuorokautisen aivoinfarktin liuotushoitovalmiuden piirissä ja aivohalvausyksikköhoitovalmiuden piirissä oli joka kolmas suomalainen. Päätelmät On viipymättä ratkaistava miten Suomessa organisoidaan tehokas aivohalvauksen akuuttihoito kaikille kansalaisille kotikunnasta riippumatta.

Susanna Roine, Miika Linna, Reijo Marttila, Keijo Koivisto, LT, Ylilääkäri, Seinäjoen Keskussairaala, Martti Solismaa, Anne Puumalainen, Marika Railila, Tiina Viljanen, Risto O. Roine

Suomessa käytössä olevia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF

Lähtökohdat Terveydenhuollossa potilaan toiminta- ja työkyvyn taso ja niitä rajoittavat tekijät on pystyttävä arvioimaan luotettavasti. WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF on kehitetty määrittelemään monipuolisesti terveydentilaan liittyvän toimintakyvyn aihealueita, joita voidaan käyttää viitekehyksenä henkilön toimintakyvyn arvioimisessa. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa pääasiassa kuntoutuksen alueella käytettäviä fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä sekä selvittää, miten ne sijoittuvat ICF-luokituksen osa-alueille. Menetelmät Kysely toteutettiin keväällä 2002 lähettämällä yhteensä 160 kyselylomaketta sairaaloiden fysiatria-, kuntoutus- ja toimintaterapiayksikköihin ja muihin alalla toimiviin laitoksiin. Tulokset Selvityksen mukaan Suomessa oli käytössä huomattava määrä erilaisia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Päätelmät Arviointimenetelmien standardoinnin ja siihen liittyvän menetelmäkehittelyn tarve on ilmeinen. ICF-luokitus tarjoaa moniammatillisen viitekehyksen ja käsitteistön, jonka avulla myös arviointimenetelmiä on mahdollista kehittää jäntevästi.

Jaana Paltamaa, Sirkka-Liisa Karppi, Juhani Smolander, Petteri Koho, Mariitta Vaara, Heikki Hurri

Lääkäreiden ja potilaiden arviot hoidon laadusta - samanlaisuutta ja erilaisuutta?

Lähtökohdat Lääkärit ja potilaat ovat arvioineet hoidon laadun toteutumista hyvin harvoin samassa tutkimuksessa samalla mittarilla. Tässä tutkimuksessa lääkärit ja potilaat arvioivat hoidon laadun toteutumista ja sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Menetelmät Kyselylomaketutkimus toteutettiin vuosina 2000 ja 2001. Kyselyyn vastasi 1 539 potilasta ja 128 lääkäriä. Tulokset Lääkärit arvioivat yksityisyyteen ja arvostukseen liittyvien asioiden toteutumisen hyväksi, kun taas potilaat kokivat näiden asioiden ja mahdollisuutensa osallistua hoidon suunnitteluun ja tiedon saannin heikoiksi. Potilaat arvioivat henkilöstön ammattitaidon yhdeksi laadun takeeksi. Kiire ja riittämätön henkilökuntamäärä estivät hoidon laadun toteutumista. Päätelmät Potilaiden ja lääkäreiden arvioinnit hoidon laadun toteutumisesta ja sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä olivat osittain samansuuntaisia, mutta myös erilaisia. Potilaskeskeinen hoito edellyttää ammattilaisten ja potilaiden arviointien samankaltaisuuden ja erityisesti erilaisuuden huomioon ottamista.

Tarja Kvist, Viljo Rissanen, Katri Vehviläinen-Julkunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030