Vasenkätisyydelle altistava geenimuoto tunnistettiin

Väitöskirjassa kuvataan kaksi ennestään tuntematonta geeniperhettä, jotka yhteensä käsittävät kuusi geeniä. Yksi tutkimuksen kiinnostavista tuloksista oli ensimmäisen vasenkätisyyteen liittyvän geenimuutoksen tunnistaminen; tämä tapahtui yhteistyössä Oxfordin yliopistossa työskentelevän tohtori Clyde Francksin kanssa. LRRTM1-geeni toimii aktiivisesti niin hiiren kuin ihmisenkin aivoissa jo sikiökaudella. Oletus on, että LRRTM1-geeni ohjaa osaltaan vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä toisistaan eroaviksi.

Juha Laurén

Hormonikorvaushoito lisää myös munasarjasyöpää

Vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa on tutkittu laajoissa naisryhmissä eri menetelmin. Eräs näistä tutkimuksista on Brittein saarilla toteutettu UK Million Woman Study. Tämä käsitti lähes miljoonalle naiselle määrävälein lähetetyt kyselyt ja heitä koskevien kansallisen terveysrekisterin tietojen analysoinnin. Mikäli nainen käytti hormonikorvaushoitoa, hänellä ilmeni noin 5 vuoden seurannan aikana munasarjasyöpä 1,2 kertaa useammin (95 %:n lv 1,09-1,32) kuin naisella, joka ei käyttänyt hormonikorvaushoitoa. Mitä kauemmin korvaushoito kesti, sitä yleisempi munasarjasyöpä oli. Erityisesti seröösin munasarjasyövän riski kasvoi. Mikäli hormonikorvaushoito oli jo lopetettu ennen tutkimukseen liittymistä, ei syöpäriski eronnut hoitoa käyttämättömästä ryhmästä.

Pertti Kirkinen

Säännöllinen ASA:n käyttö vähentää paksu- ja peräsuolisyövän riskiä

Asetyylisalisyylihapon (ASA) säännöllinen käyttö vähentää perä- ja paksusuolisyövän riskiä, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tunneta täysin. ASA ehkäisee syklo-oksigenaasi entsyymin toimintaa. Syklo-oksigenaasi-2-isoentsyymi (COX-2) lisää inflammaatiota ja solujen jakautumista. Perä- ja paksusuolisyövissä havaitaan usein suuria määriä COX-2-entsyymiä.

Tiina Laatikainen

Tumma suklaa laskee verenpainetta

Sekä teellä että kaakaolla on havainnoivissa tutkimuksissa havaittu olevan sydäntapahtumilta suojaavia vaikutuksia. Suojaavaksi tekijäksi on uumoiltu kumpaisenkin sisältämiä polyfenoleja (flavonoideja), jotka vaikuttavat endoteelifunktioon ja verihiutaleinhibitioon typpioksidien välityksellä. Kuinka asia mahtaa olla satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten ja niistä tehdyn meta-analyysin valossa?

Katariina Korkeila

Tippuriongelma näkyy Suomessakin

Tippurin aiheuttaja, gonokokki, voi hyvin ja lisääntyy. Se on sopeutuvainen ja näyttää kehittyvän nopeasti vastustuskykyiseksi uusille antibiooteille. Fluorokinilonitkin, jotka tarjosivat kätevän ja tehokkaan hoitovaihtoehdon, ovat yhä tehottomampia. Yhdysvaltojen viranomaiset ovatkin joutuneet luopumaan suosituksestaan, jonka mukaan fluorokinolonit, kuten siprofloksasiini ja levofloksasiini, ovat tippurin hoidon ensisijainen lääkeryhmä. Lähinnä Aasiasta levinnyt resistentti gonokokki on yleistynyt Atlantin takana tällä vuosituhannella 1-2 %:sta noin 15 %:iin. CDC suosittelee nyt tippuriin 3. polven kefalosporiinia, kuten keftriaksonia tai kefiksiimiä ja penisilliiniallergisille atsitromysiinia. Huoli tulevaisuudesta on syvä, koska resistenssin sekä kefalosporiineille että makrolideille voidaan odottaa kehittyvän nopeasti.

Heikki Arvilommi

Rasituksen laji näkyy COPD:n hoidon mittauksissa

Kanadassa selvitettiin COPD-potilaiden bronkodilatoivan lääkityksen vaikutusta eri rasitustesteillä saataviin tuloksiin. Mukana oli 14 COPD-potilasta ja lääkityksenä joko ipratropium 500 µg tai lumelääke. Vaikka lääkityksellä saatiinkin bronkodilataatiota FEV1-arvoon 0,18 litraa, kuuden minuutin kävelytestin tulokset eivät muuttuneet. Jos vauhti pyrittiin optimoimaan etukäteen määritellyksi, tulos nousi ipratropiumilla selvästi lumelääkkeeseen nähden. Pääkirjoituksessakin pohditaan asiaa: kuuden minuutin kävelytesti ilman nopeussäätöä ei liene optimaalinen lääkehoidon vasteen mittari, eikä polkupyörätestikään.

Hannu Puolijoki

Pallolaajennus onnistuu myös polikliinisesti

Hollantilaiset kardiologit selvittelivät satunnaistetussa tutkimusasetelmassa polikliinisen pallolaajennuksen turvallisuutta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 800 elektiiviseen pallolaajennukseen ohjautunutta sepelvaltimopotilasta, ja kaikki toimenpiteet tehtiin reisivaltimon kautta ilman erityisiä valtimosulkulaitteita. Neljän tunnin seurannan perusteella katsottiin, ettei noin viidennestä potilaista voida kotiuttaa turvallisesti samana päivänä. Heti tämän jälkeen kotiutetuista vain yksi potilas joutui palaamaan sairaalaan nivustaipeen vuodon takia, eikä vasta seuraavana aamuna kotiutetuillakaan ollut punktiopaikan vuotoja kuin kahdella potilaalla. Vuoden seurannassa ryhmät menestyivät myös yhtä hyvin. Tämä hyvin tehty tutkimus osoittaa, että valikoidut pallolaajennuspotilaat voidaan kotiuttaa turvallisesti jo hyvin lyhyen seurannan jälkeen. Nopeasti kotiutetut potilaat olivat hoitoonsa vähintään yhtä tyytyväisiä kuin perinteisestä pidemmästä seurannasta nauttineet.

Juhani Airaksinen

Huono sosioekonominen tilanne yhdessä stessin kanssa pahentaa astmaa

Negatiivisten elämänkokemusten merkitystä astman ongelmallisuudelle tutkittiin 189 astmaatikon kohdalla Yhdysvalloissa. Osoittautui, että perheen alle 60 000 dollarin vuositulot olivat yhteydessä suurempaan negatiivisten elämäntapahtumien kokemiseen ja edelleen monimuuttujamallissa yhteydessä astmaan yhdistyvän elämänlaadun heikkenemisen kanssa. Negatiivisten elämänkokemusten yhteys astmaan liittyvään huonompaan elämänlaatuun oli selvä. Tutkijat pohtivat sitä, suojaako parempi tulotaso negatiivisilta elämäntapahtumien vaikutuksilta, vaikka ei niitä estäkään. Erityisesti huonompiosaisten astmaa tulisi siis hoitaa ponnekkaasti.

Hannu Puolijoki

Kliinisten kokeiden tuloksia ei voi yleistää kaikkiin astmaa sairastaviin

Astma on tunnetusti heterogeeninen sairaus. Onkin oletettavaa, että kliinisiin kokeisiin tarkoilla kriteereillä valittujen potilaiden tuloksista ei aina voi vetää kaikkia muita koskevia johtopäätöksiä. Asiaa tutkittiin hieman kääntäen: 3 500:lle satunnaisesti valitulle 25-75-vuotiaalle astmaatikolle lähetettiin kirje, jossa kysyttiin yksityiskohtaisesti hengityselinoireita ja pyydettiin ventilaatiofunktioiden testaukseen.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030