Äidin emotionaalinen huolenpito ehkäisee aikuisuuden masennusta

Perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen psyykkisten häiriöiden synnyssä on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota. Molempia tarvitaan niin hyvässä kuin pahassakin. Mm. adoptioita koskeva tutkimus on osoittanut, että suotuisissa perheolosuhteissa kasvaneet geneettisesti altistuneet eivät sairastuneet skitsofreniseen häiriöön sen useammin kuin geneettisesti altistumattomat. Sen sijaan hankalissa oloissa kasvaneiden geneettisesti altistuneiden sairastumisriski oli moninkertainen.

Raimo K. R. Salokangas

Mazen Sudah tuli Jordaniasta Joensuuhun kehittämään rintasyövän diagnostiikkaa

Rintojen magneettikuvaus syövän paikallisen levinneisyyden arvioinnissa on ollut jatkuvassa käytössä hieman yli 3 vuoden ajan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Sen sijaan muissa Suomen sairaaloissa, Oulun yliopistollista sairaalaa lukuun ottamatta, menetelmää käytetään ainoastaan erityistilanteissa.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18/2007 Kommentteja

Sikiön vaikea asfyksia potilasvahinkona Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 1987-2002

Syntyvän lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksen aikaiseen asfyksiaan on aina perheelle suuri tragedia. Se on myös kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä sikiön vaikeaan hapenpuutteeseen liittyviä potilasvahinkoja.

Minna Kuusisto, Päivi Ylitalo, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Mika Gissler, Tapio Kurki

Epstein-Barrin virus ja sen aiheuttama lymfoproliferatiivinen oireyhtymä elinsiirtopotilailla

Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa nuoruusiässä yleisen mononukleoosin, mutta liittyy myös pahanlaatuisiin tauteihin. Perusterveiltä infektiopotilailta EBV-infektio voidaan osoittaa luotettavasti virusvasta-ainetutkimusten eli serologian avulla. Primaarisessa EBV-infektiossa kehittyy IgM- ja IgG-vasta-aineita viruksen kapsidiantigeenille (viral capsid antigen, VCA). Toipumisvaiheessa VCA-IgM-vasta-aineet häviävät, kun taas VCA-IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän. EBV voi aktivoitua elimistössä, ja tuolloin serologia ei riitä taudinmääritykseen.

Sanna Aalto

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suuri itsemurhariski

Tutkimus on osa etenevää seurantatutkimusta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (Jorvi Bipolar Study). Tutkimusta varten seulottiin 1 630 iältään 18-59-vuotiasta potilasta käyttäen Mood Disorder Questionnaire (MDQ) -mielialahäiriökyselyä. Kyselyn perusteella positiivisiksi osoittautuneet 490 potilasta haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen valikoitui lopulta 191 potilasta. Näillä oli diagnosoitavissa meneillään oleva kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso, josta myöhemmin käytetään myöhemmin nimeä indeksijakso.

Hanna Valtonen

Herpesvirus HHV-6 elinsiirtopotilailla

Hylkimisreaktio ja infektiot ovat maksansiirtopotilaiden merkittävimpiä komplikaatioita. Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) aiheuttaa vauvarokon varhaislapsuudessa, ja se jää muiden herpesvirusten tavoin primaari-infektion jälkeen elimistöön piileväksi ja voi aktivoitua elinsiirron yhteydessä. HHV-6 kuuluu beetaherpesviruksiin yhdessä läheisten sukulaistensa sytomegaloviruksen (CMV) ja ihmisen herpesvirus 7:n (HHV-7) kanssa. CMV:n merkitys suorien ja epäsuorien komplikaatioiden aiheuttajana elinsiirtopotilailla on tunnettu, mutta HHV-6:n ja HHV-7:n merkityksestä tiedetään vähemmän.

Maiju Härmä

Uutta tietoa Klinefelterin oireyhtymästä voidaan hyödyntää hoidossa

Klinefelterin oireyhtymän (KS) aiheuttama ylimääräinen X-kromosomi on tavallisin miehen lapsettomuuteen johtava kromosomipoikkeavuus. Noin joka 600. vastasyntyneeltä pojalta löytyy tällainen kromosomisto. Oireyhtymään liittyvä lapsettomuus johtuu sukusolujen häviämisestä kiveksistä, ja lasten saamista on aikaisemmin pidetty mahdottomana. Uudet avusteiset lisääntymishoidot ovat kuitenkin muuttaneet tätä käsitystä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kivesten tuhoutumiseen johtavia mekanismeja.

Anne Wikström

Ruokavaliota koskevia näkökohtia keliakian diagnostiikkaan ja hoitoon

Keliakian diagnoosi on perustunut villusatrofian löytymiseen koepalasta ohutsuolen limakalvolta. Hoitona on elinikäinen tiukka gluteeniton dieetti, jossa tulee välttää vehnää, ohraa ja ruista. Kaura on hyväksytty Suomessa yli kymmenen vuotta osaksi keliaakikon ruokavaliota. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ruokavalion merkitystä diagnostiikassa ja hoidossa.

Markku Peräaho

Tarvitaanko paikalliseen aggressiiviseen non-Hodgkin-lymfoomaan sädehoitoa?

Pelkkä sädehoito on ollut standardihoito paikallisen aggressiivisen non-Hodgkin-lymfooman hoidossa. Viiden vuoden seurannan jälkeen alle puolet pelkän sädehoidon saaneista potilaista on tautivapaita. Solunsalpaajahoidon liittäminen sädehoitoon paransi tuloksia. Toisaalta sädehoito lisää hoidon haittoja. Sädehoidon merkitys hyväennusteisen paikallisen aggressiivisen lymfooman hoidossa onkin kyseenalaistettu.

Sirkku Jyrkkiö

Lihavuudelle altistava geenivariantti löytyi, mekanismi edelleen epäselvä

Lihavuus yleistyy räjähdysmäisesti. Normaalipainon ylärajaksi on asetettu painoindeksi 25 kg/m2, koska sen ylittäminen lisää jo useiden sairauksien vaaraa. Vaikka lihavuudella on yhteyttä perimään, toistaiseksi ei ole voitu osoittaa väestössä yleisesti esiintyviä geenivariantteja, jotka selvästi altistaisivat juuri tavalliselle lihavuudelle. Britanniassa tutkijat lähtivät laajassa, koko genomin kattavassa, 490 032 eri SNP-markkeria käsittävässä tutkimuksessa etsimään tyypin 2 diabetekselle altistavia geenejä. Tutkimuksessa löytyi selkeä yhteys tyypin 2 diabeteksen ja toistaiseksi huonosti tunnetun FTO-nimisen geenin välillä. Yhteys näytti ennen kaikkea liittyvän painoindeksiin. Tämän takia laajassa jatkotutkimuksessa selvitettiin FTO SNP rs9939609 -markkerin yhteyttä painoindeksiin 13 eri kohortissa, joihin kuului lähes 39 000 henkilöä. A-alleelin homotsygoottiset kantajat (16 %, genotyyppi AA) painoivat keskimäärin 3 kg enemmän kuin ne, jotka eivät olleet A-alleelin kantajia. Heillä oli myös 1,67-kertainen riski olla ylipainoisia (painoindeksi >= 25 kg/m2) tai lihavia (painoindeksi >= 30 kg/m2) verrattuna niihin, jotka eivät kantaneet A-alleelia. Yhteys suurentuneeseen rasvamassaan havaittiin jo seitsemästä ikävuodesta ylöspäin.

Camilla Schalin-Jäntti

Pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia Sosiaalisesti ja alueellisesti syrjäytyneiden ongelma

Pistoshuumeiden käyttäjien HIV-epidemia todettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 1998. Tapausten määrä lisääntyi nopeasti vuoteen 2000 saakka, jolloin se kääntyi laskuun. Lokakuuhun 2003 mennessä oli todettu 247 uutta tapausta.

Pia Kivelä, Anneke Krol, Susan Simola, Mari Vaattovaara, Pekka Tuomola, Henrikki Brummer-Korvenkontio, Matti Ristola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/2007 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030