Häiritsevä hikka dopamiiniagonistista

Hikkaa pidetään fysiologisena pallealihaksen myoklonuksena. Joskus hikka pitkittyy ja muuttuu kiusaavaksi. Hikan pahenemisen taustalla voi olla useita eri syitä, kuten lääkitys, rintaontelon kirurgia tai aivorungon vaurio. Kiusaavaa hikkaa on yritetty hoitaa dopamiinia salpaavilla lääkkeillä, baklofeenilla, klonatsepaamilla, fenytoiinilla ja klorpromatsiinilla. Nyt Neurology-lehdessä kuvattiin kaksi potilastapausta, joissa pitkittyneen hikan taustalla oli Parkinson-potilaan dopamiiniagonistilääkitys (pergolidi tai pramipeksoli). Kirjoittajien mukaan dopamiiniagonistiterapiaan liittyvä hikka jää usein raportoimatta.

Jaana Suhonen

Lievästi kohonneen verenpaineen lääkehoito saattaa viivästyttää verenpainetaudin syntyä

Lievästi kohonnut verenpaine tuottaa päänvaivaa lääkäreille. Tiedossa on, että prekliinisen hypertension pitkän tähtäimen sydän- ja aivotapahtumariski on suurentunut. Mutta onko aktiiviselle hoidolle perusteita?

Katariina Korkeila

Peyronien taudin nykyhoito

Peniksen paisuvaiskudosta ympäröivän kalvon alle kehittyvä arpilaatta aiheuttaa Peyronien tautina tunnetun tilan, jolle tyypillistä on peniksen lyheneminen ja käyristyminen erektiossa. Taudin etiologiaa ei tunneta. Sen luonnollisen kulun kirjo ulottuu spontaanista paranemisesta krooniseen invalidisoivaan deformiteettiin.

Ossi Lindell

Lääkkeettömiä hoitoja dementian psyykkisiin oireisiin

Yli 90 % dementiapotilaista kärsii jossakin taudin vaiheessa käytösoireista eli psyykkisistä oireista. Aggressiviisuus, levottomuus, ahdistuneisuus ja vaeltelu ovat tavallisia laitoshoidossa, sillä käytösoireet ovat vahvin laitoshoitoa ennakoiva dementiaan piirre. Aggressiviisuutta ja agitaatiota on perinteisesti totuttu hoitamaan antipsykooteilla. Lääkkeettömiä hoitoja on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Englannissa tehtiin satunnaistettu, kontrolloitu vuoden mittainen koe selvittämään, voidaanko hyvällä psykogeriatrisella ohjauksella vähentää neuroleptien käyttöä vanhainkotien dementiaa sairastavilla asukkailla.

Kaisu Pitkälä

Diltiatseemin käyttöön voi liittyä pilkullinen hyperpigmentaatio

Diltiatseemi on laajalti käytössä verenpainelääkkeenä ja siihen tiedetään liittyvän mitä erilaisempia ihosivuvaikutuksia. Näitä ovat mm. urtikaria, kutina ja makulopapulaarinen laaja-alainen lehahdus. Myös ihon valoherkkyyttä on kuvattu, joskin harvemmin kuin "klassisilla" valoherkistäjillä, jotka aiheuttavat yllätyksiä jo alkukevään auringossa.

Sirkku Peltonen

Vanhuksen itsemurha ja sen riskitekijät

Itsemurha on merkittävä ongelma myös iäkkäillä. Aikaisempien tutkimusten mukaan lisääntynyt itsemurhariski liittyy muun muassa masennukseen, päihdeongelmiin ja useisiin somaattisiin sairauksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Viilo, Helinä Hakko, Terttu Särkioja, Markku Timonen, Pirkko Räsänen

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia raskauden aikana

Keuhkoveritulppa on edelleenkin tavallisimpia äitikuolemien aiheuttajia.

Risto Kaaja

Gliooman hoito kehittyy monialaisella yhteistyöllä

Gliooman hoito on kehittynyt viime vuosina jokaisella osa-alueellaan.

Hanna O. Mäenpää, Matti Seppälä, Mauri Kouri, Merja Kallio, Marko Kangasniemi, Anders Paetau

Aivokasvainpotilaiden psykiatriset oireet

Aivokasvaimeen sairastuneen potilaan psykiatrisista oireista yleisimpiä ovat ahdistuneisuus, masennus ja pakko-oireisen häiriön kuva. Pitkäaikaisiksi, vielä vuosi leikkauksen jälkeen jäävät herkimmin masennus ja pakko-oireisuus.

Arja Mainio

Parantaminen luterilaisuudessa

Luterilaisen ajattelun mukaan parantuminen on lahja Jumalalta mutta inhimilliset voimat voivat osallistua sen toteuttamiseen.

Simo Ylikarjula

Tarkkailuosasto sairaalan toiminnanohjauksen keinona

Sairaalan ylikuormittumista voidaan vähentää toiminnanohjauksella, jonka tavoitteita ovat kustannustehokkuus ja laadun parantaminen. Potilasvirtojen ohjaamisessa voidaan soveltaa teollisuudesta tunnetuksi tulleita toiminnanohjauksen keinoja.

Jaana Gröhn, Esko Hussi, Timo Kärri, Heli Naukkarinen

Käypä hoito -suositusten käyttöönotto terveyskeskuksissa

Terveyskeskuskysely vuonna 2001 osoitti, että Käypä hoito -suositusten käyttö työvälineenä oli vasta aluillaan.

Minna Kaila, Hannu Rintanen, Ulla Saalasti-Koskinen

Aivovamma altistaa psykiatrisille sairauksille jopa vuosikymmenien ajan

Aivovamma aiheuttaa joskus pitkäaikaisia, jopa pysyviä oireita. Tällaisissa tapauksissa toimintakykyä heikentävät yleensä eniten tunne-elämässä ja käyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Nämä psykiatriset oireet ovat usein siinä määrin vakavia, että voidaan puhua psykiatrisesta sairaudesta, joka on kehittynyt aivovamman seurauksena.

Salla Koponen

Poikavauvojen piilokiveksisyys yleisempää Tanskassa kuin Suomessa

Miehen lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien on raportoitu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisten ja tanskalaisten siemennesteen siittiöpitoisuuksissa ja kivessyövän esiintyvyydessä on aiemmin todettu olevan eroja. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin piilokiveksisyyden yleisyyttä suomalaisilla ja tanskalaisilla vastasyntyneillä poikalapsilla. Suomalaisesta aineistosta tutkittiin myös virtsaputken aukon virheellisen sijainnin eli hypospadian yleisyyttä.

Helena Virtanen

Krooniset klamydiainfektiot ja lisääntymisterveys

Tässä väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin serologisin menetelmin kroonisten klamydiatulehdusten ja lisääntymisterveyden yhteyksiä pohjoissuomalaisessa väestössä. Klamydian lämpösokkiproteiinien on raportoitu osallistuvan kroonisten klamydiatulehdusten syntyyn. Sen takia tutkittiin myös klamydian lämpösokkiproteiinien vasta-aineita raskauskomplikaatioissa.

Liisa Karinen

Lukkomolekyylin toiminta ja rooli tulehduksen ja valkosoluliikenteen säätelyssä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ihmisen elimistön tulehduksen säätelymekanismeja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valkosolut pääsevät haluamaansa paikkaan tuhoamaan ja poistamaan elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lisäksi selvitettiin mekanismeja, jotka joskus aiheuttavat valkosolujen liiallisen aktivoitumisen hyökkäykseen elimistön omia kudoksia vastaan esimerkiksi reumassa, diabeteksessa ja MS-taudissa.

Jussi Niemelä

Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

Odottaville äideille suositetaan D-vitamiinilisää

Englantilaisessa 198 lapsen seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskauden aikainen ravitsemus- ja D-vitamiinitilanne vaikuttavat lapsen kehon koostumukseen ja luiden tiheyteen yhdeksän vuoden kuluttua. Raskauden loppuajan 25-OH-D-vitamiinipitoisuus oli 31 %:lla äideistä epätyydyttävällä ja 18 %:lla puutostasolla. Vitamiinipitoisuus oli suurempi äideillä, jotka ottivat D-vitamiinia tai olivat käyneet UV-hoidossa. Äidin alhainen D-vitamiinipitoisuus raskauden aikana oli yhteydessä yhdeksänvuotiaan lapsen alhaiseen luumineraalipitoisuuteen sekä koko kehossa että lantiorangassa. Napalaskimon alentunut kalsiumpitoisuus oli samoin yhteydessä lapsen heikompaan luumassaan. Tulosten pohjalta tutkijaryhmä suosittaa D-vitamiinilisää odottaville äideille varsinkin talvikuukausina.

Aulikki Nissinen

Masennus edeltää sydäninfarktia useammin kuin päinvastoin

Sydäninfarktin aikaan ilmenevän masennuksen on todettu lisäävän sydänkuolemien vaaraa. Aiemmin oletettiin, että pääosa masennuksista oli reaktiota sydäninfarktiin. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että 53 % sydäninfarktiin sairastuneista oli kärsinyt masennuksesta jo ennen infarktin vuoksi sairaalaan tuloa, valtaosa jo kuukauden ajan. Ennen infarktia masennukseen sairastuneista 63 % toipui masennuksestaan paroksetiinin avulla, lume auttoi 46 %:a. Puolessa tapauksista sydäninfarktin yhteydessä ilmenevä masennus on todettavissa infarktin hoidon aikaan. Juuri näiden masennusten, varsinkin jos ne ovat vaikea-asteisia, hoito näyttää myöskin olevan tuloksellisinta ja vähentävän merkittävästi sydänkuolleisuutta. Infarktin jälkeen puhkeavilla masennuksilla näyttää sen sijaan olevan suhteellisen hyvä spontaani paraneminen.

Raimo Kr Salokangas