Nuoruusiän neuroottisuudesta voi olla hyötyä

Teoreettisesti tarkasteltuna ahdistusta on pidetty vaaran signaalina ja siten hyödyllisenä varoreaktiona. Useimmiten neuroottisuutta pidetään kuitenkin haitallisena. Englantilaiset tutkijat kykenivät osoittamaan, että alkuperäisessä teoriassa on jossain määrin perää. 4 070 tutkittavan 50 vuoden seurannassa päätetapahtumina olivat onnettomuudet, niistä johtuvat kuolemat ja muut kuolemat. Ahdistusherkät ja neuroottiset nuoret joutuivat onnettomuuksiin ja kuolivat niiden seurauksena harvemmin kuin vähäisessä määrin ahdistuneet nuoret. Ero oli selvin nuoreen aikuisikään asti, minkä jälkeen ahdistusherkillä tautien aiheuttama kuolleisuus ylitti ei-neuroottisten luonnollisista syistä johtuneen kuolleisuuden. Näyttääkin siltä, että neuroottisuus todellakin suojelee ihmistä ulkoisilta vaaroilta, mutta iän myötä neuroottisuus muodostuu elämää lyhentäväksi taakaksi.

Raimo K.R. Salokangas

Bupropioni kustannusvaikuttavaa hoitoa tupakoinnista vieroituksessa

Bupropionin kustannusvaikuttavuutta selvitettiin Ruotsissa lähes 1,4 miljoonan yli 35-vuotiaan tupakoijan mallin avulla. Reseptivalmiste bupropionia verrattiin nikotiinilaastareihin ja -purukumiin. Mallissa otettiin huomioon paitsi vieroitushoidot, myös myöhempi (ad 20 vuotta) tupakoinnista johtuva sairastavuus ja kuolleisuus. Sekä suorien että epäsuorien kulujen osalta bupropioni oli kuluja säästävä hoitomuoto purukumiin verrattuna, laastareidenkin osalta toteutui edellinen (vuoden 2001 hinnoilla). Vaikka vertailun rahoittaja on bupropionin valmistaja, tulos on mielenkiintoinen, varsinkin nyt kun nikotiinikorvaushoitotuotteet leviävät kauppojen hyllyille. Lääkärin antamalla neuvonnalla ja reseptillä saattaa ehkä myös olla merkitystä luultua enemmän.

Hannu Puolijoki

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua

Lapsuuden traumaattisia kokemuksia ja niiden yhteyttä psyykkiseen oireiluun on maassamme tutkittu suhteellisen vähän.

Raimo K. R. Salokangas, Sinikka Luutonen, Heinrich Graf von Reventlow, Paul Patterson, Jukka Huttunen, Mervi Nieminen, Tiina Laine, Hasse Karlsson

Hengitystieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka: bakteerinäyte vai ei?

Suurin osa bakteerilääkekuureista määrätään hengitystieinfektioihin, joten mikrobiologista diagnostiikkaa tarvitaan näiden tautien mikrobietiologian vahvistamiseksi ja hoitoa ohjaamaan.

Janne Aittoniemi, Risto Vuento

Silmäluomien kirurgisesti hoidettavat sairaudet

Silmäluomien alueella olevien muutosten ja kasvaimien poisto on valtaosin keskitetty silmälääkäreille, mutta yleislääkärien on osattava tunnistaa, mitkä muutokset on hoidettava kirurgisesti. Varsinkin kasvaimet on tärkeää saada hoidetuksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Johanna Sarmela, Tiina Leivo, Marita Uusitalo

Raskauden ja synnytyksen hoito sikiön ollessa perätilassa

Valikoimattomassa perätilasynnytyksessä riski sikiön asfyksiaan tai traumoihin on suurempi kuin normaalitarjontaisessa synnytyksessä.

Jukka Uotila

Uskonto ja lääketiede -sarja esittelee eri uskontojen näkemyksiä terveydestä ja sairaudesta

Kysymys uskon ja rukoilemisen merkityksestä sairastamisessa ja parantumisessa herättää paljon intohimoja. Monissa tutkimuksissa uskon ja rukoilemisen on todettu mm. pidentävän elinikää. Tutkimuksia kritisoivat epidemiologit korostavat, ettei lukuisia sekoittavia tekijöitä ole otettu tutkimuksissa riittävästi huomioon.

Amos Pasternack

Impaktilukuun perustuvien arviointimenetelmien vertailu Esimerkkinä suomalainen skitsofreniatutkimus

Tutkimuksessa tarkastellaan impaktilukuihin perustuvan EVO-järjestelmän käyttöönoton vaikutusta lääketieteellisen tutkimuksen julkaisufoorumeihin. Esittelemme tutkimusalakohtaiseen lehtien impaktilukujen järjestykseen perustuvan pisteytysmenetelmän artikkelien arviointiin.

Henna Kotiranta, Matti Isohanni, Terttu Kortelainen, Johanna Koskinen, Jouko Miettunen

Kenen joukoissa seisot? Johtavan lääkärin haasteellinen asema terveyskeskuksessa

Suomalainen perusterveydenhuolto on järjestetty julkisen järjestelmän pohjalle, jossa johtamisjärjestelmä on moniportainen ja käsittää luottamusmiehiä, kunnan johtavia virkamiehiä ja johtavia lääkäreitä. Johtavan lääkärin asemaa ja häneen kohdistuvia odotuksia ei ole perusterveydenhuollossa tutkittu aiemmin laadullisin menetelmin eikä myöskään johtavan lääkärin omaa kokemusta asemastaan.

Marja Aira, Pekka Mäntyselkä, Markku Myllykangas, Esko Kumpusalo

Terveys ja sairaus juutalaisessa perinnössä

Juutalaisessa perinteessä korostetaan terveitä elämäntapoja ja hygieniaa.

Tapani Harviainen

Idiopaattinen keuhkofibroosi - epidemiologisista tutkimuksista geenien kartoitukseen

Idiopaattinen keuhkofibroosi on idiopaattisista interstitiaalipneumonioista yleisin, ja se erottuu taudinkuvansa ja huonon ennusteensa perusteella (elinikä diagnoosista keskimäärin alle 3 vuotta). Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen syntyyn ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä tunneta, joskin raportit useista sairastuneista samassa perheessä viittaavat perintötekijöiden merkitykseen taudin synnyssä.

Ulla Hodgson

Keuhkoahtaumatautiin sairastuu yli puolet pitkäaikaistupakoijista

Yli puolet vakituisista tupakoitsijoista sairastuu ennen pitkää keuhkoahtaumatautiin, ja sairastumisriski on sitä suurempi, mitä nuoremmalla iällä tupakoinnin aloittaa.

Jyrki Kotaniemi

Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastumisriski.

Olli Laukkanen

Vähintään viisi lasta synnyttäneiden naisten gynekologiset syövät

Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytykset vähentävät rinta-, kohdunrunko- ja munasarjasyövän riskiä, mutta lisäävät kohdunkaulaosan syövän riskiä. Tutkimukset ovat rajoittuneet kuitenkin vain kolmilapsisten perheiden äiteihin, eivätkä ne ole pohjautuneet koko väestöön. Väitöskirjatutkimuksessa selvittettiin monisynnyttäjien riskiä sairastua gynekologisiin syöpiin ja kuolleisuutta syöpiin, muihin tauteihin ja tapaturmiin. Aineisto käsittää kaikki (87 978) suomalaiset monisynnyttäjät vuosilta 1974-97. Heitä koskevat tiedot Väestörekisteristä ja Suomen Syöpärekisteristä yhdistettiin. Viime vuosina vähintään viidesti synnyttäneitä äitejä on ollut noin 2 % synnyttäjistä.

Marianne Hinkula

Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala

Vyötärölihavuuteen liittyy runsaasti aineenvaihdunnan muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä

Metabolisen oireyhtymän synnyssä erityisesti vatsaontelon rasvan määrä on keskeinen. Vatsaontelon sisälle kertyvästä rasvasta vapautuu erilaisia välittäjäaineita, adipokiineja, ja vapaita rasvahappoja, jotka vaikuttavat epäedullisesti insuliiniherkkyyteen ja edistävät rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovettumistaudin syntyä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää näitä vatsaontelon rasvan määrään liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä sekä tutkia kahden ehdokasgeenin muutosten liittymistä vatsaontelon rasvan määrään.

Urpu Salmenniemi

Infektioiden hoidossa vielä parantamisen varaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisia infektioita tutkitaan ja hoidetaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa, miten hyvin toimintatavat vastaavat hoitosuosituksia ja voidaanko hoitokäytäntöjä muuttaa työpaikalla tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka infektiopotilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat joiltain osin melko hyvin linjassa hoitosuositusten kanssa, joissakin suhteissa on vielä paljonkin korjattavaa. Työpaikalla tapahtuva täydennyskoulutus osoittautui ongelmalliseksi, koska puolet lääkäreistä vaihtui viiden vuoden seuranta-aikana, mikä todennäköisesti heikensi koulutuksen vaikutusta.

Ulla-Maija Rautakorpi

Suoli täynnä viruksia, mutta kasvipatogeeneja

Suolen mikrobiston viruksista tiedetään vielä vähemmän kuin bakteereista. Modernit molekyylimenetelmät ovat omiaan niidenkin etsimiseen. Monet ripulitauteja aiheuttavista viruksista ovat RNA-viruksia. Niitä ruvettiin tässäkin työssä etsimään. Paljon löytyi, mutta ei ripuliviruksia, vaan tekijöiden ja muidenkin ällistykseksi kasvipatogeeneja.

Heikki Arvilommi

Akuutit infektiot syvän laskimotukoksen riskitekijäluetteloon?

Jo aiemmin on osattu epäillä, että akuutti infektio lisäisi syvän laskimotukoksen riskiä. Epäilyt yhteydestä saavat nyt lisäpontta brittitutkijoiden tekemästä isosta väestötason seurantatutkimuksesta. Tutkijat keräsivät mittavan aineistonsa käyntisyytietokannoista 220 yleislääkärinvastaanotolta vuosien 1987 ja 2004 väliltä - kaikkiaan yli 20 miljoonaa henkilö- (tai potilas-) vuotta. Joukosta poimittiin ne henkilöt, joilla oli diagnosoitu ensimmäinen alaraajan syvä laskimotukos (n = 7 278) tai keuhkoembolia (n = 3 755). Pois suljettiin ne, joilla tukosta oli edeltänyt jokin tunnettu laskimotukoksen riskitekijä (raskaus, alaraajakirurgia, muu iso kirurgia, syöpä). Henkilöiden sairastamat systeemiset hengitystieinfektiot ja virtsatieinfektiot analysoitiin infektion ja tukoksen välillä kuluneen ajan mukaan, jolloin paljastui mielenkiintoinen riskin muutos ajan funktiona. Sekä alaraajan laskimotukoksen että keuhkoembolian ilmaantuvuusriski oli yli kaksinkertainen virtsatieinfektiota seuraavien 1-2 viikon aikana. Riski pieneni vähitellen seuraavien kuukausien aikana ja palasi perustasolle vasta vuoden kuluessa. Hengitystieinfektion jälkeen alaraajatukoksen riski lisääntyi niin ikään noin kaksinkertaiseksi. Keuhkoembolian riskiä hengitystieinfektion jälkeen ei voitu luotettavasti arvioida väärien diagnoosien mahdollisuuden takia. Tulokset olivat yhdenmukaiset, vaikka ne toistettiin eri ikäisillä, eri vuodenaikoina ja vaikka syöpää sairastavat otettiin mukaan.

Katariina Korkeila

Ilman pienhiukkaset lisäävät riskiä joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinsyyn takia

Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on kertynyt yhä enemmän tietoa. Yhdysvalloissa on nyt selvitetty asiaa yli 65-vuotiaiden Medicare-potilaiden aineistossa vuosilta 1999-2002. Laajasta selvityksestä voidaan havaita, että alle 2,5 myyg:n pienpartikkeleiden lyhytaikainenkin lisääntyminen oli yhteydessä riskiin joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinperäisten syiden takia. Vahvin yhteys oli sydämen vajaatoiminnan suhteen: 10 myyg:n/m3 lisäys saman päivän pienhiukkaspitoisuudessa nosti riskiä 1,28 % (95 %:n lv 0,78-1,78 %). Lähes samaa tasoa olivat vaikutukset keuhkoahtaumataudin pahenemiseen ja hengitystieinfektioihin. Tässä lisäevidenssiä mm. Kioton sopimuksen pohtimista varten.

Hannu Puolijoki