Pieniannoksinen ASA-hoito estää pre-eklampsiaa

Pre-eklampsian patofysiologiaan sisältyvät mikrotrombit, vasokonstriktio ja verihiutaleiden kasautuminen kapillaaritasolla. Tämä johti tutkimuksiin, joissa pre-eklampsiaa ehkäistiin pieniannoksisella ASA-hoidolla. Lupaavan alun jälkeen koettiin pettymys - hoidolla saatu hyöty osoittautui kiistanalaiseksi. Asiaa on nyt selvitetty meta-analyysillä, johon otettiin mukaan satunnaistetut ja lumekontrolloidut 31 tutkimusta (n = 32 000 raskautta). Pieniannoksinen ASA-hoito, muutamissa tutkimuksissa dipyridamoli, vähensi pre-eklampsian riskin 0,90:een verrattuna kontrollipotilaisiin, samoin riskin synnyttää lapsi alle 34. raskausviikon iässä. Kohdunsisäisiin kuolemiin, sikiön kasvun hidastumiseen ja raskauden aikaisiin verenvuotoihin ei profylaksialla ollut vaikutusta. Näistä meta-analyysin osa-aineistoista ei noussut esille selkeitä alaryhmiä, joissa hoito olisi ollut erityisen tehokasta tai erityisen tehotonta. ASA-profylaksian vaikutus ei ollut kovin voimakas. Lehden toimituksen asiantuntijat kuitenkin kommentoivat tätä tutkimusta ja korostivat aiemman Cochrane-analyysin esilletuomaa mini-ASA:n hyötyä erityisissä riskiryhmissä, joita ovat diabeetikot, verenpainetautia sairastavat, monisikiöiset raskaudet ja naiset, joilla on aiemmin ollut pre-eklampsia. ASA:lla on myös anti-inflammatorinen vaikutus sytokiineihin, jotka vaikuttavat pre-eklampsian puhkeamiseen. Ylipainoiset raskaana olevat naiset voisivat saada profylaksista erityisen hyödyn, koska ylipainoisilla pre-eklampsiaan liittyvä sytokiinituotanto on ilmeisesti lisääntynyt.

Pertti Kirkinen

Vain osa masennusoireista ennakoi ateroskleroosia

Masennus, ahdistuneisuus ja vihamielisyys liittyvät kohonneeseen ateroskleroosin riskiin. Nyt yhdysvaltalaistutkijat seurasivat kolmen vuoden ajan 324 aikuisen ateroskleroosin indikaattorina käytetyn kaulavaltimon intiman paksuuden muutosta ja sen yhteyttä potilaiden raportoimaan masennusoireiluun. Aiempien tutkimusten mukaan depressiivinen oireilu ennakoi intiman paksuuntumista, vaikka sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Ahdistuneisuus, vihamielisyys ja vihan kokemukset tai ilmaukset eivät yhdistyneet intiman muutoksiin. Kun sitten masennusmittarina käytetyn Beck Depression Inventorin oireklustereita tarkasteltiin erikseen, kävi ilmi, että somaattis-vegetatiiviset oireet yhdistyivät intiman muutoksiin, mutta kognitiivis-affektiiviset eivät.

Raimo K. R. Salokangas

Voiko fundoplikaatiotuloksen ennakoida?

Pystyasennossa tapahtuva gastroesofageaalinen refluksi johtuu huonosta vatsalaukun tyhjenemisestä. Aiemmin on arveltu, että laparoskooppinen antirefluksileikkaus ei ole hyvä parannuskeino tässä tilanteessa. Väitteen selvittämiseksi australialainen työryhmä tutki 372 antirefluksileikkaukseen tulevaa potilasta tekemällä ennen leikkausta ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksen sekä vatsalaukun tyhjenemistutkimuksen. Potilaista 31 %:lla oli hidastunut vatsalaukun tyhjeneminen ja 109:llä oli refluksia pystyasennossa, 57:llä makuuasennossa ja 206:lla sekä pystyssä että makuulla ollessa. Leikkauksen tuloksia arvioitiin 3 kk sekä 1, 2 ja 5 vuotta leikkauksen jälkeen.

Tom Scheinin

Syöpä ei leviä verensiirron kautta

Verituotteen siirtoon liittyy harvoin vakavia akuutteja haittoja. Mahdollisia myöhäishaittoja kuitenkin tunnetaan huonosti. Syövän kaltaisen kroonisen sairauden siirtyminen ihmisestä toiseen voisi olla mahdollista. Asiaa selvitettiin pohjoismaisessa rekisteritutkimuksessa, jossa oli mukana 354 094 verituotteen siirron saanutta potilasta. Osa verenluovuttajista oli sairastunut 5 vuoden kuluessa luovuttamisen jälkeen syöpään (n=12 012, 3 % kaikista). Verenluovutuksen jälkeen syöpään sairastuneen ihmisen verituotteen siirto ei lisännyt saajan riskiä sairastua syöpään (riskikerroin 1,00).

Sirkku Jyrkkiö

Selkäydinvaurion aiheuttaman haitan järjestelmällistä hoitoa ja seurantaa tarvitaan

Selkäydinvaurioiset henkilöt ovat pienehkö erityisryhmä, mutta heidän ongelmansa voivat olla hyvinkin monimuotoisia ja haittaavia. Tavoitteena oli selvittää selkäydinvaurioon liittyvien haittojen määrää ja vaikeustasoa taustatiedoksi koko eliniän jatkuvan hoidon ja seurannan organisoimista varten.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Tietokonetomografia akuutin vatsan diagnostiikassa

Tietokonetomografialla (TT) on suuri merkitys akuutin vatsan päivystyksellisenä tutkimuksena sairaaloissa.

Kaarina Partanen, Merja Raade

Opioidiriippuvaisen potilaan kivun hoito

Opioidit aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta sekä toleranssia. Lisäksi pitkäaikaiseen opioidien käyttöön voi liittyä lisääntynyttä kipuherkkyyttä.

Katri Hamunen, Vesa K. Kontinen

Terveydenhuolto ei hyödynnä ambulanssien informaatioteknologiaa

Potilas on kuljetuksen aikana saamansa ensihoidon varassa yleensä vajaasta tunnista useisiin tunteihin ja lisäksi on otettava huomioon aika, joka sairaankuljetushenkilöstöltä kohteessa kuluu kuljetusta valmistelevissa toimenpiteissä.

Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen

Käsihygienia hoitotyössä

Tutkimuksessa selvitettiin hoitotyöntekijöiden tietoja käsihygieniasuosituksista ja käsityksiä suositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta.

Marianne Routamaa, Maija Hupli

Aromataasinestäjähoito vaikuttaa poikien kasvuun

Estrogeenillä on tärkeä merkitys poikien kasvun säätelyssä. Estrogeenivaikutuksen puuttuessa luuston kypsyminen on hidasta, pitkien luiden kasvulevyt eivät sulkeudu murrosiän lopussa ja pituuskasvu jatkuu poikkeuksellisen kauan. Lyhyiden poikien hoitaminen aromataasinestäjällä, joka estää estrogeenisynteesiä, voi siten lisätä heidän aikuispituuttaan pitkittämällä kasvukautta.

Matti Hero

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavia seurattava tarkasti korjaustoimenpiteen jälkeen

Suomessa syntyvistä lapsista 0,75 %:lla on synnynnäinen sydänvika. Yleisin on kammioväliseinäreikä (20 %) ja seuraavaksi tavallisimmat avoin valtimotiehyt (14 %), eteisväliseinäaukko (10 %), eteis-kammioväliseinäaukko (7 %) sekä aortan koarktaatio (4 %). Osa sydänvioista ei vaadi hoitoa, osa voidaan hoitaa sydänkatetroinnissa tehtävällä toimenpiteellä ja osa joudutaan korjaamaan sydänleikkauksella. Joihinkin sydänvikoihin on edelleen tarjolla vain palliatiivista hoitoa.

Anneli Eerola

Lääkehoidon oikea ajoitus ratkaisevaa pienen keskosen sairastavuuden ehkäisyssä ja sivuvaikutusten välttämisessä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kolmen lääkkeen vaikutusta keskosten sairastavuuteen sekä lääkkeiden sivuvaikutuksia.

Outi-Maria Peltoniemi

Tehohoitoalkuinen infektio lisää hoidon kustannuksia ja potilaan kuoleman riskiä

Hoidon aikana kehittyvät infektiot ovat tehohoitopotilailla yleisempiä kuin muilla sairaalahoidossa olevilla potilailla. Infektioiden esiintyvyyttä ja merkitystä ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty. OYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 14 kuukauden aikana tehohoidossa vähintään 48 tuntia olleen 335 potilaan yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmista sairauksista, tulovaiheen sairauden vaikeusasteesta sekä potilaille tehohoitoon tullessa että sen aikana kehittyneistä infektioista. Samalla kartoitettiin resurssien käyttöä, sairaalahoidon tuloksia, pitkäaikaiskuolleisuutta ja potilaiden hoidon jälkeistä elämänlaatua.

Pekka Ylipalosaari

Kasvainmerkkiaineet rintasyövän ennusteellisina tekijöinä

Klassiset ennustetekijät, kuten kasvaimen koko ja kainalon imusolmukemetastaasien löytyminen, kuvastavat rintasyövän uusiutumisriskiä ja lääkkeellisten liitännäishoitojen tarvetta paikallishoitojen jälkeen. Nykyisin useimmat kasvaimet havaitaan taudin alkuvaiheessa, jolloin näiden klassisten ennustetekijöiden käyttöarvo on rajallinen. Kliinisessä työssä olisi lisäksi tarpeen löytää uusia tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin ennakoida käytettävissä olevien hoitojen tehokkuutta.

Eeva Rahko

Vasemman kammion toiminta vastasyntyneillä lapsilla

Syntymähetkellä sikiön verenkierto muotoutuu täysin uudelleen. Tämä prosessi muuttaa merkittävästi sydämen vasemman kammion esi- ja jälkikuormaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin vastasyntyneen vasemman kammion systolista ja diastolista toimintaa toistetuilla sydämen kaikukuvauksilla prospektiivisesti 3-5 päivän iästä 6 kk:n ikään. Tutkimusaineistona oli 25 tervettä täysiaikaista ja 27 ennenaikaista vastasyntynyttä, 18 hyvässä tasapainossa olevan diabeetikkoäidin lasta sekä 28 sellaista vastasyntynyttä, joilla oli fysiologisesti tai patologisesti avoin valtimotiehyt.

Andrea Kozák-Bárány

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä tulisi seuloa erityisesti vakavasti masentuneilta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli erittäin huonosti tunnistettu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa: niistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista, jotka tarvitsivat akuutisti hoitoa, 39 % ei ollut koskaan saanut oikeaa kliinistä diagnoosia. Erityisesti tyypin II häiriötä sairastavat potilaat ja naiset olivat huonommin tunnistettuja. Tunnistaminen näytti tapahtuvan perustuen ajankohtaisesti ilmeneviin ns. klassisiin eli maanisiin tai psykoottisiin oireisiin erityisesti sairaalahoitoa vaativissa jaksoissa. Näyttää että mielialahäiriö diagnosoitiin perustuen ajankohtaiseen oirekuvaan, unohtaen pitkittäisanamneesin merkitys.

Outi Mantere

Lääkeaineiden vaikutuksia AA-rottien alkoholin juomiseen

Väitöstutkimuksessa tutkittiin erilaisten lääkehoitojen vaikutuksia runsaan alkoholin juomisen eläinmallina käytettävien AA-rottien (Alko, Alcohol) alkoholin juomiseen. Tutkimuksissa käytettiin Suomessa yli 40 vuotta sitten alkoholin juomisen tutkimiseen kehitettyä AA-rottakantaa. AA-rottien ajatellaan mallintavan perinnöllistä taipumusta runsaaseen alkoholin juomiseen. Tutkimuksessa AA-rotat joivat alkoholia ajallisesti rajoitetun juomisen tutkimusasetelman mukaisesti. Tämän tutkimusasetelman ajatellaan tarjoavan mahdollisuuden tutkia lääkeaineiden vaikutuksia ehdollistuneeseen alkoholin juomiseen.

Kimmo Ingman

Lonkan tekonivelleikkaukseen liittyvät infektiot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta on keskeinen osa niiden ehkäisyä. Suomessa sairaalat ovat voineet osallistua vapaaehtoiseen Kansanterveyslaitoksen valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) vuodesta 1999 lähtien. Tässä väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin SIRO-seurannassa todettuja leikkausalueen infektioita ja niiden riskitekijöitä lonkan ja polven tekonivelleikkauksien ja reisiluun murtumien leikkauksien jälkeen. Lisäksi arvioitiin seurantatietojen laatua ja leikkauksen jälkeisten tekonivelinfektioiden kokonaismäärää Suomessa.

Kaisa Huotari

Refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitauti on aikuisväestössä erittäin yleinen; arvioiden mukaan 11-25 %:lla aikuisväestöstä länsimaissa on viikoittaisia oireita. Taudin oireet uusiutuvat herkästi ja potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista lääkitystä oireiden hoitoon. Kohtalaisen tai vaikean refluksitaudin leikkaushoidoksi on nykyään vakiintunut laparoskooppisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatioleikkaus. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kirurgian osuutta refluksitaudin hoidossa sekä arvioitiin refluksitaudin leikkaushoidon tuloksia useasta näkökulmasta. Väitöskirjatyössä suoritettiin 1990-luvun alkupuolella avoimeen ja laparoskooppiseen fundoplikaatioleikkaukseen satunnaistettujen potilaiden kontrollitutkimus eri leikkaustekniikoiden myöhäisvaiheen tulosten selvittämiseksi. Lisäksi tutkittiin leikkaushoidon osuutta kurkunpääoireisten potilaiden hoidossa sekä arvioitiin kirurgin laparoskooppisen fundoplikaatioleikkauskokemuksen vaikutusta leikkaustuloksiin.

Paulina Salminen

Paksu- ja peräsuolisyövän molekyyligeneettinen tausta

Monien paksu- ja peräsuolen syöpäoireyhtymien taustalla olevat geenivirheet on jo tunnistettu; esimerkkejä näistä harvinaisista oireyhtymistä ja alttiusgeeneistä ovat periytyvä ei-polypoottinen oireyhtymä (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (APC), MYH-polypoosi (MYH), Peutz-Jeghersin oireyhtymä (LKB1), juveniili polypoosi (SMAD4, BMPR1A) ja Cowdenin oireyhtymä (PTEN). Alttiusgeenien löytäminen on johtanut oireyhtymien tarkempaan luokitteluun ja avannut mahdollisuudet ennakoivalle geenitestaukselle ja syövän seulonnalle, minkä on todettu vähentävän merkitsevästi syöpäkuolleisuutta. Periytyvien syöpämuotojen tutkimus on myös tuonut keskeistä uutta tietoa yleiseen syöpätutkimukseen. Osa suvuista jää kuitenkin edelleen ilman diagnoosia geenitestauksen jälkeen. Onkin mahdollista, että taustalta löytyy vielä uusia suuren tai pienen riskin alttiusgeenejä, ja niitä pyrittiin tunnistamaan tässä tutkimuksessa.

Pia Alhopuro