Mullistavatko uudet veren biomarkkerit Alzheimerin taudin diagnostiikan?
Kerran tuhoutunut hermokudos ei merkittävissä määrin uusiudu. Etenevissä muistisairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, tauti on diagnoosivaiheessa aiheuttanut jo laajamittaista, peruuttamatonta tuhoa keskushermostoon.
Nykyisistä oireenmukaisista lääkkeistä poiketen uudet biologiset lääkehoidot näyttävät vaikuttavan Alzheimerin taudin etenemiseen. Mahdollisimman suuren omatoimisuuden ja kognitiivisen toimintakyvyn mahdollistamiseksi lääkehoidot tulisi aloittaa varhain.
Uusista parhaillaan arvioitavana olevista lääkkeistä esimerkiksi lekanemabilla onkin tutkimuksissa havaittu parempi kliininen teho varhaisemmassa vaiheessa aloitettuna (1).
Varhainen ja korkeatasoinen diagnostiikka ei kuitenkaan tänä päivänä ole kaikille tasa-arvoisesti saatavilla. Aivo-selkäydinnestetutkimuksen, aivojen magneettikuvauksen ja täydentävien diagnostisten tutkimusten hinta on korkea ja saatavuus vaihtelee alueellisesti ja eri ikäryhmissä.
Diagnostiikkaan liittyy myös merkittäviä kliinisiä epävarmuuksia. Muistioireet ja erilaiset kognitiiviset testipoikkeamat ovat väestössä yleisiä suhteessa muistisairauksien määrään (2).
Toisaalta biologisten löydösten yhteys kliiniseen kuvaan on rajallinen. Erityisesti ikääntyneillä Alzheimer-tyyppiset aivomuutokset ovat yleisiä verrattuna kliinisen taudin ilmaantuvuuteen (3). Nuoremmillakaan poikkeava aivo-selkäydinnesteen biomarkkerien (tau, fosforyloitunut tau ja beeta-amyloidi) profiili ei aina takaa sairastumista kliiniseen Alzheimerin tautiin (4).
Luotettava diagnoosi edellyttää nykymääritelmän perusteella tautiin sopivaa kliinistä kuvaa, merkkejä etenevästä omatoimisuuden heikkenemisestä sekä biologisia tautiin sopiva löydöksiä (5).
Uusista veren biomarkkereista neurofilamentin kevytketjun (NfL) pitoisuuden määritys on jo saatavilla kliiniseen työhön. Se vaikuttaa korreloivan hyvin neuroaksonaalisen vaurion kanssa. NfL nousee erityisesti nopeasti etenevissä neurodegeneratiivisissa sairauksissa ja otsa-ohimolohkorappeumissa. Alzheimerin taudissa sen pitoisuus saattaa jäädä kuitenkin viitealueelle, eikä se ole spesifi tietylle neurodegeneratiiviselle sairaudelle (6,7).
Uusimpia tulokkaita diagnostiikkaan ovat verestä mitattavat Alzheimerin taudille spesifit taun isoformit. Erityisesti pTau217-määritykset ovat vaikuttaneet olevan erittäin luotettavasti yhteydessä taudin patologiaan. Tarkkuuden on osoitettu olevan samaa luokkaa hintavan amyloidi-PET-tutkimuksen kanssa, ja se on jopa tarkempi kuin perinteiset aivoselkäydinnesteen markkerit (8).
Uusien testien tarkkuudesta huolimatta ne eivät näytä käyttökelpoisilta kognitiivisesti terveen henkilön testaamiseen, sillä positiivisen tuloksen aiheuttamaa riskin kasvua ei tunneta tarkasti. Erityisesti ikääntyvillä mittaustuloksen kanssa korreloivia Alzheimer-muutoksia voidaan tavata myös ilman kehittyvää kliinistä dementiaa.
Uusien lääkkeiden tullessa saataville kysyntä muistidiagnostiikkaan kasvanee ja uusille kustannustehokkaille sekä helposti saataville diagnostisille testeille on erityinen tarve.
Lievästä kognitiivisesta häiriöstä kärsivien tai lievää Alzheimerin tautia sairastavien seulonta arvioitaessa soveltuvuutta lääkehoitoihin tulee helpottumaan, mikäli verimarkkerien käytännön hyöty voidaan osoittaa myös kliinisessä työssä ja tieteelliset löydökset saadaan ripeästi siirrettyä kliiniseen käytäntöön.
Tähän prosessiin myös Suomi osallistuu osana laajaa EU-rahoitettua AD-Riddle -hanketta (ad-riddle.org/), joka tuo yhteen tutkijat, terveydenhuollon toimijat, yritykset ja järjestöt.
Eino Solje: Konsultointi (Novartis, Roche, Eisai), apurahat (Jane ja Aatos Erkon säätiö, Sigrid Juséliuksen säätiö, Orion, EU-JPND, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, EU-Horisontti ja EU-IHI), luentopalkkiot (Lundbeck, Roche, Muistiliitto, HY+, Kouvolan kaupunki, Pfizer, Pirkanmaan hyvinvointialue, Novartis, Farmasian oppimiskeskus, Professio, LabQuality, Suomen geriatrit, Suomen lääketieteellisen genetiikan yhdistys), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Duodecim), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Merck, Orion, Abbvie, Lundbeck, GSK, Verge, Novo Nordisk).
- 1
- van Dyck C, Swanson C, Aisen P ym. Lecanemab in early Alzheimer’s disease. N Engl J Med 2023;388:142–3. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36449413/
- 2
- Taylor CA, Bouldin ED, McGuire LC. Subjective cognitive decline among adults aged ≥45 years – United States, 2015–2016. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2018;67:753–7. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30001562/
- 3
- Mitchell AJ, Shiri-Feshki M. Rate of progression of mild cognitive impairment to dementia – meta-analysis of 41 robust inception cohort studies. Acta Psychiatr Scand 2009;119:252–65. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19236314/
- 4
- Brookmeyer R, Abdalla N. Estimation of lifetime risks of Alzheimer’s disease dementia using biomarkers for preclinical disease. Alzheimers Dement 2018;14:981–8. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29802030/
- 5
- Dubois B, Villain N, Frisoni GB ym. Clinical diagnosis of Alzheimer’s disease: recommendations of the International Working Group. Lancet Neurol 2021;20:484–96. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33933186/
- 6
- Wang SY, Chen W, Xu W ym. Neurofilament light chain in cerebrospinal fluid and blood as a biomarker for neurodegenerative diseases: a systematic review and meta-analysis. J Alzheimers Dis 2019;72:1353–61. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31744001/
- 7
- Li J, Yang M, Wei R, Cao Y, Fan X, Zhang S. The predictive ability of blood neurofilament light chain in predicting cognitive decline in the alzheimer’s disease continuum: a systematic review and meta-analysis. J Alzheimers Dis 2024;97:1589–620. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38306045/
- 8
- Barthélemy NR, Salvadó G, Schindler S ym. Highly accurate blood test for Alzheimer’s disease is similar or superior to clinical cerebrospinal fluid tests. Nat Med 2024;30:1085–95. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38382645/
