Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito suunnattava riskiryhmiin

Erektio-ongelmat jäävät helposti alidiagnosoiduiksi. Nykyiset tehokkaat erektiolääkkeet eivät oletettavasti läheskään riittävästi löydä perille tarvitsijoilleen. Tilanteen kartoittamiseksi tehtiin kyselytutkimus. Tutkimusaineisto oli edustava selvittelemään asiaa yli 20-vuotiaiden amerikkalaisten miesten joukossa. Aineistosta poistettiin eturauhassyöpää sairastaneet potilaat, ja sydän- ja verisuonisairauksien merkitys analysoitiin vain yli 40-vuotiailla.

Pertti Kirkinen

Etäpesäkkeisen munuaissyövän hoidossa edistysaskeleita

Etäpesäkkeinen munuaissyöpä on huonoennusteinen sairaus. Tavanomaiset solunsalpaajat eivät pure munuaissyöpään. Sitä on hoidettu interferonilla ja interleukiinilla. Niistä hyötyvät vain harvat potilaat, kun taas haitoista ovat kärsineet kaikki.

Sirkku Jyrkkiö

Espanjantauti: Tappo vai itsemurha?

Espanjantaudin aiheutti ns. vuoden 1918 influenssavirus. Tauti oli tuhoisa ja tarttui noin kolmannekseen silloisen maailman väestöstä. Kuolonuhreja lasketaan olleen karkeasti 50 miljoonaa. Viruksen äkäisyyden selitystä on haettu kohta sata vuotta. Sitä on kaivettu esiin Huippuvuorten ikiroudan haudoista ja patologian arkistojen kudosleikkeistä. Eikä turhaan. Nyt kahdessa laboratoriossa maailmassa on rekonstruoituna 1918-virus ja sitä voidaan tutkia. Ei tosin ihmisillä, ymmärrettävästi, vaan koe-eläimillä, joita se tappaa tehokkaasti edelleenkin. Mekanismejakin alkaa löytyä.

Heikki Arvilommi

Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Lapsena sydänvian vuoksi leikattujen elämäntilanne aikuisiässä

Valtasuonten transposition vuoksi lapsena korjausleikkauksen läpikäyneet ovat nuorina aikuisina tyytyväisiä elämäänsä.

Helena Hämäläinen, Tuula Toikka, Christian Johansson, Henrik Ekblad, Eero Jokinen

Syöpä ja tromboosi

Yksi 200 syöpäpotilaasta saa laskimotromboosin, kun taas väestötasolla vastaava ilmaantuvuus on yksi viidesosa tästä.

Riitta Lassila

Vaikean myrkytyspotilaan ensihoito sairaalan ulkopuolella

Hoitoon päässeiden myrkytyspotilaiden ennuste on hyvä.

Vesa Lund

Yleislääkärin vastaanotolle kardiologian oppikirja kainalossa

Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten synnyin, minulla havaittiin valtasuonten transpositio. Ongelma korjattiin Mustardin leikkauksella, jonka jälkeen vietin mielestäni normaalin lapsuuden. Teini-iässä ilmenneen sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden takia sain eteistahdistimen ja pysyvän lääkityksen. Nykyään olen ikäisek-seni kohtalaisen tavallinen transpositiopotilas: naimisissa, ei lapsia, opiskelen korkeakoulussa.

Joonas Gustafsson

Lääkärikysely 2006: Sairaanhoitopiirikohtaiset erot erikoislääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisessa

Täydennyskoulutuksen toteutumisesta on ollut käytettävissä hyvin karkeita tietoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja vertailla sairaanhoitopiirien ylläpitämien sairaaloiden erikoislääkärien täydennyskoulutuksen toteutumista.

Arja Helin-Salmivaara, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Taina Autti, Juha Pekka Turunen, Amos Pasternack

Majvik II -suosituksesta ohjeita kosteusvaurioiden selvittelyyn

Kosteusvauriot ja niihin liittyvät terveysvaikutukset aiheuttavat poikkeuksellisen ongelman sekä työympäristössä että asuinrakennuksissa. Ongelman laajuus on merkittävä. Suhteellisen suuri osa väestöstä saattaa joutua alttiiksi kosteusvaurioiden saastuttamalle sisäilmalle. Edelleenkin tunnetaan vain osa kosteusvaurion aiheuttamien oireiden ja sairauksien mekanismeista. Oireita esiintyy yleisesti, mutta ne eivät ole mitenkään ominaisia juuri kosteusvaurioympäristölle. Altistumistilanne kosteusvaurioituneessa rakennuksessa on monimutkainen. Eri vaiheissa voidaan altistua lukuisille eri mikrobeille, niiden aineenvaihduntatuotteille, kosteuden aikaansaamille sisustus- ja rakennusmateriaaleista vapautuville kemikaaleille jne. Kaikkia spesifisiä oireiden ja sairauksien aiheuttajia ei vielä tunneta. Tautien diagnostisia keinoja on rajoitetusti, mikä johtaa usein ammattitautidiagnostiikan vaikeuteen, viiveisiin ja korvausongelmiin, ainakin kun verrataan muista syistä johtuviin vastaaviin ammattitauteihin. Kun tähän lisätään usein esiintyviä sosiaalivakuutuskäytäntöjen yhteensovittamiseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia ja epäselvyyksiä, on lopputuloksena poikkeuksellinen terveysongelma.

Henrik Nordman, Jukka Uitti

Majvik II -suositus Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely

Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyy monenlaisia oireita ja sairauksia. Vaikka yhteys on osoitettu monissa tutkimuksissa, ei kaikkia spesifisiä oireiden ja sairauksien aiheuttajia vielä tunneta. Myöskään oireiden ja sairauksien patofysiologisia mekanismeja ei tunneta riittävästi.

Appendiksin tyven sulku vaikuttaa leikkaustulokseen

Umpisuolen poistoleikkauksia on tehty laparoskooppisesti jo 20 vuotta. Tällöin tavanomaisin tyven sulkumenetelmä on ollut valmis lankalenkki, joka kiristetään appendiksin ympärille. Hankalammissa tulehduksissa on kuitenkin jouduttu konvertoimaan avoleikkaukseen tai käyttämään laparoskooppista suorasulkuinstrumenttia.

Tom Scheinin

Laktobasilleista apua koliikkivauvoille

Koliikki-itku vaivaa jopa neljäsosaa pikkuvauvoista, eikä itkun tarkkaa syytä saati tehokasta hoitoa tunneta. Italiassa on tehty tutkimus, jossa 90 täysin rintaruokittua koliikkivauvaa satunnaistettiin saamaan joko Lactobacillus reuteri -bakteeria 108 cfu:ta öljyemulsiotippoina kerran päivässä tai ilmakuplia hajottavaa simetikonia 60 mg/vrk. Kaikki äidit noudattivat maidotonta dieettiä. Vauvojen ikä rekrytointihetkellä vaihteli 21 ja 90 päivän välillä ja kaikilla täyttyi koliikin kriteeri: yli kolme tuntia selittämätöntä itkua useampana kuin kolmena päivänä viikossa. Rekrytointipäivänä molemmissa ryhmissä vauvat itkivät keskimäärin 197 minuuttia eli noin 3,5 tuntia vuorokaudessa.

Marjo Renko

Leptiinireseptorigeeni sekä lihavuuden että osteoporoosin taustalla?

Aikuisten luuston massan vaihtelusta 60-80 % selittyy perintötekijöillä. Leptiinireseptorigeeniä (LepR) on pidetty lihavuuden kandidaattigeeninä. Tutkijat selvittivät, voisiko tämä geeni vaikuttaa myös luun kuntoon. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 1 430 tanskalaista postmenopausaalista naista, tutkittiin kolmen eri leptiinireseptorin geenivariantin mahdollista assosiaatiota kehon rasvamassaan, luun tiheyteen sekä nikamamurtumiin. Tutkituista geenivarianteista Gln223Arg-genotyyppiin liittyi 1,76 kertaa suurempi riski saada nikamamurtuma, samanaikainen tupakointi nosti riskin 2,31-kertaiseksi. Nikamamurtumien lisäksi Gln223Arg-genotyyppi oli yhteydessä lonkan kaulan sekä koko lonkan luun tiheyteen. Yhteys nikamamurtumiin sekä pienempään lonkan luun tiheyteen nähtiin hieman yllättäen niillä, jotka olivat sekä A- että G-alleelin kantajia. Yhteys lihavuuteen nähtiin sen sijaan vain G-alleelin kantajilla. Tulokset viittaavat siihen, että LepR-geeni säätelee myös luun kuntoa, mutta löydöksen luotettavuus on vielä syytä selvittää. Gln223Arg-genotyypin vaikutusmekanismi luun kunnon säätelijänä jäi tutkimuksessa auki. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että Gln223Arg-genotyyppi toimii ainoastaan markkerina, eikä varsinainen assosiaatio näin ollen olisi LepR-geeniin vaan toiseen, lähellä sijaitsevaan geenilokukseen.

Camilla Schalin-Jäntti

Alkoholin ja kuolleisuuden J-käyrä - joko näyttö pitää?

Meilläkin on taitettu peistä siitä, onko eri tutkimuksissa nähty kohtuullisen alkoholinkäytön kuolleisuutta vähentävä vaikutus (ns. J-käyrä) todellinen vai kenties muiden elintapojen aiheuttama sivuvaikutus. Yleiset kansanterveysintressit sekä joidenkin erityisryhmien alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat (raskaana olevat, päihderiippuvaiset) antaisivat toivoa, ettei suojavaikutusta mieluummin olisi. Toiveajattelusta riippumatta isojen väestötutkimusten löydökset ovat näyttäneet siltä, että pienet alkoholiannokset suojaisivat ennenaikaiselta kuolemalta, kun verrataan alkoholista täysin pidättäytyviin (0-käyttäjät) tai isompia alkoholimääriä käyttäviin.

Katariina Korkeila

Eturauhassyövän seurantatutkimus puoltaa aktiivista hoitolinjaa

Kun PSA-testauksia tehdään paljon, todetaan vähäisen riskin eturauhassyöpiä runsaasti. Hoitokäytäntö on ollut tarjota vähäisen riskin eturauhassyöpää sairastavalle miehelle varteen otettavaksi vaihtoehdoksi aktiivista seurantaa. Tutkimusten mukaan 7-17 % potilaista jää seurantaan. Satunnaistettuja tutkimuksia eturauhassyövän ensilinjan hoidosta on tehty vain muutamia. Niinpä amerikkalainen rekisteritietoihin perustuva 12 vuoden seurantatieto tuo arvokkaan lisän hoitopäätöksen tueksi.

Sirkku Jyrkkiö

Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä

Sikiön makrosomia on raskausdiabeteksen tärkein komplikaatio, joka lisää sekä lapsen että äidin sairastavuutta. Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa selvitettiin makrosomian ja Erbin pareesin esiintymistä kahdessa vaikeusasteeltaan erilaisessa raskausdiabetesryhmässä sekä terveillä verrokeilla.

Kari Teramo, Lauri Suhonen, Vilho Hiilesmaa

Ravinto ja liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä

Raskausdiabeteksen esiintyvyys on suurentunut Suomessa viime vuosina selvästi. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat raskautta edeltävä ylipaino, suuri raskaudenaikainen painonnousu, äidin vanhempi ikä, aiempi makrosominen lapsi ja tyypin 2 diabetes lähisukulaisilla.

Riitta Luoto, Minna Aittasalo, Tarja I. Kinnunen

Lihastautien diagnostiikka tarkentuu - potilaita Suomessa yli 10 000

Lihastautipotilaita on Suomessa yli 10 000 eli yhtä paljon kuin idiopaattista Parkinsonin tautia sairastavia ja enemmän kuin MS-potilaita.

Bjarne Udd

Työterveyshuolto osana perusterveydenhuoltoa

Työterveyshuolto elää vireää aikaa. Uudistettu lainsäädäntö mahdollistaa laadukkaan työterveyshuoltokäytännön.

Pirjo Manninen, Marjatta Peurala, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Maria Rautio, Kaj Husman