Traumatiimin simulaatiokoulutus - kuinka harjoitella ryhmätyönä suoritettua kriittistä hoitotapahtumaa?

Suomalaisten päivystävien sairaaloiden ja niissä toimivien traumatiimien potilaskohtaamiset jäävät vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden alkuvaiheen hoidossa liian pieniksi, jotta riittävä kokemus karttuisi ja taidot pysyisivät ajan tasalla.

Lauri Handolin, Olli Väisänen

Uusi lääkärinlausunto C - uutta vammaisetuuden hakemisessa

Kelan vammaisetuuksien hakemista varten tarkoitettu Lääkärinlausunto C on uudistettu. Uusittua lomaketta voi tilata Kelan lomakevarastosta maaliskuun alusta lukien. Lomake on saatavilla Terveysportin sivustolta 15.2.2007 jälkeen (www.terveysportti.fi/Kelan lomakkeet).

Raili Pirttimäki

Perinnölliset tekijät Sticklerin oireyhtymässä, likinäköisyydessä ja kuuroudessa

Väitöskirjassa tutkittiin perinnöllisten tekijöiden osuutta autosomaalisesti vallitsevasti periytyvässä sidekudostaudissa, Sticklerin oireyhtymässä, voimakkaan likinäköisyyden synnyssä sekä kuuroudessa.

Marja Majava

Unen puute häiritsee aivojen energia-aineenvaihduntaa

Valvominen lisää korvausunen määrää ja johtaa ihmisillä kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Eläimillä on havaittu äärimmilleen pitkitetyn valvottamisen johtavan lopulta kuolemaan. Unen puutteen aiheuttamien oireiden taustalla olevat solu- ja molekyylitason mekanismit tunnetaan puutteellisesti. Tämä väitöskirja on saanut innoituksensa hypoteesista, jonka mukaan aivojen energiavarastot ehtyisivät valveen ja palautuisivat ennalleen unen aikana. Työssä tutkittiin aivojen energia-aineenvaihdunnan muutoksia valvotuksen aikana rotilla ja ihmisillä.

Anna Sofia Urrila

Ihmisen papilloomavirus ja kohdunkaulan syöpä

Valtaosa naisista saa genitaalialueen HPV-infektion jossain elämänsä vaiheessa, mutta vain harvoille kehittyy tämän viruksen aiheuttama kohdunkaulan syöpä. Suurin osa HPV-infektioista paranee vuoden tai puolentoista kuluessa. HPV-infektion lisäksi syövän syntyyn tarvitaan muita altistavia tekijöitä, jotka voivat olla ympäristöperäisiä, liittyä ihmisen vastustuskykyyn ja elintapoihin sekä viruksen omiin ominaisuuksiin. Näitä virukseen liittyviä ominaisuuksia ovat viruksen kyky mennä pysyvästi osaksi ihmisen perimää (integraatio), infektoivan viruksen suuri määrä ja infektion kroonistuminen. Näitä tekijöitä voitaisiin ehkä käyttää ennusteellisina tekijöinä erottamaan vaaralliset HPV-infektiot harmittomista infektioista.

Satu-Maria Kulmala

Picornavirus HPEV1

Picornavirusen är en stor familj av små RNA-virus utan yttre membran. De kanske mest kända picornavirusen är poliovirusen, men till gruppen hör även rhinovirusen, som ger upphov till de flesta febersnuvor, enterovirusen som orsakar neurologiska, respiratoriska och gastrointestinala symptom samt hepatit A-virus. Bland familjemedlemmarna finns även djurpatogener.

Camilla Isaksson

Hedelmöityshoitoihin liittyvät lievät raskausriskit eivät ole yhteydessä lapsettomuuden syyhyn

Koeputkihedelmöityshoito sovellutuksineen on vakiintunut tahattoman lapsettomuuden tehokkaimmaksi hoitokeinoksi. Nykyään vuosittain lähes 3 % Suomessa syntyneistä lapsista on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla.

Piia Poikkeus

D-vitamiinin puute altistaa rasitusmurtumille

Urheilijoilla ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä esiintyvä rasitusmurtuma syntyy yleensä silloin, kun luun kuormituksen kesto ylittyy varsinkin jyrkässä nousujohteisessa ja liian nopeatahtisessa harjoittelussa. Luun vaurioituessa muodostuu mikromurtumia, joiden paranemista rasitus saattaa estää. Rasituksen seurauksena vaurio voi myös laajentua ja lopulta johtaa varsinaiseen luun murtumaan. Yleensä rasitusmurtumat paranevat hyvin riittävällä levolla ja kuormituksen vähentämisellä. Kuitenkin tiettyihin rasitusmurtumiin, kuten reisiluunkaulan murtumiin, liittyy riski murtuman dislokaatiosta, mikä pahimmillaan voi johtaa pysyvään invaliditeettiin. Rasitusmurtumien ehkäisy ja varhaisdiagnostiikka ovatkin ensisijaisen tärkeitä. Rasitusmurtumien diagnostiikka perustuu pääasiassa potilaan taustatietoihin sekä erilaisiin radiologisiin kuvantamismenetelmiin. Kliiniset tutkimukset ovat epävarmoja ja laboratoriodiagnostiikka puuttuu.

Juha-Petri Ruohola

Tehokas statiinilääkitys eduksi vajaatoimintapotilaalle

TNT-tutkimuksessa vertailtiin isoa ja pientä atorvastatiiniannosta noin 10 000 sepelvaltimotautipotilaan 5 vuoden hoidossa. Jo aikaisemmin on raportoitu tehokkaamman hoidon vähentävän merkittävästi eri sydäntapahtumia tavanomaiseen annostukseen verrattuna. Lähes 800 potilaalla oli tutkimuksen alussa sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistun analyysin perusteella vajaatoiminnan vaikeutumisesta aiheutuneet sairaalahoitojaksot vähenivät tehokkaamman statiinilääkityksen aikana merkittävästi (10,6 % vs 17,3 %). Vaikka pelkkä sydämen vajaatoiminta ei ole statiinihoidon indikaatio, näyttää tehokas hoito hyödylliseltä silloin kun lääkitykselle on muu aihe, kuten taustalla oleva sepelvaltimotauti. Joka tapauksessa tutkimus poistaa viimeisetkin pelot siitä, ettei tehokas statiinilääkitys olisi vajaatoimintapotilaille turvallinen. Käynnissä onkin jo tutkimuksia siitä, pitäisikö statiinien käyttöaiheita laajentaa vajaatoimintapotilaiden hoidossa.

Juhani Airaksinen

Serotoniinilääkkeet lisäävät iäkkäiden murtumariskiä

Kanadalaistutkimuksessa (n = 5 008) 2,7 % yli 50-vuotiaista käytti serotoniinilääkkeitä (SSRI) päivittäin. Tutkimuksen käynnistyessä he olivat ei-käyttäjiä todennäköisemmin kaatuneet edellisen kuukauden aikana ja heidän luuntiheytensä oli pienempi. 5 vuoden seurannassa SSRI-käyttäjien riski pienienergiselle murtumalle oli kaksinkertainen ei-käyttäjiin nähden (HR 2,1; 95 %:n lv 1,3-3,4), vaikka ikä, luuntiheys, aiemmat murtumat, muut sairaudet, rankadeformiteetit ja naisten estrogeenikäyttö vakioitiin. Yhteys oli myös annosriippuvainen.

Katariina Korkeila

Järkeenkäyvä selitys parantaa kipua

Lääketieteellistä selitystä vaille jäävistä fyysisistä oireista kärsivät potilaat kuormittavat yleislääkäreitä, eikä heidän hoitamisensa aina ole helppoa. Varsinkin monenlaisista kivuista kärsivät potilaat voivat olla ongelmallisia. Erääksi ratkaisuksi on esitetty ns. uudelleen atributointia (uudelleenmäärittelyä), jossa lääkäri pyrkii löytämään yhteyden potilaan oireiden ja emootioiden välille, eli tekemään fyysisen oireilun ymmärrettäväksi reaktioksi koetuille tunteille.

Raimo K. R. Salokangas

Migreenin estohoitoa tehostettava

Yhdysvalloissa on selvitetty migreenin esiintyvyyttä ja hoitoa kyselytutkimuksella, jossa lähetettiin kyselylomake 120 000 kotitalouteen. Kyselyyn vastasi noin 160 000 henkilöä.

Jaana Suhonen

Heikentynyt glukoosinsietokyky yleinen sydäntautia sairastavilla naisilla

Miehillä on yleisesti naisia suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, mutta diabetes on naisilla suurempi sydäntapahtumien riskitekijä kuin miehillä. Diabetesta ja sydäntautia sairastavien naisten ennusteen on myös todettu olevan miehiä huonompi. Sydäntauteja sairastavilta todetaan usein aiemmin diagnosoimaton diabetes tai heikentynyt glukoosinsietokyky.

Tiina Laatikainen

Valkosolukasvutekijä lisää leukemiariskiä

Granulosyyttikasvutekijä (G-CSF) on sytokiini, joka stimuloi neutrofiilien tuotantoa. Sitä käytetään neutropenian hoidossa. Kasvutekijää on kokeiltu myös sydäninfarktin ja aivoinfarktin hoidossa. G-CSF ilmeisesti estää apotoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa, ja voisi olla kudoksille avuksi infarktaatiosta toipumisessa.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten influenssarokote tehokas nenäsumutteena

Suomessa, päinvastoin kuin Yhdysvalloissa, ei ainakaan vielä suositella pienten lasten yleistä rokottamista influenssaa vastaan. Silti on kiinnostavaa tietää rokotteiden tehosta lapsilla etenkin, kun uusin rokote on nenäsumutteena vaivattomasti annettavissa. Ei itkettäviä pistoksia. Amerikkalaisen käytännön taustalla on tieto, että aivan pienet lapset vaativat influenssan seurauksena usein sairaalahoitoa.

Heikki Arvilommi

Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia

Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus. Varsinkaan aleksitymian ja iän välistä yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. Tavoitteenamme oli tutkia aleksitymian ja iän välistä yhteyttä sekä tarkastella saatuja tuloksia sosiologi J. P. Roosin sukupolviteorian valossa.

Sofia Slotte, Aino K. Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa

Sydämen kudosdopplerkuvaus

Sydämen kudosdopplerkuvaus (TDI) mahdollistaa seinämien liikenopeuksien mittaamisen, sydänlihassäikeiden lyhenemisen ja pitenemisen (deformaation) sekä niiden aikaansaaman sydänlihaksen liikkeen kvantitoinnin.

Antti Loimaala, Vesa Järvinen, Kaj Groundstroem

Lapsen virtsatieinfektion tutkimukset ja hoito

Virtsatietulehdus on yksi yleisimmistä lasten bakteeritulehduksista. Pelkkä bakteerikasvu virtsassa ole kuitenkaan välttämättä ole virtsatietulehdus.

Timo Jahnukainen, Matti Nuutinen

Autoimmuunipankreatiitti - tärkeä haimasyövän erotusdiagnostiikassa

Autoimmuunipankreatiitin ilmaantuvuudesta ei ole tarkkoja lukuja, mutta tauti liittyy usein muihin autoimmuunisairauksiin.

Sari Räty, Juhani Sand, Isto Nordback

Suomalaiset lääkärit ulkomailla - Keitä he ovat, missä he ovat ja miksi he muuttavat?

Ulkomailla asuu tällä hetkellä noin 650 työikäistä suomalaislääkäriä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien muuttopäätökseen vaikuttaneet tekijät sekä mahdolliset paluumuuttoaikeet. Tutkimuksessa perehdytään myös ulkosuomalaisten lääkärien taustatietoihin ja työelämässä sijoittumiseen. Ulkomailla asuvista lääkäreistä ei ole aikaisemmin kerätty työssä sijoittumiseen tai muuton syihin liittyviä tietoja.

Outi Eskelinen, Jukka Vänskä, Jukka Siukosaari, Hannu Halila