Lääkärien kokemukset ajoterveysilmoituksista Itä-Suomen läänissä

Sosiaali-ja terveysministeriö on antanut lääkäreille ohjeet, milloin ja miten tulee ilmoittaa poliisille henkilön ajokelpoisuuden pysyvästä heikkenemisestä. Sitä, miten lääkärit ovat arjessa toimineet ja mitä mieltä he ovat olleet asiasta, ei ole aiemmin selvitetty.

Veikko Viitasalo

Mitä asioita PKV-lääkkeistä ja huumausaineita sisältävistä lääkkeistä kysytään Kuopion Lääkeinformaatiokeskuksesta

Lähes joka kymmenes suomalainen käyttää pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavia (PKV) ja huumausaineita sisältäviä lääkkeitä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mistä asioista näiden lääkkeiden käyttäjät, määrääjät ja toimittajat tarvitsevat lisätietoa.

Mari Veijola, Kirsti Laitinen, Petri Kröger, Hannu Kokki

Verkottumismalli alaraaja-amputaatiopotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus- ja hoitomenetelmät haluttiin yhdenmukaistaa ja nykyaikaistaa Helsingissä.

Timo Pohjolainen, Mika Määttänen, Pertti Heikkilä, Mauri Lepäntalo, Heikki Hurri

Aivoinfarktin liuotushoitorekisteri vahvistaa hoidon tehon ja turvallisuuden

SITS-MOST-rekisteriin kerätään tiedot kaikista EU-alueella alteplaasilla liuotetuista aivoinfarktipotilaista. Rekisterin avulla tutkitaan, onko laskimoon annosteltu alteplaasi turvallinen ja tehokas aivoinfarktin liuotushoitokäytäntö, kuten aiemmissa lääketutkimuksissa on osoitettu.

Jaana Suhonen

Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittävä vaikutus ennusteelle

Valikoimattomasta väestöstä vain puolet käyttää lääkkeitään kuten lääkäri on suositellut. Erityisesti pitkäaikaisen, ennaltaehkäisevän lääkehoidon optimaalisessa toteutuksessa on parantamisen varaa. Sydäninfarktin jälkeisen sekundaariprevention kulmakivet on osoitettu lukuisissa isoissa satunnaistetuissa, kontrolloiduissa lääketutkimuksissa: statiinit ja beetasalpaajat vähentävät kuolleisuutta. Miten on todellisuudessa, jossa potilaat käyttävät lääkkeitä vaihtelevasti?

Kaisu Pitkälä

Sydäntautikuolleisuudessa pitkän aikavälin riskitekijöillä merkittävä ennustearvo

Ennustettaessa tauti- tai kuolleisuusriskiä epidemiologissa tutkimuksissa herää helposti kysymys siitä, mikä on vuosikymmeniä aiemmin mitatun riskitekijätason todellinen ennustearvo. Seitsemän maan tutkimusaineistoon (Seven Country Study) perustuvassa tutkimuksessa, jossa tutkittavien riskitekijöitä mitattiin useina ajankohtina, selvitettiin miten viimeisin ja 25 vuotta aiemmin mitattu korkea verenpaine ja kolesterolitaso ennustavat sydäntautikuolleisuutta.

Tiina Laatikainen

Äidin kala-ateriat ovat hyödyksi sikiölle

Merikalan syönnin on väitetty vähentävän raskaustoksemian ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä, mutta vakuuttava näyttö asiasta puuttuu. Merikala ja äyriäiset sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä keskushermoston solujen kehitykselle, esimerkiksi jakautumiselle, solujen yhteistoiminnalle ja myelinisaatiolle. Tässä mielessä niiden sisältyminen äidin ruokavalioon voisi olla sikiön kehitykselle edullista. Toisaalta on epäilty, että kala ja äyriäiset sisältävät nykyään liikaa ympäristömyrkkyjä ja raskasmetalleja ja tästä koituisi sikiölle hermoston kehityksen ongelmia.

Pertti Kirkinen

Makrolidit eduksi keuhkokuumeen hoidossa?

Yhdysvalloissa tutkittiin Medicare-järjestelmän avulla, millä antibiootilla saadaan paras vaste, kun hoidetaan aikuista, jolla on bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Mukana oli 2 209 potilasta ja keuhkokuume oli saatu joko kotona tai hoitokodissa. Epätyypillistä aiheuttajaa vastaan suunnatut hoidot olivat 30 päivän sairaalakuolleisuutta (suhteellinen riski 0,76, p = 0,03) ja uudelleen sairaalahoitoon alle 30 vuorokauden kuluessa joutumista (0,67, p = 0,02) tarkasteltaessa parempia. Lisäanalyysi paljasti eron johtuvan nimenomaan makrolidien (suhteellinen riski kuolleisuuteen 0,59) käytöstä, ei fluorokinoleista tai tetrasyliineistä. Tutkijat painottavat, että asiasta ei pidä vetää suoria hoitosuositusluonteisia päätelmiä, vaan asiaa tulisi tutkia laajemmilla selvityksillä.

Hannu Puolijoki

Antioksidantit eivät estä mahasyöpää

Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentäisi mahasyövän esiintymistä väestössä. Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1 980 potilasta, joilla oli suuri riski sairastua mahalaukun syöpään. Hoitoryhmän potilaat saivat päivittäin C- ja E-vitamiinia ja beetakaroteenia kolmen vuoden ajan. toinen ryhmä sai lumetta. Mahalaukun tähystys tehtiin vuosittain. Hoitoryhmässä veren vitamiinipitoisuudet nousivat. Mahasyöpiä todettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon. Tutkitun väestön ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Sen lisäksi annettu antioksidanttihoito ei estä syövän kehittymistä.

Sirkku Jyrkkiö

Influenssaepidemian ehkäisy ja torjunta terveydenhuollon laitoksissa - kokemuksia keväältä 2006

Riskiryhmille annettava influenssarokote vähentää tehokkaasti sairastuvuutta ja kuolleisuutta, mutta laitospotilailla teho voi jäädä keskimääräistä huonommaksi.

Katariina Kainulainen, Reijo Pyhälä, Thedi Ziegler, Outi Lyytikäinen

Kiusalliset lihasten krampit ja nykinät

Lihaskrampit ja -nykinät ovat hyvin yleisiä terveellä väestöllä, erityisesti vanhuksilla.

Liisa Luostarinen, Johanna Palmio, Bjarne Udd

Raiskaustrauma II: Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen

Suuri osa raiskauksen uhreista ei toivu itsestään vaan tarvitsee ammatillista hoitoa, jotta vakavat psyykkiset, somaattiset ja sosiaaliset pitkäaikaisseuraukset voidaan välttää.

Riitta Ylikomi, Raija-Leena Punamäki

Päivystyksen organisaatiomuutokset vähensivät lääkärissäkäyntejä Kokeilu Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä

Päivystyksen lisääntynyt kuormitus ja päivystykseen kuulumattomien asioiden hoitaminen Peijaksen terveyskeskuspäivystyksessä olivat perusteena toimenpiteille, joiden tavoitteena oli päivystyksen käytön hillitseminen.

Jarmo Kantonen, Timo Kauppila, Irma Kockberg

Kosteus- ja homevauriot työpaikoilla ja kodeissa Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa

Sisäilmasto-ongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät, kuten kuiva ja tunkkainen huoneilma, pölyt ja kuidut, veto, riittämätön ilmanvaihto, liian matala tai korkea lämpötila, materiaaliemissiot, kostuneet rakenteet ja homevaurioihin liittyvät mikrobit.

Jukka Uitti, Tuula Putus, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Kari Reijula

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamista oireista yleisimmin esiintyviä ovat silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet, sekä yleisoireet, kuten väsymys ja päänsärky. Näitä aiheuttavat myös muut sisäilmastotekijät kuin altistuminen kosteusvauriolle tai mikrobeille. Ne yleensä häviävät altistumisen loputtua.

Henrik Nordman, Jukka Uitti, Elina Toskala-Hannikainen, Osmo Kari, Ritva Piipari

Cochrane-yhteistyö - missä mennään 13 vuoden jälkeen?

Cochrane-verkosto kokoontui hiljattain Dublinissa. Kolme päivää kestänyt vuosikokous keräsi Irlantiin 800 verkostoon kuuluvaa tutkijaa ja muita kiinnostuneita 40 maasta. Suomesta mukana oli kymmenen terveydenhuollon ammattilaista, joista pääosa työskentelee Finohtassa. Kokouksen aiheena oli katsausten kriittinen tarkastelu ja entistä parempien sekundaaritutkimuksen menetelmien kehittäminen.

Iris Pasternack, Minna Kaila

Terveyskeskuslääkärillä huomattava osuus keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Hoitoilmoitusrekisterin mukaan päivystyskäynnillä alkaneet keuhkoahtaumataudin hoitojaksot ovat lisääntyneet, mutta hoitoajat ovat lyhentyneet. Hoidon painopiste on selvästi siirtymässä yleislääkäreille.

Pekka Lampela, Olli Säynäjäkangas, Timo Keistinen

Ulkustaudin epidemiologia

Ruoansulatuskanavan yläosan sairauksien tutkimisen kultaisena standardina pidetään endoskooppista tutkimusta, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä on käytetty harvoin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkustaudin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä aikuisväestössä ja arvioitiin esofagogastroduodenoskopian käyttöä epidemiologisessa tutkimuksessa.

Pertti Aro

Refluksioireet yleisiä ruotsalaisella aikuisväestöllä

Tutkimuksessa selvitettiin ruokatorven refluksitaudin, erosiivisen esofagiitin, Barrettin ruokatorven ja eosinofiilisen esofagiitin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä ruotsalaisessa aikuisväestössä ja arvioitiin hankalien refluksioireiden esiintymistä ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jukka Ronkainen

Skitsofrenian taudinkulku ja ennuste

Skitsofrenian taudinkulkua ja ennustetta selvitettiin yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Taudinkulun arvioinnissa käytettiin mm. oireiden määrää, psykiatrisen hoidon tarvetta, sosiaalista toimintakykyä ja työkykyä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä varhaiseen kehitykseen ja sairauteen liittyvät tekijät vaikuttavat skitsofrenian ennusteeseen. Tutkittavat henkilöt olivat tutkimushetkellä noin 35-vuotiaita ja he olivat olleet sairaana keskimäärin 10 vuotta.

Erika Lauronen