Tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä tarvitaan rakenteisesti kirjattua tietoa

Tiedot tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä sekä alkoholin riskikäytöstä auttavat suunnittelemaan hoitoa kokonaisuutena sekä seuraamaan ja tulkitsemaan hoitovastetta tai muutoksia sairauden etenemisessä.

Tällä hetkellä tietojen keräämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikeuttavat erityisesti puutteet yhdenmukaisessa rakenteisessa kirjaamisessa.

Tietojen kirjaaminen ei ole systemaattista, ja vaihtelua on myös eri tuotteiden kirjaamisessa. Kirjaamismahdollisuudet tietojärjestelmissä vaihtelevat, mutta myös toimintayksiköiden kirjaamistavat poikkeavat toisistaan. Vaikka Audit-testin pisteiden kirjaaminen rakenteisesti potilastietojärjestelmään on mahdollista, ei sitäkään usein tehdä (1).

Kirjaamisen erot vaikuttavat merkittävästi tiedon luotettavuuteen rekisteripohjaisessa seurannassa ja tutkimuksessa. Ongelma on noussut esille kansallisten laaturekisterien kehittämistyössä. Toimivien toteutusten suunnittelu tietojärjestelmiin vaatisi myös kansallisesti yhtenäisiä sisällön ja tietorakenteen määrittelyjä.

Laaturekistereihin kerätään tietoa useista sellaisista sairauksista, joiden hoidon suunnittelussa ja laadun seurannassa tiedot tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä sekä alkoholin riskikäytöstä sekä niihin kohdistetuista interventioista olisivat välttämättömiä. THL:n tuoreen selvityksen mukaan kuitenkin vain osa rekistereistä kerää näitä tietoja (2).

Myönteistä kuitenkin on, että halukkuutta tietojen kirjaamisen, keräämisen ja raportoinnin kehittämiseen näyttää olevan.

Kansallisissa laaturekistereissä on pitkän aikavälin tavoitteena kertakirjaamisen periaate. Silloin potilaiden hoidon ja seurannan yhteydessä kirjattu tieto saadaan kerättyä kansallisista tietovarannoista, potilas- ja asiakastietojärjestelmistä tai erillisistä laaturekisteritietojen kirjaamiseen tarkoitetuista järjestelmistä (3).

Jotta tupakka- ja nikotiinituotteiden ja alkoholin käytön kirjaamista sekä tietojen keräämistä voisi kehittää, tulisi tiedoille määritellä kansallisesti yhtenäinen muoto. Kirjaamisen kattavuuden tärkeyttä tulisi tuoda esiin viestinnässä niin alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Myös kirjaamisessa sovellettavien diagnoosi- ja toimenpidekoodien tuntemusta on lisättävä, jotta tietoja esimerkiksi terveystarkastuksissa tai sairauden hoidon osana tehdyistä käytön kartoituksista ja interventioista voidaan hyödyntää myös laaturekistereissä.

THL:n verkkosivuille on koottu päivittyvä ohjeistus tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ja alkoholin riskikäytön kirjaamiseen ja toimenpidekoodien käyttöön (4).

Kun sote-toimintayksiköiden toiminnan toteutumisen ja tulosten seuranta on systemaattista, voidaan myös palvelujen ja hoidon laatua kehittää entistä tehokkaammin. Systemaattinen seuranta mahdollistaa sen, että hoito tehostuu ja paranee. Tämä vähentää merkittävien kansansairauksien taakkaa.