Anemia heikentää keuhkoahtaumataudin ennustetta

Krooniseen sairauteen liittyvä anemia on tunnettu juttu, mutta keuhkoahtaumataudin yhteydessä vähemmän ajateltu asia. Yleensähän COPD:hen liittyy polysytemiaa. Keski- ja Etelä-Euroopassa tehdyn selvityksen mukaan anemiaa voi kuitenkin esiintyä COPD-potilaista 10-15 %:lla. Happihoitoa saaneiden 2 524 potilaan joukossa anemia heikensi ennustetta ja oli yhteydessä sairaalahoidon tarpeen lisääntymiseen. Erityisesti ongelmia saattoi tulla silloin, jos jokin yllättävä syy aiheutti vuotoa (esim. suolesta). Toisaalta hemoglobiinin nostokaan ei aina ollut hyväksi, koska siihen saattoi liittyä minuuttiventilaation pienentymistä ja hengitystyön lisääntymistä. Tietämys asiasta on vielä paloittaista ja laajempia selvityksiä tarvitaan.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Pieni hippokampus ja amygdala ennakoivat dementiaa

Alzheimerin taudissa ja lievissäkin kognitiivisten toimintojen heikkenemistiloissa on todettu merkittävää hippokampuksen ja amygdalan atrofiaa, mutta onko se havaittavissa jo ennen kuin kognitiivisia häiriöitä todetaan? Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan 511 tervettä, 60 vuotta täyttänyttä vapaaehtoista, joilta seurannan alussa oli magneettikuvauksella määritetty hippokampuksen ja amygdalan koko. Tutkittavista 26 sairastui Alzheimerin tautiin, ja näillä henkilöillä hippokampus ja amygdala olivat lähtötilanteessa olleet merkitsevästi pienemmät kuin muilla, riippumatta siitä, olivatko tutkittavat valittaneet muistihäiriöitä. Todennäköisesti hippokampuksen ja amygdalan atrofia ennakoi dementiaa, ja kiintoisa kysymys on, voitaisiinko tällä perusteella jo ryhtyä dementiaa ehkäisevään hoitoon.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Hoitomyöntyvyys vaikuttaa hämmästyttävästi ennusteeseen - myös lumetta käyttävillä

Vuonna 2003 julkaistussa CHARM-tutkimuksessa osoitettiin kandesartaaniin myönteiset vaikutukset vähentyneinä kuolemina sekä sairaalahoitoina. Nyt samasta aineistosta on selvitetty, miten hoitomyöntyvyys vaikuttaa ennusteeseen. Tutkijat selvittivät ennustetta neljässä ryhmässä: niillä, jotka käyttivät aktiivilääkettä tai lumelääkettä vähintään 80-prosenttisesti tai vähemmän kuin 80-prosenttisesti. Käyttöaste perustui kliiniseen arvioon ja palautettujen tablettien määrään. Hoitomyöntyväisissä ryhmissä (lääkkeestä tai lumeesta käytetty vähintään 80 %) oli merkitsevästi enemmän miehiä ja tupakoimattomia, heillä oli vähemmän muita sairauksia ja heidän sydämen vajaatoimintansa oli lievempi kuin heikommin hoitomyöntyväisillä.

Kaisu Pitkälä
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Setuksimabi ja sädehoito pään ja kaulan alueen syövän hoitoon

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpää hoidetaan leikkauksella ja sädehoidolla. Viikoittain sädehoidon aikana annettava sisplatiini parantaa kirurgisen hoidon ulottumattomissa olevan syöpäpotilaan ennustetta. Kemosädehoito on lisännyt eri aineistoissa kolmen vuoden elossaololukua 15-20 %:sta 35-50 %:iin, uusimmissa vaativissa protokollissa jopa 70 %:iin.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Liuskatesti sikiön sukupuolen määrittämiseksi

Tieteellisessä lehdessä on nostettu esiin huoli kaupallisesta ja muihin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin kehitetystä testistä, jota Yhdysvalloissa markkinoidaan odottaville perheille sikiön sukupuolen määrittämiseksi. Yksityinen yhtiö kauppaa 99,9 %:n tarkkuutta testille, jossa äiti ottaa sormenpäästään kapillaariverinäytteen, imeyttää se paperille ja lähettää yhtiön laboratorioon. 250 dollarin maksua vastaan äiti voi lukea internetistä sikiön sukupuolen muutaman päivän kuluttua.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Valehtelijalla on todellakin otsaa

Valehtelu on vaativa inhimillinen suoritus. Funktionaalisella magneettikuvauksella on osoitettu, että terveen koehenkilön aivojen otsalohkon toiminta voimistuu molemmilla puolilla hänen valehdellessaan. Mutta entä aivojen koko? Kalifornialaistutkijat valitsivat tilapäistyötä hakevista kolme ryhmää: patologisia valehtelijoita (huijareita), antisosiaalisia ja normaaleja verrokkeja. Heiltä määritettiin aivojen otsalohkon harmaan ja valkean aineen volyymi.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Mikroembolisaatio arteriellissa priapismissa

Priapismi jaetaan hemodynaamisesti iskeemiseen ja noniskeemiseen (arterielliin) tyyppiin. Edellinen on selvästi yleisempi, kivulias ja hoidettava mahdollisimman nopeasti. Arterielli priapismi on seurausta kontrolloimattomasta valtimoveren virtauksesta corpus cavernosumien sinusoideihin, ja erektio jää yleensä tumesenssin asteelle. Tila on kivuton, ja sen syynä on yleensä syvää siitinvaltimoa vaurioittanut perineumin vamma. Tutkijoiden kymmenestä oman klinikan potilaasta (keski-ikä 32 vuotta) hoidettiin kahdeksan selektiivisellä vammautuneen puolen syvän siitinvaltimon embolisaatiolla. Kaikilla hoito johti tumesenssin vähenemiseen ja kuudella erektiokyvyn paranemiseen. Tutkijat suosittelevat toimenpiteen tekemistä mahdollisimman pian, ilman seurantavaihetta sekundaaristen verisuonimuutosten välttämiseksi peniksen alueella.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Inhalaatiosteroidien verisuonivaikutukset astmassa moninaisia

nInhalaatiosteroidien vaikutukset eivät perinteisen käsityksen vastaisesti kohdistu pelkästään keuhkoputkien limakalvoihin ja siellä oleviin soluihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Vaikutuksia on myös inflammaation aiheuttamaan hyperperfuusioon, permeabiliteettiin, limakalvoturvotukseen ja mm. uusien suonien syntyyn. Perusta vaikutuksille on osin kohdegeenien kautta välittyvää, osin muuta kautta. Nämä vaikutukset ovat hyvin sopusoinnussa jo aiemmin tiedettyjen limakalvovaikutusten kanssa ja saattavat osin selittää myös sitä, miksi inhalaatiosteroidin ja keuhkoputkia laajentavan lääkkeen yhteisvaikutus on toisinaan varsin hyvä. Asiasta löytyy tuore hyvä katsaus, josta voi täydentää tietämystään.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 9/2006 Kommentteja

Kuinka Vauvan neurologinen arviointi -menetelmä Vane pystyy ennustamaan pienten keskosten neurokognitiivista kehitystä?

Vane on imeväisikäisen kehitysseurantamenetelmä. Sen ennusteellisesta arvosta ei ole tarkkaa tietoa. Selvitimme menetelmän kykyä ennustaa keskosten poikkeavaa neurokognitiivista kehitystä (CP-vammaa tai viivästynyttä kognitiivista kehitystä).

Kirsi Mustonen, Elina Hermanson, Matti Koivu, Vineta Fellman, Lennart von Wendt
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030