Muutama prosentti covid-19-taudin sairastaneista saa infektion jälkeisen oireyhtymän (long covid tai post covid-19), joka voi heikentää toimintakykyä merkittävästi. Tavallisimpia oireita ovat uupumus, tuntemukset rintakehässä, hajuaistin menetys, sydämen tykyttely, erilaiset kivut ja vatsavaivat.

Koronan pitkäaikaisoireiden juurisyistä ei vieläkään ole yhteisymmärrystä, vaikka asiaa on tutkittu intensiivisesti neljän vuoden ajan. Kaksi koulukuntaa erottuu: Ensimmäinen pyrkii selittämään oireyhtymän biomedikaalisesti sekä etsii biomarkkereja ja lääkehoitoa (1). Toinen nojaa biopsykososiaaliseen selitysmalliin (2,3). Mallin mukaan pitkittyneiden oireiden syntyyn vaikuttavat useat tekijät ja mekanismina on keskushermoston herkistyminen – samaan tapaan kuin kroonisessa kivussa (3).

Myös määritelmä herättää edelleen keskustelua. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt tilan oireina, jotka ovat kestäneet vähintään kaksi kuukautta, jatkuvat kolme kuukautta infektion sairastamisen jälkeen ja joita ei voida selittää muulla syyllä (4). Määritelmä on ongelmallinen, koska nuorilla potilailla on todettu määritelmän täyttäviä oireita yhtä paljon, oli nuori sairastanut koronainfektion tai ei (5).

Hoitoa selvittäviä tutkimuksia on käynnissä ainakin 22 lääkkeestä (6). Tutkimuksia on tekeillä esimerkiksi naltreksonista, B₁, B₆ ja B₁₂-vitamiineista, donepetsiilista ja metformiinista.

Julkaistua tietoa satunnaistetuista, sokkoutetuista hoitokokeista on niukasti. Tiedetään, että vortioksetiini lievittää tilaan liittyviä masennusoireita (7). Toinen laadukas koe osoitti, ettei ubikinoni (koentsyymi Q10) ole tehokas koronan pitkäaikaisoireiden hoidossa (8). Ubikinonin on ajateltu vaikuttavan mitokondrioiden toimintaan.

Vaikka lääkehoidoista ei ole vielä näyttöä, hoitokokeita erilaisista kuntoutusmuodoista julkaistaan jatkuvasti. Esimerkiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuus on jo osoitettu (9). Siihen perustuvia nettiterapioita on saatavana myös Suomessa.

Kokeellisia lääkkeitä vain hoitokokeissa

Husin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan toiminta käynnistyi kesällä 2021. Tällöin hoitokäytännöistä ei ollut vielä olemassa julkaistua tietoa. Käytännöt rakennettiin muiden maiden esimerkkien ja aiemmista koronaepidemioista (sars ja mers) opitun varaan.

WHO on suosituksissaan korostanut moniammatillista kuntoutusta koronan pitkäaikaisoireiden hoidossa. Avohoidossa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin, hoitajan ja psykologin yhteistyötä.

Kuten yleensäkin julkisissa sairaaloissa klinikalla päätettiin olla käyttämättä kokeellisia lääkkeitä, vaikka potilaiden edustajilta tuli vaatimuksia hyödyntää esimerkiksi naltreksonia tai aripipratsolia. Näillä lääkkeillä on hoidettu myös koronan pitkäaikaisoireita muistuttavaa kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS), mutta näyttö laadukkaista vertailevista kokeista puuttuu. Esimerkiksi antipsykootteja määrätessä kannattaa tarkkaan pohtia mahdollisia hyötyjä ja haittoja.

Myös plasmafereesihoitoja on pyydetty. Aiheesta tehty Cochrane-katsaus kuitenkin osoittaa, että näkemys hyytymistä oireita selittävänä tekijänä ei ole perusteltu (10).

Määräämällä kokeellisia hoitoja lääkäri ilmaisee näkemyksensä oireiden syystä. Monet kokeelliset lääkkeet voivat tuottaa ensin lumevaikutuksia. Vaihtuvat biomedikaaliset teoriat ja niiden mukaiset hoidot saattavat estää potilasta motivoitumasta vaikuttavaan kuntoutukseen, kuten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan tai siitä johdettuihin hoitomuotoihin. Siten kokeelliset hoidot voivat toimia myös nosebona, eli lääkitys estää kuntoutuksen käynnistymistä.

Oireita lievittävät lääkkeet

Myös Husin poliklinikalla käytetään lääkkeitä koronan pitkäaikaisoireisiin.

Oireita voidaan lievittää monilla tunnetuilla lääkkeillä. Esimerkiksi bisoprololilla ja propranololilla voidaan vähentää sydämentykytyksiä, jotka jatkuessaan estävät liikkumasta ja saattavat johtaa kunnon heikkenemiseen. Beetasalpaaja voi lievittää myös ahdistuneisuusoireita, joita pitkittyneestä koronataudista kärsivillä yleisesti on.

Biopsykososiaalisen selitysmallin mukaan keskushermoston herkistyminen selittää oireita (3). Kroonisen kivun lääkkeitä, kuten duloksetiinia, amitriptyliinia, gabapentiinia ja pregabaliinia, sekä SSRI-lääkkeitä onkin käytetty hyvällä menestyksellä oireisiin. SSRI-lääkkeitä voi erityisen hyvin perustella silloin, kun potilaalla on myös mielialaoireita, jotka usein liittyvät pitkittyneisiin oireisiin. Kroonisen kivun lääkkeet usein parantavat myös unta, jonka häiriintyminen liittyy usein pitkittyneeseen koronaan.

Samoin kuin muissa pitkittyneissä oireissa potilas saattaa olla herkistyneen keskushermoston vuoksi hyvin herkkä lääkevaikutuksille. Oireita lievittävät lääkkeet kannattaa aloittaa varovasti annosta titraten. Keskeinen osa hoidon toteutusta on lääkärin selitysmalli.

Oleellista on pitää yllä toivoa. Koronan pitkäaikaisoireilla on hyvä paranemistaipumus (11). Tunnetuilla, luotettavilla lääkkeillä voidaan lievittää oireita kuntoutumisen aikana.

Lue lisää: Koronan pitkäaikaisoireille ei ole yhtä selittävää tekijää

Lue lisää: Pitkittyneiden kehollisten oireiden hoito – mitä uutta?