Lääketiede tarvitsee humanismia ja taiteita

Pertti Saloheimo

”Taide on luovan mielikuvituksen ehtymätön lähde. Yksi syvähenkinen elämys taiteen – musiikin, kuvaamataiteen tai kirjallisuuden – parissa tuottaa parhaimmillaan puhdistumisen kokemuksen ja herättää kaipuun tavoitella ihmisyyden korkeinta tasoa”, kirjoitti arkkiatri Risto Pelkonen vuoden 2024 ensimmäisessä Lääkärilehden numerossa (1).

Helena Liira

Medical humanities -lähestymistavan voisi suomentaa ”humanismiksi lääketieteessä”. Se yhdistää lääketiedettä ja humanistisia tieteitä, kuten filosofiaa, historiaa ja yhteiskuntatieteitä sekä kirjallisuutta ja muita taiteita.

Tavoitteena on syventää terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden ymmärrystä terveydestä, sairaudesta ja ihmisestä kokonaisvaltaisena olentona (2). Taiteet ja humanistiset tieteet tarjoavat välineitä eettisten kysymysten käsittelyyn, kuten elämään ja kuolemaan, lääketieteen mahdollisuuksiin ja potilaan autonomiaan liittyviin pohdintoihin.

Tämän teemanumeron (47–48/2024) katsauksissa käsitellään eri taiteenaloja ja niiden yhtymäkohtia lääketieteeseen tai terveyteen. Taide- ja kulttuuritoiminnalla voidaan edistää monen ikäisten ja eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia (3)

Kuvataiteen katsominen ja kuvien tekeminen avaavat väyliä tunteisiin ja ruumiilliseen tietoon, jotka eivät aina ole sanojen tavoitettavissa. Kuvat voivat rauhoittaa, lohduttaa ja suunnata huomiota kivun ja kärsimyksen ulkopuolelle. Lisäksi kuvantulkintataitojen on havaittu parantavan lääkärien ja hoitohenkilöstön kommunikaatio- ja empatiataitoja (4).

Monissa lääketieteellisissä tiedekunnissa on otettu käyttöön ohjatut kierrokset taidemuseoissa, ja näiden on osoitettu parantavan opiskelijoiden havainnointikykyä (5).

Kyky ymmärtää musiikkia on säilynyt evoluutiossa puhekyvyn ohella ihmisen keskeisenä kommunikaatiokeinona. Henkilökohtaisia muistoja herättämällä musiikki tarjoaa ikkunan ihmisen omaan elämänhistoriaan sekä vahvistaa vuorovaikutusta ja siteitä yhteisöön. Musiikki lisää terveyttä ja hyvinvointia ihmisen koko elinkaaren aikana, ja sitä voi käyttää tehostamaan monien sairauksien hoitoa ja kuntoutusta (6).

Samoin tanssia voidaan soveltaa ennaltaehkäisevänä ja kuntouttavana toimintana sekä mielen- että aivoterveyteen. Siinä yhdistyvät luonnollisella tavalla liikunta, luova itseilmaisu ja sosiaalinen vuorovaikutus (7).

Kaunokirjallisuuden lukemisen on todettu lisäävän lääkärin empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja. Näiden on todettu parantavan potilaiden hoitotuloksia (8). 

Teeman viimeinen katsaus osoittaa, että myös tavallisiin tauteihin ja lääkärin arkiseen työhön liittyy arvovalintoja. Lääketiede on täynnä kysymyksiä, joita voi luonnehtia filosofisiksi: sellaisiksi, jotka eivät ratkea empiirisen lääketieteen sisällä (9).

Lääketiede on kaikkina aikoina saanut vaikutteita ihmisten arvoista, uskomuksista ja kulttuurista (10). Siksi humanistisia opintoja ei saisi lääkärien peruskoulutuksessa jättää vain jo valmiiksi kiinnostuneiden vapaaehtoisuuden varaan (2).

Mutta vaikka taiteen tekemisellä tai siitä nauttimisella on edullisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, taidetta ei tule välineellistää terveyden edistäjäksi. Taide on tärkeää ja olennaista sinänsä.

Lue lisää: Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Lue lisää: Hoitavat kuvat – kuinka taide vaikuttaa hoivaympäristöissä

Lue lisää: Miksi musiikki on ihmiselle hyväksi?

Lue lisää: Miten tanssi vaikuttaa mieleen ja aivoihin?

Lue lisää: Kaunokirjallisuuden lukeminen vaikuttaa lääkäriin monin tavoin

Lue lisää: Välikorvatulehduksen filosofiaa