Taustatietojen puute vaikeuttaa nuorten itsemurhakuolemien ehkäisyä
Lähtökohdat Nuorten psyykkinen kuormittuneisuus on Suomessa lisääntynyt. Tämä näkyy muun muassa koetun ahdistuneisuuden ja myrkytyksiin liittyvien päivystyskäyntien kasvuna. Nuorten itsemurhakuolemien määrä on viime vuosina pysynyt ennallaan.
Menetelmät Tutkimusta varten analysoimme alle 25-vuotiaiden itsemurhat vuonna 2023 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Oikeuslääkinnän tietojärjestelmästä (Olt).
Tulokset Vuonna 2023 yhteensä 115 alle 25-vuotiasta kuoli itsemurhaan. Naisten kuolleisuus oli 6,5 ja miesten 9,2 laskettuna 100 000:ta alle 25-vuotiasta kohden. Mielenterveyshäiriö myötävaikutti kuolemaan 80 (69 %) tapauksessa. Kuolleista 52:lla (45 %) oli ajankohtainen hoitokontakti. Kuolleista 48 (42 %) oli koululaisia tai opiskelijoita, 16 (14 %) töissä ja 12 (10 %) työttömänä. Kiusaaminen ilmeni neljässä tapauksessa. Hirttäytyminen oli yleisin tekotapa, myrkytys toiseksi yleisin. Myrkytyskuolemissa korostuivat masennuslääkkeet, bentsodiatsepiinit ja opioidit.
Päätelmät Miehillä päihteet myötävaikuttivat kuolemaan naisia useammin, naisilla korostui masennus. Nuorten itsemurhakuolemien ehkäisemiseksi olisi elintärkeää ymmärtää nykyistä tarkemmin niiden taustatekijöitä ja ominaispiirteitä, koska rekisteritietojen kattavuus vaihtelee potilaskohtaisesti.
Nuorten psyykkinen kuormittuneisuus Suomessa on lisääntymässä. Muun muassa ahdistuneisuutta kokevien nuorten osuus on suurentunut, nuorten päivystyskäynnit myrkytysten takia ovat lisääntyneet ja lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut (1,2,3,4). Psyykkisen kuormittuneisuuden kasvusta oletettavasti seuraa, että myös itsemurhariski kasvaa, jos avuntarpeeseen ei pystytä vastaamaan riittävästi.
Nuorten itsemurhakuolemien määrä on pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen (5). Suomessa 15–19-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus on aiempina vuosina kuitenkin ollut suurempaa kuin EU-maissa keskimäärin (6).
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuosille 2020–2030 kansallisen mielenterveysstrategian, joka sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman. Yhtenä keskeisistä toimenpiteistä mainitaan tietoperusteisuuden ja tutkimuksen vahvistaminen (7). Itsemurhista tarvitaan ajantasaista tietoa, jotta ehkäisytoimenpiteitä voidaan suunnata oikein.
Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vuonna 2023 kuolleiden alle 25-vuotiaiden itsemurhia.
Aineisto ja menetelmät
Suomessa laki edellyttää itsemurhatapauksissa tai sellaista epäiltäessä oikeuslääketieteellisestä kuolemansyynselvitystä. Selvityksestä vastaa poliisi ja sen käytännön järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääketieteen yksikkö (8). Oikeuslääkärin suorittaman selvityksen osana laaditut asiakirjat sekä poliisin tutkintailmoitus talletetaan THL:n ylläpitämään Oikeuslääkinnän tietojärjestelmään (Olt).
Tätä tutkimusta varten Oltista haettiin kaikki vuoden 2023 alle 25-vuotiaiden kuolemantapaukset. Niistä erotettiin edelleen itsemurhatapaukset (ICD-10:n ulkoisen syyn koodit X69–X71, X74–X76, X78, X80–X82).
Tiedoista poimittiin seuraavat muuttujat: ikä, sukupuoli, kotipaikka, itsemurhan tekotapa ja -paikka, välitön, välivaiheen ja peruskuolemansyy, kuolemaan myötävaikuttaneet merkittävät sairaudet, vammat ja tilat sekä oikeustoksikologiset löydökset. Poliisin tutkintailmoituksesta ja käytettävissä olevista potilasasiakirjoista haettiin tiedot mahdollisista sairauksista, työstä tai opiskelusta, mielenterveysongelmiin liittyneistä hoitokontakteista ja mahdollisesta koulukiusaamisesta.
Itsemurhakuolleisuus laskettiin 100 000:ta alle 25-vuotiasta kohden. Lähteenä käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 2023 väestötietoa hyvinvointialueittain (9).
Tulokset
Vuonna 2023 yhteensä 115 alle 25-vuotiasta kuoli itsemurhaan.
Kuviossa 1 esitämme alle 25-vuotiaiden itsemurhakuolleisuuden Suomessa vuosina 2010–2023. Viime vuonna naisten itsemurhakuolleisuus oli 6,5 (koko ajanjakson suurin lukema) ja miesten 9,2 (suurin lukema vuoden 2019 jälkeen).
Taulukossa 1 esitämme vuonna 2023 alle 25-vuotiaina itsemurhaan kuolleiden määrän, iän, kuolemaan myötävaikuttaneet mielenterveyshäiriöt (ICD-10: F00–F99) sekä itsemurhan tekopaikan ja tekotavan.
Oikeuslääkäri oli arvioinut mielenterveyshäiriön myötävaikuttaneen kuolemaan 80 (69 %) tapauksessa, miehistä 43:lla (62 %) ja naisista 37:llä (80 %). Yleisin oli masennus tai muu mielialahäiriö (taulukko 1). Mielenterveyshäiriö ei myötävaikuttanut kuolemaan 35 (34 %) tapauksessa. Näistä 15 (13 %) nuorella ei ollut aiempaa diagnosoitua mielenterveyshäiriötä. Kuolleista 52:lla (45 %) oli ollut ajankohtainen hoitokontakti mielenterveysongelmien takia, 12:lla (10 %) kontaktia ei ollut, ja 51:ltä (44 %) kontaktista ei löytynyt tietoa.
Miehillä alkoholin käyttö oli myötävaikuttamassa 20 (29 %) tapauksessa ja huumeiden käyttö 13 (19 %) tapauksessa. Naisilla vastaava luvut olivat 4 (9 %) ja 5 (11 %).
Kuolleista 48 (42 %) oli koululaisia tai opiskelijoita, 16 (10 %) töissä ja 12 (10 %) työttömänä. 36:lta (31 %) ei löytynyt tietoa opiskelusta tai työstä.
Koulukiusaaminen ilmeni neljässä tapauksessa.
Yleisin tekotapa oli hirttäytyminen (n = 45; 39 %) ja toiseksi yleisin myrkytys (n = 21; 18 %). Myrkytyksissä yleisimmät lääke- ja huumausaineryhmät olivat masennuslääkkeet (n = 9), bentsodiatsepiinit (n = 9) ja opioidit (n = 8). Yleisimmät yksittäiset lääkeaineet olivat alpratsolaami (n = 6) ja buprenorfiini (n = 4).
Päätelmät
Naisten ja tyttöjen psyykkisestä kuormittuneisuudesta on useita havaintoja viime vuosilta. THL:n vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä havaittiin, että 30 % tytöistä kärsi kohtalaisesta tai voimakkaasta ahdistuneisuudesta, pojista 8 % (1). Vuoden 2023 kyselyssä osuus oli tytöillä edelleen hieman suurentunut (2).
Hus raportoi nuorten myrkytyshoitokäyntien kaksinkertaistuneen yliopistosairaalapäivystyksissä kymmenessä vuodessa. Myös tässä naiset ovat yliedustettuina (3). Vuonna 2023 itsemurhaan kuolleilla yleisimmät myrkytyksiin liitettävät lääkkeet olivat alpratsolaami ja buprenorfiini, jotka erityisesti yhdessä käytettynä ovat toksisia (10).
Naisista poiketen miehet käyttivät itsemurhavälineenä myös asetta. Sama havainto on tehty jo aiemmin kansainvälisissä tutkimuksissa (11,12).
Miehillä päihteidenkäytön yhteys itse ilmoitettuun viiltelyyn, itsetuhoisiin ajatuksiin ja itsemurhayrityksiin on vahvempi kuin naisilla (13). Myös omassa tutkimuksessamme havaitsimme päihteiden myötävaikuttaneen kuolemaan miehillä naisia useammin. Naisilla kuolemaan myötävaikuttaneena häiriönä korostui etenkin masennus. Miehillä saattaa olla korkeampi kynnys hakea hoitoa mielialahäiriöönsä, tai häiriö peittyy päihteiden käytöstä johtuvien ongelmien alle ja jää diagnosoimatta.
Tutkimuksellamme on selkeitä vahvuuksia ja joitakin heikkouksia. Tieto on tuoretta ja ajankohtaista: tutkimus sisältää kaikki vuoden 2023 itsemurhatapaukset.
Tutkimuksen laatua heikentää taustatietojen puutteellisuus. Useita tärkeitä muuttujia, kuten tietoa hoitokontaktista, opiskelu- tai työtilanteesta tai koulukiusaamisesta, ei kerätä rutiininomaisesti osana kuolemansyynselvitystä. Kyselytutkimusten mukaan koulukiusaaminen voi lisätä itsemurhavaaraa (13).
Tässä tutkimuksessa kiusaaminen ilmeni neljän tapauksen taustalla. Kiusaamisen yleisyydestä tai myötävaikutuksesta itsemurhakuolemissa ei kuitenkaan ole kattavaa arviota. Herää kysymys, miten itsemurhakuolemien tai hoitoa vaatineiden itsemurhayritysten taustaa valaisevia tietoja voitaisiin kerätä ja kuka sen toteuttaisi.
Itsemurhakuolemien ehkäisyn tehostamiseksi olisi elintärkeää ymmärtää nykyistä tarkemmin nuorten itsemurhakuolemien taustatekijöitä ja ominaispiirteitä. Tätä varten voisi esimerkiksi selvittää sosiaalisen median kaikupohjan, kiusaamisen, perhedynamiikan ja perheen sosiaalisen ympäristön sekä taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten merkitystä.
Kiitokset tutkija Riitta Haukilahdelle panoksesta aineiston keruutyössä.
Julius Tikka, Antti Virtanen: Ei sidonnaisuuksia.
Timo Partonen: Luentopalkkiot (HY+, Lundbeck, Speakersforum Finland), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim, Oxford University Press), osakkeet (Oriola, Orion), toimituspalkkiot (Informa PLC, Suomen Lääkäriliitto).
- 1
- Aalto-Setälä T, Suvisaari J, Appelqvist-Schmidlechner K, Kiviruusu O. Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021.
- 2
- Helenius J, Kivimäki H. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 48/2023.
- 3
- Hus. Nuorten lääkemyrkytysten yli kaksinkertaistuminen kymmenessä vuodessa kertoo tyttöjen pahoinvoinnista (siteerattu 22.5.2024). https://www.hus.fi/ajankohtaista/nuorten-laakemyrkytysten-yli-kaksinkertaistuminen-kymmenessa-vuodessa-kertoo-tyttojen
- 4
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023, määrä edelleen kasvussa (siteerattu 23.5.2024). https://thl.fi/-/joka-kuudennesta-13-15-vuotiaasta-tehtiin-lastensuojeluilmoitus-vuonna-2023-maara-edelleen-kasvussa
- 5
- Partonen T, Kiviruusu O, Grainger M, Eklin A, Suvisaari J. Itsemurhakuolemat Suomessa vuosina 2016–2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 47/2022.
- 6
- Eurostat. Suicide death rate by age group (siteerattu 23.5.2024). https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser
- 7
- Vorma H, Rotko T, Larivaara M, Kosloff A, toim. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6.
- 8
- Laki kuolemansyyn selvittämisestä 1.6.1973/459. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730459
- 9
- Tilastokeskus. Väestörakenne 2023 (siteerattu 16.5.2024). https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
- 10
- Bishop-Freeman SC, Friederich LW, Feaster MS, Hudson JS. Buprenorphine-related deaths in North Carolina from 2010 to 2018. J Anal Toxicol 2021;45:780–91.
- 11
- Sullivan EM, Annest JL, Simon TR, Luo F, Dahlberg LL. Suicide trends among persons aged 10–24 years — United States, 1994–2012. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2015;64:201–5.
- 12
- Titelman D, Oscarsson H, Wahlbeck K ym. Suicide mortality trends in the Nordic countries 1980–2009. Nord J Psychiatry 2013;67:414–23.
- 13
- Haravuori H, Kiviruusu O, Lindgren M, Therman S, Aalto-Setälä T, Marttunen M. Nuorten itsetuhoisuuden esiintyvyys – Kouluterveyskyselyn 2021 tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 49/2022.
Shortage of background information on suicides among young people compromises prevention
Background Distress among young people living in Finland has risen, being evident from more prevalent symptoms of anxiety and emergency visits for poisonings. Youth suicides have remained steady in recent years.
Methods Data on suicides in 2023 among those under 25 years of age were retrieved from the Finnish Medico-Legal Information System (Olt) of the Finnish Institute for Health and Welfare (THL).
Results In 2023, 115 individuals under 25 years of age died by suicide. Suicide mortality rate was 6.5 for females and 9.2 for males per 100,000 individuals under 25 years of age. Mental disorders contributed to 80 (69 %) of the deaths. Of the deceased, 52 (45 %) had contact with mental health services. Of the deceased, 48 (42 %) were students, 16 (10 %) were employed, and 12 (10 %) were unemployed. Bullying was noted in four cases. Hanging was the most common method, followed by poisoning. Antidepressants, benzodiazepines, and opioids were the most common substances involved in the latter.
Conclusions Substance abuse was more often a contributing factor to suicides among males, whereas depression was more prominent among females. To enhance suicide prevention, understanding the underlying factors and characteristics of youth suicides better is essential, as the coverage of registry data varies between individuals.
