Keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiot ja niiden diagnostiikka

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilailla infektiot ovat yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta. Infektioiden aiheuttajakirjo on laaja, joten hyvät diagnostiset menetelmät ovat välttämättömiä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin bronkoskopian käyttökelpoisuutta keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiodiagnostiikassa, verrattiin sytomegalovirusinfektioiden (CMV) osoittamismenetelmiä näissä potilasryhmissä sekä tutkittiin ihmisen herpesvirusten 6 ja 7 (HHV-6 ja HHV-7) esiintymistä ja merkitystä keuhkonsiirtopotilailla.

Juho Lehto

Aivojen toiminnan kuvantaminen magnetoenkefalografialla ja toiminnallisella magneettikuvauksella

Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa suoraan aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa. Sen ajallinen erotuskyky on parempi kuin aivojen aktivaation aiheuttamia paikallisen verenkierron muutoksia kuvaavan toiminnallisen magneettikuvauksen (TMK). Toiminnallisella magneettikuvauksella on toisaalta etuja paikannuksessa MEG:hen nähden ja MEG:llä saadut paikannustulokset ovat monikäsitteisiä. Nämä menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdessä niillä voidaan saada tarkempi ajallinen ja paikallinen kuva aivojen toiminnasta. Näitä kahta menetelmää käytettiin terveiden koehenkilöiden ja neurokirurgisten potilaiden aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnan kuvantamiseen paikannustuloksen yhteneväisyyden selvittämiseksi. Aivojen tuntojärjestelmän toiminnasta luotiin malli käyttäen TMK:sta saatavaa paikannustietoa MEG:lla mitattujen aivojen magneettisten vasteiden mallinnuksessa. Neurokirurgisten potilaiden kuvantamistuloksia verrattiin leikkauksenaikaiseen sähköiseen liikeaivokuoren paikannukseen.

Antti Korvenoja

Kohti kohdunkaulan syövän täsmähoitoa

Kohdunkaulan syöpäsoluja voidaan herkistää solunsalpaajahoidolle estämällä vain näissä soluissa runsaasti esiintyvän papilloomaviruksen (HPV) E6-proteiinin toimintaa. E6-proteiini saa aikaan solun p53-kasvunrajoiteproteiinin hajoamisen. Normaaleissa soluissa p53 voi laukaista apoptoosin, mikäli solu uhkaa muuntua syöpäsoluksi tai siihen kohdistuu vakavia vaurioita, kuten solunsalpaajahoidossa. Kohdunkaulan syöpäsoluissa toimivaa p53:a on erittäin vähän E6-välitteisen hajottamisen vuoksi.

Riku Koivusalo

Sydämensiirtopotilaan selviytymistä voidaan parantaa geeniterapialla

Sydämensiirto on monesti ainoa hoitomuoto loppuvaiheen sydäntautia sairastavalle, mutta ongelmana on usein huono pitkäaikaisselviytyminen. Pääsyy tähän on sydänsiirteeseen nopeasti kehittyvä valtimokovettumistauti. Se johtuu siirteen verisuonten huonosti säädellystä korjausreaktiosta, johon kuuluu oleellisesti verisuonen endoteelin ja sitä ympäröivien sileälihassolujen epänormaali toiminta. Aktivoituneet endoteelisolut lisäävät sydänsiirteen tulehdusta. Sileälihassolut ja niiden kantamuodot kerääntyvät vaurioituneen sepelvaltimon endoteelinalaiseen kerrokseen ja tukkivat lopulta valtimon.

Antti Nykänen

Käsitteiden horjuvuus vaikeuttaa hoitosuositusten käyttöönottoa

Hoitosuositusten määrä on kasvanut huimasti näyttöön perustuvan lääketieteen vankistumisen myötä. Kun tutkimustietoa on arvioitu kriittisesti, on samalla haluttu varmistaa, että käytännön lääkärillä on käytössään tuoreimmat tutkimustiedot. Hoitosuositusten vaikutus hoitokäytäntöihin on kuitenkin ollut hyvin vähäinen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voisiko hoitosuositusten vähäinen vaikuttavuus johtua näyttöön perustuvan lääketieteen ja yleislääkärin työn lähtökohtien käsitteellisistä eroavaisuuksista.

Juho Nummenmaa

Tukostaipumus lisää toistuvan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä

Raskaus lisää terveelläkin naisella laskimotukoksen riskiä, ja kehittyneissä maissa laskimotukos tai keuhkoveritulppa onkin nykyään yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin aluksi pienimolekyylisen hepariinin turvallisuutta ja tehoa laskimotukoksen hoidossa raskauden aikana. Vertailuvalmisteena oli perinteisesti käytetty fraktioimaton hepariini.

Veli-Matti Ulander

Lisää näyttöä trastutsumabin käytöstä rintasyövän liitännäishoidossa

Viidestä satunnaistetusta tutkimuksesta jo saadut alustavat tulokset viittaavat siihen, että trastutsumabi lisää HER2-positiviiseen rintasyöpään sairastuneen naisen elinaikaa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa raportoidaan laajan eurooppalaisen HERA-tutkimuksen kaksivuotisseurannan tulokset. Tässä analyysissa oli mukana seurantaryhmän potilaita (n = 1 698), joiden rintasyöpä oli leikattu ja he saivat tavanomaisen solunsalpaajahoidon ja sädehoidon. Hoitoryhmä (n = 1 703) sai tavanomaisen hoidon lisäksi vuoden ajan trastutsumabia 3 viikon välein. Hoitoryhmässä kuolemia oli vähemmän kuin seurantaryhmässä (59 vs. 90, riskikerroin 0,66). Rintasyövän uusiutumia oli vähemmän hoitoryhmässä (218 vs. 321, riskikerroin 0,64). Sydämen vajaatoiminta oli yleisempää hoitoryhmässä (97 vs. 11). Absoluuttinen kuolemanriski pieneni 1,8 %. Jotta yksi "ylimääräinen" potilas pysyy elossa, pitää hoitaa 55 potilasta. Englannin NICEn (UK's National Institute for Health and Clinical Excellence) mukaan trastutsumabi on kustannustehokasta. Englantilainen suositus on, että HER2-positiivisen rintasyövän leikkauksen, solunsalpaajahoidon ja mahdollisen sädehoidon jälkeen potilaalle annetaan HERA-kaavion mukainen yhden vuoden kestävä trastutsumabihoito edellyttäen, että potilaalla ei ole sydämen vajaatoimintaa. Sydämen toiminta tulee englantilaissuosituksen mukaan tutkia ennen hoidon aloitusta ja 3 kk välein hoidon aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkäaikainen PPI-hoito lisää lonkkamurtumariskiä

Liukenemattomat kalsiumsuolat tarvitsevat mahalaukun happamuutta vapauttaakseen kalsiumia verenkiertoon - niinpä mahalaukun hapottomuus vaikeuttaa kalsiumin imeytymistä. Kun myös tiedetään kalsiumin puutteellisen imeytymisen lisäävän osteoporoosia ja lonkkamurtumia, protonipumpun estäjälääkityksen (PPI) yleistyminen herättää joukon kysymyksiä, joihin nyt on paneuduttu mittavassa rekisteritutkimuksessa.

Katariina Korkeila

Voiteista ei apua keratosis pilarikseen

Keratosis pilaris on hyvin yleinen iho-oire. Se tekee posket karheiksi ja punoittaviksi follikkeliaukkoihin kertyvän keratiinin takia. Kasvojen lisäksi keratosis pilarista nähdään kyynärvarsien takana, reisien ulkosivuilla ja pakaroissa, missä iholla on kananlihamaista karheaa näppylää. Lapsena alkanut keratosis pilaris voi häipyä itsestään kasvoilta aikuisikään mennessä. Keratosis pilariksesta voi erottaa alamuodon keratosis pilaris rubra eli kuiva näppyläisyys. Siihen liittyy voimakkaampi punoitus, ja punoittava näppyläisyys voi levitä laajoille alueille, myös vartalolle ja raajojen tyviosiin. Paikoitellen iho voi punoittaa ilman näppylöitäkin ja joskus siihen liittyy myös kutina. 27 potilaan aineistossa keratosis pilaris rubra alkoi 0-12 vuoden iässä, alkamisiän mediaanin ollessa 5 vuotta. Keratosis pilarista oli yritetty hoitaa lukuisilla paikallishoitovalmisteilla, mm. perusvoiteilla tai keratolyyttisiä aineita, kortikosteroideja, A-vitamiinijohdannaisia ja kalsipotriolia sisältävillä voiteilla. Mistään näistä ei ollut mainittavaa apua. Tutkijat päätyvätkin toteamaan, että keratosis pilaris rubra on alidiagnosoitu, varsin yleinen iho-oire, joka ei aiheuta arpeutumista tai ihon atrofiaa. Sen hoitamiseksi voidaan ajautua pitkiin, mahdollisesti tehottomiin paikallishoitoyrityksiin.

Sirkku Peltonen

Ashley-tytön hoito - kenen hyväksi?

9-vuotiaan amerikkalaisen Ashley-tytön hoitoratkaisut ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota. Hänellä todettiin synnynnäinen enkefalopatia, joka aiheutti pysyvän, täydellisen liikuntakyvyttömyyden ja infantiilin henkisen tilan. Ashleyn somaattinen kasvu päätettiin pysäyttää hormonihoidolla niin, että hän kasvaa vain 6-vuotiaan lapsen kokoiseksi. Vuodepotilaana olevan lapsen hoidon oletetaan näin olevan helpompaa. Hoidon oleellinen osa oli estrogeenilääkitys luutumistumakkeiden kehityksen nopeuttamiseksi. Häneltä poistettiin myös kohtu ja rintarauhaset, ettei näiltä alueilta olisi koitunut harmillisia oireita suuriannoksisen estrogeenihoidon aikana.

Pertti Kirkinen

Kirurgian toimialan jononpurku: miten se kannattaa toteuttaa?

HYKS:n kirurgian toimialalla Helsingin sairaaloissa ryhdyttiin vuonna 2005 jonojen purkuun lisäämällä omaa kapasiteettia ja muilla järjestelyillä, kuten lisätöinä, siirtoina muihin sairaaloihin ja ostopalveluina. Tulosyksikössä oli hoitojaksoja noin 37 000, ja niistä 7,5 % tuotettiin jononpurkuna.

Reijo Haapiainen, Caj Haglund, Eero Hirvensalo, Olli Kirvelä, Liisa Konttila, Vesa Perhoniemi, Jukka Sirén, Reija Sjöholm, Arja Tuokko, Eija Valin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030