Tuberkuloosi oli vakava kansantauti 1970-luvulle asti. Sen torjumiseksi terveydenhuoltoon rakennettiin ketju väestövalistuksesta rokotuksiin, joukkopienoiskuvauksiin, parantolahoitoihin, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan.

Kokemusta käytettiin hyväksi, kun muut keuhkosairaudet valtasivat alaa. Hengitysterveyden asiantuntijajärjestö Filha (Finnish Lung Health Association, ent. Tuberkuloosin vastustamisyhdistys) on toteuttanut viittä kansanterveysohjelmaa 1990-luvulta alkaen. Uusi Tuberkuloosiohjelma (2020) täydentää kierroksen (1).

Kolmen vuosikymmenen ohjelmatyön aikana on tapahtunut vakuuttavia muutoksia parempaan.

Astmaohjelma (1994‒2004) painotti varhaista diagnostiikkaa ja tulehduksen hoidon ensisijaisuutta. Ohjelman aikana sairaalahoito puolittui, kuolleisuus väheni, sairauseläkkeet romahtivat ja kustannukset potilasta kohti vähenivät yli kolmanneksen (2). Ohjelmasta tuli malli, jota on seurattu monessa maassa.

Keuhkoahtaumaohjelman (1998‒2007) aikana sairauden esiintyvyyden kasvu pysähtyi ja sairaalahoidot vähenivät 40 % (3). Keuhkojen toimintakokeet saatiin osaksi perusterveydenhuollon arkipäivää, mikä paransi varhaista diagnostiikkaa. Kustannussäästöt olivat huomattavia. Nykyään noin 5 % väestöstä on oikeutettu lääkkeiden erityiskorvaukseen kroonisen astman tai vaikean keuhkoahtauman takia. Luku on edelleen hienoisessa nousussa (4).

Uniapneaan kiinnitettiin huomiota vasta 1990-luvulla. Uniapneaohjelma (2002‒2012) paransi niin terveydenhuollon kuin suuren yleisönkin tietoa sairaudesta. Käypä hoito -suositus muutti hoitokäytäntöjä (5). Vuosina 1996‒2018 avohoitokäyntien määrä lähes kuusinkertaistui ja kustannukset kolminkertaistuivat (4). Potilasmäärän kasvuun lienee vaikuttanut myös lihavuuden lisääntyminen (6).

Allergiaohjelma (2008‒2018) oli jatkoa astmaohjelmalle, mutta mukaan tulivat kaikki allergiset sairaudet (7). Välttäminen vaihtui immuunitoleranssin vahvistamiseksi ja allergiaterveyden tukemiseksi. Lasten allergiaruokavaliot ja työperäiset allergiat puolittuivat ja astman sairaalahoidon tarve väheni edelleen. Ohjelman aikana kertyi laskennallista säästöä 1,2 miljardia euroa pääasiassa astma- ja allergiapotilaiden työ- ja toimintakyvyn paranemisella (8).

Filha valmistelee uutena hankkeena Keuhkosyöpäohjelmaa, jonka tavoitteena on varhaisen epäilyn, diagnostiikan ja hoidon parantaminen. Keuhkosyöpä on Suomessa yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja ja potilaiden ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tupakaton ja savuton Suomi 2030 on myös tähtäimessä.

Avoimet ohjelmat ovat olleet koko väestöön kohdistuvia interventioita, ja myös muilla tekijöillä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Silti systemaattiset ohjelmat ovat olleet monella tavalla menestys.

Painopisteet, määrälliset tavoitteet, työkalut, seuranta ja toimeenpanon rakenne on sovittu yhdessä toimijoiden kanssa. Koulutus on toteutettu paikallisten osaajien ehdoilla ja potilaille, perheille ja väestölle on viestitty eri kanavien kautta. Potilasjärjestöt ovat olleet mukana. THL ja STM ovat tukeneet ja osin rahoittaneet ohjelmia. Lääketeollisuus on osallistunut koulutustilaisuuksiin, mutta ei itse ohjelmaan.

Keuhkosairauksien systemaattinen, koordinoitu ja pitkäjänteinen ohjelmatyö on kannattanut. Sen pohjana on ollut uusi tieto sairauksien syistä ja paremmasta hoidosta. Hengitystiesairaudet ovat yleisimpiä sairauksia, ja niiden ehkäisy korostuu jatkossa.