Onko C- ja E-vitamiineilla vaikutusta hengitystietulehduksiin?

Väitöskirjan ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan alkuperäistutkimuksia, joissa oli selvitetty C-vitamiinin vaikutusta flunssan esiintymiseen ja kestoon. Päätelmänä on, että C-vitamiinin lisäannosten säännöllinen käyttö ei ehkäise flunssaa länsimaisessa väestössä. C-vitamiinin lisäannokset saattavat kuitenkin vähentää flunssan esiintymistä sellaisilla henkilöillä, jotka ovat fyysisesti erityisen rasitettuja, ja sellaisilla, jotka saavat ravinnostaan poikkeuksellisen vähän C-vitamiinia. Suurina annoksina C-vitamiini on johdonmukaisesti lyhentänyt flunssan kestoa ja oireiden voimakkuutta. Tämä osoittaa, että C-vitamiinilla on biologista vaikutusta flunssaan. Teho on kuitenkin ollut varsin pieni ja sen merkityksen arviointi edellyttää lisätutkimuksia.

Harri Hemilä

Lonkkamurtuma heikentää vanhuksen elämänlaatua

Reisiluun yläosan murtuma on merkittävin osteoporoosin komplikaatio vanhuksilla kaatumisen vuoksi. Osteoporoosin tutkimiseen ei ole käytettävissä erityistä laboratoriotutkimusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytössä olevien luun aineenvaihduntaa kuvaavien laboratoriotutkimusten tuloksia terveillä 40-86-vuotiailla naisilla. Sekä luun muodostusta että hajoamista kuvaavat entsyymitasot nousivat iän myötä. Sen sijaan erityisesti vanhuksilla seerumin D-vitamiini- ja hormonipitoisuus pienenivät. Ainoastaan seerumin kalsiumpitoisuudella ei todettu merkittävää ikään liittyvää vastaavuutta.

Reeta Willig

Solukalvon varautuneiden lipidien ja makromolekyylien vuorovaikutus

Solukalvo muodostuu lipidikaksoiskalvosta, jossa on lipidien lisäksi proteiineja sekä sokerirakenteita. Lipidien koostumus soluissa on tarkasti säädelty, ja erilaisia lipidejä tiedetään soluissa olevan yli 1 000. Kalvon perusominaisuuksia ovat dynaamisuus ja toisaalta järjestäytyminen lipidien ja proteiinien ominaisuuksien mukaisesti. Solukalvot ovat herkkiä niin fysikaalisille kuin kemiallisillekin tekijöille ja ovatkin siksi erityisen sopivia välittäjiä biologisille prosesseille.

Matti Säily

Kohdunkaulakanavan typpioksidi, uusi synnytyksen ajoituksen merkkiaine

Suomessa noin 5 % raskauksista päättyy keskossynnytykseen (< 37 raskausviikkoa). Keskosuus on suurin yksittäinen lapsen terveyttä uhkaava tekijä, ja vaikeimpia ongelmat ovat hyvin ennenaikaisissa synnytyksissä (< 32 raskausviikkoa). Yliaikaisia (2 viikkoa lasketun ajan) on 2-4 % synnytyksistä, ja myös näiden lasten sairastuvuus on selvästi suurempi kuin täysaikaisten. Synnytyksen ajoitushäiriöiden syitä ei tunneta, mutta ne voivat liittyä kohdunkaulakanavan pehmentymiseen ja avautumiseen, jotka ovat monimutkaisesti ja hyvin tarkasti hormonaalisesti säädeltyjä tapahtumia.

Mervi Väisänen-Tommiska

Verkkaista epidemian selvitystä

Kliinikon mielestä mikrobiologinen diagnostiikka on usein epäkäytännöllisen hidasta. Tuskin kuitenkaan ihan niin hidasta kuin tässä tapauksessa. Ns. Ateenan rutto tappoi noin vuonna 430 eKr. silloisen mahtivaltion asujaimistosta noin kolmanneksen. Historioitsijat ja lääketieteilijät ovat turhaan etsineet diagnoosia, mutta nyt kreikkalaiset päättivät soveltaa modernia DNA-teknologiaa. He kaivoivat silloisesta joukkohaudasta hampaita, ja niiden juurista etsittiin ruton, pilkkukuumeen, pernaruton, tubin, lehmänrokon, kissanraapimataudin ja lavantaudin aiheuttajien DNA:ta. Ja mitä löytyi - Salmonella typhin DNA-pätkiä. Eli vitsaus oli lavantautia. Kliinikot, jotka lukevat tarkasti Thukydideen kuvauksia oireista, voivat vielä epäillä näytevastauksen kliinistä relevanssia. Hyvä kuitenkin, että vastaus julkaistiin kiireellisenä netissä jo ennen painetun numeron ilmestymistä. Olihan epidemian alkamisesta kulunut lähes 2 500 vuotta.

Heikki Arvilommi

Bronkiektasioissa harvoin nontuberkuloottinen mykobakteeri

Britit tutkivat prospektiivisesti 100:n muuta kuin kystistä fibroosia sairastavan bronkiektasiapotilaan yskösten mykobakteerilöydökset selvittääkseen, löytyykö paljon nontuberkuloottisia basilleja (NMT). Frekvenssiksi tuli vain 2 %. Toisessa analyysissä selvitettiin 11 vuoden ajalta 70 mykobakteeripotilaan löydökset: useita ysköspesäkkeitä ja bronkiektasioita oli 25:llä, yksittäinen pesäke ja ektasioita 23:lla, 22:lla oli pesäkkeitä mutta ei bronkiektasioita. Keskeinen löydetty kanta oli Mycobacterium avium -kompleksi, ja bronkiektasiat saattavat altistaa sille - mutta voi myös olla, että tähän infektioon liittyy jo alkuvaiheessa bronkiektasioiden muodostumista. Joka tapauksessa NMT-infektio on melko harvinainen bronkiektasiataudissa.

Hannu Puolijoki

Avioriita haavoittaa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin

Epidemiologinen tutkimus puhuu sen puolesta, että avioliitto suojaa monilta sairauksilta, mutta aviopuolisoiden ristiriidat ovat riski terveydelle. Mm. masennus on onnettomissa avioliitoissa monin verroin yleisempää kuin onnellisissa, samoin avioliittoon liittyvä stressi heikentää oleellisesti sydänsairauden ennustetta. Välittäväksi mekanismiksi on ehdotettu proinflammatorisia sytokiineja, ja niiden yhteyttä aviopuolisoiden suhteeseen tutkittiin laboratorio-olosuhteissa.

Raimo K.R. Salokangas

Magneettistimulaatio vaikeaan masennukseen

Vaikka suuri osa masennuspotilaista reagoi hyvin lääkehoitoon ja psykoterapiaan, mutta osa jää oireisiksi eivätkä useatkaan hoitointerventiot tuota tulosta. Transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) on etsitty apua näiden vaikeasti sairaiden masennuspotilaiden hoitoon. Australialaistutkimuksessa sitä annettiin kaksoissokkoasetelmassa peräkkäin molemmille puolille päätä, ja tulokset olivat varsin vakuuttavia. Päivittäisen TMS-intervention saaneista 25 terapiaresistentistä masennuspotilaasta 36 % toipui kuuden viikon kokeen aikana, kun 25 lumehoitoa saaneesta kukaan ei toipunut. Ohimenevä päänsärky ja pahoinvoinnin tunne olivat ainoita sivuvaikutuksia. Tulos on niin merkittävä, että TMS olisi syytä ottaa käyttöön myös meillä terapiaresistentin masennuksen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

TNFalfa:lla osuutta kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa

TNFalfa on yhdistetty yleensä Th1-lymfosyyttien kautta tapahtuviin reaktioihin. Astmassa Th2-soluilla on katsottu olevan enemmän roolia varsinkin, jos atopiaa on mukana taudinkuvassa. Britit tutkivat 42:n lievää ja 20:n vaikeaa astmaa sairastavan henkilön sekä 26 verrokin bronkoalveolaarihuuhtelunesteistä TNFalfa:n. Lisäksi tutkittiin immunohistokemiallisesti 14:n lievää ja 14:n vaikeaa astmaa sairastavan potilaan bronkusbiopsiat. 17 potilasta oli mukana avoimessa kokeessa, jossa TNFalfa-reseptori-IgG1Fc-fuusioproteiinia (etanerseptia) annettiin 12 viikon ajan ihonalaisesti 25 mg x 2/viikko. BAL-nesteen TNFalfa-pitoisuus oli suurentunut kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa; sama koski biopsioiden TNFalfa-geeniekspressiota ja immunoreaktiivisia soluja. Etanerseptista oli hyötyä astmaoireisiin, ventilaatiofunktioihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Löydös avannee uusia visioita, ja kontrolloituja tutkimuksia odotetaan.

Hannu Puolijoki

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 8/2006 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030