Hus luottamusta vahvistamassa ja epäluottamusta vähentämässä: 3. osa: Epäluottamus terveydenhuollossa

Kolmen artikkelin sarjassa analysoidaan luottamusta ja epäluottamusta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Epäluottamus ja epäluottamusta aiheuttavat tekijät ovat huomion kohteena tässä artikkelissa. Siinä etsitään vastausta kysymykseen: Mitkä tekijät aiheuttavat terveydenhuollon ammattilaisten mielestä epäluottamusta Husissa?

Risto Harisalo, Pekka Karma, Gustav Wägar

Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

Aivojen glioomista, joita todetaan Suomessa vuosittain runsaat 300, aikuisilla yli puolet on pahanlaatuisia eli syöpäkasvaimia (luokkaa III ja IV). Leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidon kehittymisestä huolimatta potilaiden ennuste on huono. Geeniterapia on osoittautunut yhdeksi lupaavaksi pahanlaatuisten glioomien hoitomuodoksi. Adenovirusvälitteisessä geeniterapiassa adenoviruskuljettimen avulla syöpäsoluun kuljetetaan hoitogeeni, tymidiinikinaasigeeni. Siirretyn geenin avulla solu tuottaa tymidiinikinaasientsyymiä, joka muuttaa elimistöön lääkkeenä saatetun viruslääkkeen, gansikloviirin, syöpäsoluja tappavaksi yhdisteeksi. Yksittäin tymidiinikinaasi tai gansikloviiri ovat solulle vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat kohdesolun tuhoutumisen. Geeniterapia toteutetaan kasvaimen leikkauksen yhteydessä. Geeniterapian turvallisuutta ja tehoa tutkittaessa käytetään merkkigeeninä beetagalaktosidaasigeeniä, jonka värjäytymisominaisuuksien avulla voidaan havaita geenin siirtyminen kohdesolukkoon.

Kristiina Tyynelä

Työaikojen hallinta vähentää naisten sairastamista

Huono työaikojen hallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen, puolitoistakertaista riskiä psyykkisen rasittuneisuuden ilmaantumiseen ja puolitoistakertaista riskiä joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle. Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ. Näin todettiin Kunta10-tutkimukseen kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstöä vuosina 1997-2003. Mukana oli yli 30 000 työntekijää. Työaikojen hallinnan vaikutuksia terveyteen ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty.

Leena Ala-Mursula

Diabetekselle altistavat geenit saattavat altistaa myös raskausmyrkytykselle

Pre-eklampsialla on monimutkainen perinnöllinen tausta, jota ei vielä tarkkaan tunneta. Sairaus esiintyy suvuittain, ja myös ympäristötekijöillä on vaikutusta sen esiintyvyyteen ja taudin vaikeusasteeseen. Väitöskirjatutkimuksessa etsittiin pre-eklampsialle altistavia geenejä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat diabetekselle ja verisuonten sisäpinnan toimintahäiriölle altistavat geenit ja niiden muutokset, polymorfiat. Kahdessa eri geenissä tällaisten polymorfioiden todettiin olevan yhteydessä pre-eklampsian ilmenemiseen.

Tanja Saarela

Leikkaus väistymässä retroperitoneaalifibroosin hoidossa

Idiopaattinen retroperitoneaalinen fibroosi on synnyltään tuntematon sairaus, joka voi aiheuttaa virtsanjohdinten tukoksen. Taudin primäärihoitona on vuosikaudet pidetty obstruoituneiden virtsanjohdinten kirurgista vapauttamista arpikudoksesta. Ureterolyysillä virtsankulun este on saatu poistetuksi ja samalla otetuksi näyte virtsanjohtimia tukkineesta prosessista pahanlaatuisen tuumorin poissulkemiseksi. Retroperitoneaalifibroosin hoidon nykysuuntausta kuvaa tuore kymmenvuotistutkimus kahdesta klinikasta, joissa vuoteen 2004 mennessä hoidettiin 28 potilasta kyseisen diagnoosin takia. Kaikilla ureterobstruktio laukaistiin ureterstentein tai punktiopyelostomioin. Kortikosteroidihoito annettiin 16 potilaalle ja vain yksi leikattiin. Oireet poistuivat ja heikentynyt munuaistoiminta korjaantui kaikilla lyhyessä ajassa ja keskimäärin 5 vuoden seurannan jälkeen 54 % potilaista ei enää tarvinnut lääkkeitä eikä stenttejä.

Ossi Lindell

Neuroottinen on herkkä elämänmuutoksille

Rasittavat elämänmuutokset laukaisevat masennusta ja geneettiset tekijät altistavat sille. Sen sijaan epäselvempää on, miten näiden kahden tekijän yhteisvaikutus johtaa masennukseen. Hollantilaiset tutkijat seurasivat 374 naiskaksosen masennusoireita itse täytettävän mittarin avulla neljällä mittauskerralla 15 kuukauden aikana. Lisäksi kartoitettiin negatiiviset elämänmuutokset ja neuroottisuus sekä tutkittiin serotoniinitransportterin polymorfismi. Odotuksen mukaisesti tutkittavat, joilla oli 2 transportterin lyhyttä alleelia, olivat elämänmuutoksen jälkeen masentuneempia kuin yhden tai ei yhtään lyhyttä alleelia omaavat. Yllättäen tämä yhteys kuitenkin hävisi, kun analyysiin liitettiin neuroottisuus. Kävikin ilmi, että neuroottisuuden depressiivisyyttä aiheuttava vaikutus lisääntyi lyhyen alleelin määrän myötä.

Raimo K. R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030