Sappikivien synty: riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Yli 80 % sappikivistä on kolesterolikiviä.

Anna-Liisa Karvonen

Eturauhassyövän aktiiviseuranta on tutkimuksellista

Eturauhassyövän ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti mutta kuolleisuus siihen on pysynyt ennallaan.

Antti Rannikko, Mirja Ruutu

Lääketieteen kirjallisuustietokannat ja tiedonhaku

Lääketieteen tieto on nopeasti uusiutuvaa, ja siksi oikeiden tiedonlähteiden tunteminen ja paikantaminen ovat jatkuvasti muuttuva haaste alalla toimiville.

Johanna Heikkinen, Matti Isohanni, Jouko Miettunen

Raskauden ehkäisyneuvonta terveyskeskuksissa Kyselytutkimus TAYS:n erityisvastuualueella

Raskauden ehkäisyneuvonnan järjestämistavoista terveyskeskuksissa ei ole ollut käytettävissä ajankohtaista tietoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskusten ehkäisypalvelujen nykytilaa.

Tuire Sannisto, Kari Mattila, Elise Kosunen

Keskittymättömän lapsen palveluketjussa on painotettava yhteistyötä

Kun lapsella on keskittymisvaikeuksia, ongelmiin on puututtava ajoissa oikealla tavalla, jotta pystyttäisiin ehkäisemään lapsen ja nuoren ongelmien vyyhteytyminen sekavaksi oravanpyöräksi.

Sanna-Leena Vanhanen

Myös kipu aiheuttaa vanhuksille toiminnanvajeita

Vanhukset tarvitsevat toiminnanvajausten takia usein apua ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Keskeisiä, useissa tutkimuksissa esiin tulleita riskitekijöitä toiminnanvajeille ovat liikkumisvaikeudet, sydän- ja verisuonitaudit, kaatumiset, kognitiivinen heikkeneminen, yksinäisyys ja masennus. Näitä kutsutaan usein myös geriatrian jättiläisiksi. Nyt on monissa pitkittäistutkimuksissa havaittu, että myös kipu on itsenäinen riskitekijä toiminnanvajeiden synnylle.

Kaisu Pitkälä

Hypoglykemiat eivät heikennä kognitiivisia toimintoja

Sekä diabetespotilaat että lääkärit ovat pitkään kantaneet huolta normoglykemian ja hyvän hoitotasapainon hinnasta: johtavatko vaikeat hypoglykemiat keskushermostohaittoihin ja kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen? Iso yhdysvaltalaistutkimus, The Diabetes Control and Complications Trial (DCCT), osoitti, ettei kognitiivisia haittoja ilmaantunut perinteisesti eikä intensiivisesti hoidetuille ykköstyypin diabeetikoille 6,5 vuoden seurannassa. Epävarmaksi jäi, mitä kognitioille tapahtuisi pidemmän sairastamisajan ja toistuvien hypoglykemioiden seurauksena. Niinpä seurantaa jatkettiin, kunnes samaisia tyypin 1 diabetespotilaita oli seurattu keskimäärin 18 vuotta. 6,5 vuoden tutkimusvaiheen jälkeen kaikille suositeltiin diabeteksen intensiivihoitoa, jossa ateriaa edeltävä verensokeritavoite oli 3,9-6,7 mmol/l ja GHbA1c-taso < 6,0 %. Tutkittavat testattiin laajalla kognitiivisten testien sarjalla.

Katariina Korkeila

Kannattaako iäkkään potilaan glioblastooman sädehoito?

Glioblastooma on yleistyvä sairaus ja jatkossa glioblastoomia ilmenee yhä useammin yli 70-vuotiailla. Nuorempien potilaiden odotettavissa olevaa elinaikaa voidaan pidentää jonkin verran sädehoidon avulla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko vanhan potilaan aivokasvaimen sädehoitamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Masennuslääkitys vähentää itsemurhia

Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin monessa muussakin maassa. Muutos ajoittuu ajanjaksoon, jolloin masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Näiden kahden ilmiön keskinäinen riippuvuus on pohdituttanut tutkijoita.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä ennustaa sydänleikkauksen aiheuttamaa munuaisten vajaatoimintaa?

Kanadalaiset tutkijat selvittivät sydänleikkauksen jälkeen ilmenevän, dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan kliinisiä riskitekijöitä yli 10 000 potilaan aineistossa. Valmiiksi vähentyneen munuaistoiminnan lisäksi merkittäviä vaaratekijöitä olivat sydämen vajaatoiminta ja aikaisempi sydänleikkaus. Myös sydänleikkauksen kiireellisyys ja monimutkaisuus sekä vastapulsaattorin tarve lisäsivät vaaraa. Yllä mainittuihin tekijöihin perustuvaa riskipisteytystä testattiin uusissa, lähes 10 000 sydänleikkauksen aineistoissa ja puuttuvien vaaratekijöiden avulla voitiin varsin luotettavasti jaotella puolet potilaista pienen (0,4 %) riskin luokkaan. Toisaalta noin 6 % leikatuista sijoittui vaaratekijäkertymän perusteella suuren riskin luokkaan, jossa vaikea munuaisten vajaatoiminta kehittyi joka kymmenennelle.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavien steroidien käyttö raskauden aikana ei lisää epämuodostumia

Kanadalaisesta tietokannasta tutkittiin epämuodostumien esiintymistä lapsilla, joiden äidit (n = 4 561) sairastivat astmaa ja olivat käyttäneet raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana inhaloitavia steroideja. Steroidien annos jaettiin väleille 1-500, 500-1 000 ja > 1 000 µg/pv beklometasoni-klorofluorokarboniekvivalenttia.

Hannu Puolijoki

Yli puolet trampoliinivammoista voitaisiin todennäköisesti välttää turvaverkolla ja turvallisuusohjeilla

Päivystyspisteisiin on ilmaantunut uusi potilasryhmä: trampoliinilla itsensä loukanneet lapset. Tutkimuksemme kartoittaa trampoliinivammoja ja niihin liittyviä tekijöitä.

Johanna Rättyä, Willy Serlo

Säärimurtumien operatiivisen hoidon tulokset KYS:ssa 2001-2003

Säärimurtuma on vakava vamma, johon liittyy merkittävää sairastavuutta ja runsaasti komplikaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää primaaristi operatiivisesti hoidettujen säärimurtumien hoitokäytäntöä ja hoitotuloksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2003.

Lauri Pautola, Jukka Kettunen, Timo Nyyssönen, Heikki Kröger

Pitääkö kaikki endometriumpolyypit poistaa?

Polyypit ovat yleisiä löydöksiä oireettomilla naisilla ja niiden syöpäriski on olematon. Oireettomien polyyppien poisto on tarpeetonta, mutta vuotohäiriöitä aiheuttavien polyyppien poisto vähentää vuotoa.

Päivi Härkki, Jaana Fraser, Anna-Mari Heikkinen, Jyrki Jalkanen, Minna Kauko, Juha Mäkinen, Jari Sjöberg, Eija Tomás

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus suomalaisten koululaisten ruokatottumuksiin

Korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä koululaisten aamupalan syömiseen, runsaaseen kasvisten ja hedelmien kulutukseen ja terveellisiin ruokatottumuksiin.

Eva Roos, Seppo Koskinen

Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla?

Lääkärien työoloja ja terveyttä on kattavasti kartoitettu Suomessa aiemmin vuosina 1986 ja 1997. Tämä tutkimus esittelee joitakin perustuloksia uudesta lääkärien työoloja ja terveyttä kartoittavasta tutkimuksesta.

Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Timo Sinervo, Santero Kujala, Erkki Laakso, Päivi Jalonen, Jari Hakanen, Kaj Husman, Saara Töyry ?, Hannu Halila

Töölön sairaalan traumarekisteri Alkuvaiheen kokemuksia traumapotilaiden hoidon rekisteröinnistä

Vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon tuloksia ei Suomessa ole toistaiseksi rekisteröity säännöllisesti. Hoitotulosten kansallinen ja kansainvälinen vertailu tässä haastavassa potilasryhmässä ei täten ole aiemmin ollut mahdollista.

Lauri Handolin, Satu Tirkkonen, Karin Pihlström, Kirsi Sillanpää, Jarkko Pajarinen

Laktoosin imeytymishäiriön diagnostisten menetelmien kustannukset vertailussa

Terveydenhuollon lisääntyvät menot edellyttävät uusien diagnostisten menetelmien kustannusten ja hyötyjen arviointia.

Annukka Piirainen, Irma Järvelä, Teemu Malmi

Suun ja nielun alueen syöpien hoitomuodot

Väitöstutkimuksessa arvioitiin suuontelon, suunielun ja alanielun levyepiteelikarsinooman nykyisiä hoitomuotoja, hoidon tuloksia sekä ennusteellisia tekijöitä. Suun ja nielun alueen syövät ovat huomattavasti lisääntyneet sekä naisilla että miehillä viime vuosikymmeninä. Tärkeimmät riskitekijät tämän syövän synnyssä ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Erityisesti naisilla kielisyövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut, vaikka heillä usein ei ole perinteisiä riskitekijöitä. Nuorten suun ja nielun syövät ovat lisääntymässä, kuten muussakin väestössä.

Marjaana Luukkaa

Akillesjänteen pidentyminen leikkauksen jälkeen ennustaa huonompaa hoitotulosta

Urheiluun liittyvät miesten täydelliset akillesjännerepeämät ovat lisääntyneet merkittävästi 20 viime vuoden aikana. Taustalla ovat kuntoilun suosion kasvu ja pallopelien lisääntynyt harrastaminen. Useimmiten repeämä sattuu ilman edeltäviä oireita, ja niinpä sen ehkäisy on vaikeaa. Nuorilla, urheilijoilla sekä kroonisissa repeämissä leikkausta pidetään ensisijaisena hoitona, kun taas iäkkäämpien fyysisesti passiivisten ihmisten varhaiset repeämät voidaan hoitaa myös konservatiivisesti. Leikkauksenjälkeinen hoito on kehittymässä. Kuuden viikon kipsihoidon rinnalle on yleistymässä nilkan varhaisliikkeen salliva jälkihoito.

Jarmo Kangas