Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan COVID-19-epidemian aikana
Lähtökohdat Selvitimme, miten COVID-19-epidemiasta johtuneet poikkeusolot vaikuttivat tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden (n = 30 238) kuntoutuspalvelujen ja päivystyksellisen sairaalahoidon käyttöön sekä terveyteen, toimintakykyyn ja osallisuuteen.
Menetelmät Aineistona olivat RAI-arviointitiedot (Resident Assessment Instrument) vuosilta 2018–2021. Vuonna 2020 RAI-arviointien peittävyys oli 49 % tutkimuksen kohderyhmässä. Aineistosta määriteltiin kuntoutusammattilaisen palveluja ja päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden sekä yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuudet. Asiakaskunnan toimintakykyä ja terveydentilaa kuvasivat arkisuoriutuminen, kognitio, mieliala, terveyden vakaus ja palvelujen tarve.
Tulokset Kuntoutuspalveluja tai päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden sekä yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuudet vähenivät hieman. Asiakaskunnan toimintakyky ja terveys säilyivät.
Päätelmät Vaikka tehostetun palveluasumisen asiakkaiden kuntoutusta ja osallisuutta ei pystytty poikkeusolojen aikana tukemaan yhtä hyvin kuin ennen COVID-19-epidemiaa, asiakkaiden toimintakyky säilyi ja päivystyksellisen sairaalahoidon käyttö väheni. Pitkän aikavälin vaikutusten selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia.
Kun SARS-CoV2-virus saavutti Suomen keväällä 2020, määrättiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin vierailukielto viruksen leviämisen estämiseksi (1,2). Kielto koski myös yksikön ulkopuolisia palveluntuottajia, kuten kuntoutusalan ammattilaisia. Samaan aikaan kiireettömiä lääketieteellisiä hoitoja rajoitettiin koko maassa terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.
Toimenpiteet ovat asiantuntija-arvioiden mukaan kasvattaneet hoitovelkaa (3,4) ja heikentäneet osallisuutta (5) erityisesti ikäihmisten palveluissa. Tässä tutkimuksessa selvitimme, miten poikkeusolot vaikuttivat tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saantiin ja päivystyksellisen sairaalahoidon käyttöön sekä terveyteen, toimintakykyyn ja osallisuuteen.
Aineisto ja menetelmät
Aineisto sisältää 1.1.2018–30.9.2021 tehtyjen RAI-arviointien (Resident Assessment Instrument) (6) tiedot, jotka poimittiin THL:n Järjestäjätietokannasta 31.1.2022 sekä Iäkkäiden säännöllisten palvelujen RAI-tietokannasta 1.3.2022 (7). Tutkimus rajattiin tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneisiin asiakkaisiin (taulukko 1).
Kuntoutuspalvelujen saantia kuvasi kuntoutusammattilaisen, kuten fysioterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin tai psykoterapeutin, apua saaneiden asiakkaiden osuus. Päivystyksellisen sairaalahoidon käyttöä kuvasivat sairaalan päivystyspoliklinikalla käyneiden sekä yön yli päivystyksellisessä sairaalahoidossa olleiden osuudet viimeisten 90 vuorokauden ajalta ennen RAI-arviointia. Osallisuuden toteutumista mitattiin yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuudella; tämä sisältää asiakkaat, joilla ei ilmene vetäytymistä tai kanssakäymisen vähentymistä.
Toimintakykyä ja terveydentilaa kuvaavia muuttujia olivat arkisuoriutuminen, kognitio, mieliala, terveyden vakaus ja palvelutarve. Arkisuoriutumista mitattiin ADL-H-mittarilla (Activities of Daily Living Hierarchy, vaihteluväli: 0–6), kognitiota CPS-mittarilla (Cognitive Performance Scale, 0–6), mielialaa DRS-mittarilla (Depression Rating Scale, 0–14), terveyden vakautta CHESS-mittarilla (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs, 0–5) ja palvelujen tarvetta MAPLe-asteikolla (Method for Assigning Priority Levels, 0–5). Mittarit muodostetaan RAI-arvioinnin perusteella. Tulos on sitä parempi, mitä pienemmän arvo mittari saa. Esimerkiksi ADL-H = 0 kuvaa, että asiakas on arkisuoriutumisessa itsenäinen. Mittareiden keskiarvoja ja prosenttiosuuksia verrattiin vuosilta 2018–2021.
Tulokset
COVID-19-epidemiaa edeltäneinä vuosina 2018–2019 kuntoutusammattilaisen palveluja saaneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus säilyi liki muuttumattomana (kuvio 1). Myös päivystyspoliklinikalla tapahtunutta ja/tai yön yli kestänyttä päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden asiakkaiden osuudet säilyivät samalla tasolla vuosina 2018–2019.
Kuntoutuspalveluja saaneiden asiakkaiden osuus väheni COVID-19-epidemian aikana vuonna 2020 kolme prosenttiyksikköä. Vuonna 2021 tilanne näyttää hieman korjautuneen, mutta vielä ei palattu vuoden 2019 tasolle, jolloin kuntoutusammattilaisen palveluja sai 24 % asiakkaista.
Päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden asiakkaiden osuus väheni hieman COVID-19-epidemian aikana vuosina 2020–2021: yön yli sairaalassa olleiden asiakkaiden osuus väheni kolme prosenttiyksikköä ja päivystyspoliklinikalla käyneiden osuus kaksi prosenttiyksikköä. Myös yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuus väheni kahdella prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Sen sijaan asiakaskunnan arkisuoriutumisen, kognition, mielialan tai terveyden vakauden taso eivät RAI-arviointitietojen mukaan heikentyneet eikä palvelutarve muuttunut vuosina 2018–2021 (taulukko 1).
Päätelmät
Kuntoutuspalveluita saaneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuuden väheneminen vuoden 2020 poikkeusolojen aikana on odotetun kaltainen havainto: COVID-19-epidemian vuoksi ulkopuolisten vierailut oli lähes kokonaan kielletty ja vain välttämättömäksi arvioitu yksikön ulkopuolisen palveluntuottajan tarjoama kuntoutus oli sallittu (1). Sosiaalista kanssakäymistä rajoittamaan pyrkivien suositusten vaikutus näkyy myös yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuuden vähenemisenä eli osallisuuden heikkenemisenä.
Asiakaskunnan toimintakyky ja terveyden vakaus kuitenkin säilyivät ennallaan kuntoutuspalvelujen vähenemisestä ja sosiaalisen osallisuuden heikkenemisestä huolimatta. Mahdollisia selityksiä voivat olla esimerkiksi infektioiden vähentyminen tehostetun hygienian seurauksena tai kuntouttavan hoitotyön keinoin saavutetut hyödyt. Lisäksi yksiköiden arjessa on epidemian aikana mahdollisesti löydetty uusia tapoja tukea asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta rajoitustoimenpiteistä huolimatta. Toisaalta tehostetun palveluasumisen asiakasrakenne on jokseenkin vakiintunut: asiakkaaksi tullaan, kun toimintakyky on jo heikentynyt ja palvelutarve kasvanut.
Päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden asiakkaiden osuus väheni hieman COVID-19-epidemian aikana. Kiireettömien lääketieteellisten hoitojen rajoittamisen olisi voinut ajatella näkyvän päivystyskäyntien tarpeen lisääntymisenä – erityisesti jos hoitoon pääsy kestää niin kauan, että asiakkaan vointi ehtii heikentyä kriittisesti, kuten infektioissa voi helposti käydä. Tutkimustulosten perusteella voidaankin pohtia, onko päivystykseen lähettämisen kynnys ollut COVID-19-epidemian aikana korkeampi. Toisaalta asumisyksiköissä on voitu löytää keinoja asiakkaiden lääketieteellisen hoidon tukemiseen esimerkiksi lisääntyneen lääkärikonsultaation turvin.
Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, että aineisto kattaa vain 30.9.2021 mennessä tehdyt RAI-arvioinnit, eli vuoden 2021 tiedot eivät olleet täydelliset. Lisäksi RAI-arviointien peittävyys vaihtelee alueittain. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia. Vuonna 2020 keskimääräinen RAI-arviointien peittävyys tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneillä asiakkailla oli 49 %. Suurin vastaava peittävyys oli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella: 81 % asiakkaista. Huhtikuusta 2023 alkaen RAI-välineistö on oltava käytössä kaikissa säännöllisissä vanhuspalveluissa (8). Tämän jälkeen RAI:n avulla saadaan kattava kuva säännöllisiä palveluja saavien iäkkäiden asiakkaiden tilanteesta.
Iäkkäiden asiakkaiden kuntoutumista ja osallisuutta olisi tuettava kaikissa olosuhteissa. Erityisesti hauraiden ja heikkokuntoisten iäkkäiden riski toimintakyvyn ja terveyden heikkenemiseen on suuri.
Jatkotutkimuksille on tarvetta yksilötason muutosten sekä poikkeusolojen viiveellä ilmenevien vaikutusten selvittämiseksi. Lisäksi on syytä tarkastella, mitkä seikat tukivat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn säilymistä epidemian aikana, jolloin monet kuntouttavat toimet – kuten ulkoilu, läheisten tuki ja terapiat – olivat tauolla samanaikaisesti kun päivystyskäyntien määrä väheni. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää poikkeusoloihin varautumiseen sekä tehostetun palveluasumisen yksiköiden toiminnan kehittämiseen.
Johanna Edgren; Heli Mattila, Matti Mäkelä: Muu (työnantaja THL vastaa RAI-järjestelmän interRAI-standardin sovittamisesta Suomessa).
- 1
- Sosiaali- ja terveysministeriön ohje. Liikkumisvapaus sosiaalihuollon toimintayksiköissä. 1.4.2020/VN/7643/2020, stm.fi/documents/1271139/21429433/Liikkumisvapaus+sosiaalihuollon+toimintayksik%C3%B6iss%C3%A4/c6a06c8b-1724-24c5-e8a8-778b0c093127/Liikkumisvapaus+sosiaalihuollon+toimintayksik%C3%B6iss%C3%A4.pdf?t=1632920771942
- 2
- Valmiuslaki (Oikeusministeriö), 29.12.2011/1552/2011. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111552
- 3
- Kestilä L, Jokela M, Härmä V, Rissanen P, toim. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2021.
- 4
- Kestilä L, Härmä V, Rissanen P, toim. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 14/2020.
- 5
- Paananen J, Rannikko J, Harju M, Pirhonen J. The impact of Covid-19-related distancing on the well-being of nursing home residents and their family members: a qualitative study. International Journal of Nursing Studies Advances. 2021:3;100031. ISSN 2666-142X. doi.org/10.1016/j.ijnsa.2021.100031.
- 6
- Morris JN, Hawes C, Fries BE ym. Designing the national Resident Assessment Instrument for nursing homes. Gerontologist 1990;30:293-307.
- 7
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Iäkkäiden säännöllisten palvelujen RAI-tietokanta (päivitetty 2.3.2022). thl.fi/fi/-/iakkaiden-toimintakyvysta-ja-palveluista-saatavilla-entista-kattavammin-tietoa-thl-n-uusi-rai-tietokanta-on-jokaisen-hyodynnettavissa
- 8
- Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Sosiaali- ja terveysministeriö), 28.12.2012/0980/2012, muutossäädös 9.7.2020/565. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120980
Functioning of residential care clients remained unchanged during the COVID-19 epidemic
Background We investigated how the exceptional circumstances caused by the COVID-19 epidemic affected access to rehabilitation services and acute hospital care, as well as health, functioning, and social inclusion of residential care clients over 75 years old (n = 30,238).
Methods The study was based on the RAI (Resident Assessment Instrument) data from 2018–2021. In 2020, the coverage of RAI assessments was 49% in the study's target population. The proportions of clients who received rehabilitation services and acute hospital care, as well as of those who were interested in social activities were determined. Functioning and health status were described by the activities of daily living scale, cognition, mood, stability of health, and service needs.
Results The proportion of clients who received rehabilitation services or acute hospital care and who were interested in social activities decreased slightly. Functioning and health of the clients remained unaltered.
Conclusions Although during the period of exceptional circumstances the rehabilitation and social inclusion of the residential care clients could not be supported as well as before the COVID-19 epidemic, the level of functioning remained unchanged, and utilization of acute hospital care decreased. Elucidating the long-term effects requires further studies.
Johanna Edgren, Heli Mattila, Matti Mäkelä
Johanna Edgren
Ph.D. (Health Sciences), Senior Researcher
Finnish Institute for Health and Welfare (THL), Knowledge Management and Co-Creation
