Elintapalääketiede on käypää hoitoa

Pekka Aroviita

Käypä hoito -suositukset käsittelevät laajasti terveellisten elintapojen merkitystä kroonisten sairauksien, kuten lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, hoidossa. 

Elintapalääketieteen näkökulmasta sairauksien juurisyihin vaikuttavat elintapamuutokset ovat useiden kroonisten sairauksien varsinaista hoitoa. Muulla lääketieteellisellä hoidolla hallitaan sairauden aiheuttamia riskejä ja vähennetään komplikaatioita – ja annetaan siten aikaa elintapahoidon parantavalle vaikutukselle (1).

Haitalliset elintavat aiheuttavat sairauksia useiden biologisten mekanismien välityksellä. Näistä matala-asteinen eli hiljainen tulehdus on tunnistettu keskeiseksi (2). Muita olennaisia selittäviä mekanismeja ovat solutason hapetusstressi, endoteelin toimintahäiriö sekä epigeneettiset muutokset.

Elintapalääketieteen kuusi osa-aluetta – kasvisperustainen ravitsemus, riittävä fyysinen aktiivisuus, palauttava uni, stressin käsittelytaidot, päihteiden välttäminen ja palkitsevat sosiaaliset suhteet (3) – vaikuttavat edellä mainittujen biologisten mekanismien kautta myönteisesti elimistön toimintaan.

Elintapahoidon toimivuus on osoitettu esimerkiksi esidiabeteksen, diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja Alzheimerin taudin hoidossa myös interventiotutkimuksissa (4,5,6). Yksi tärkeimmistä tekijöistä hoidon vaikuttavuudessa on vähärasvainen prosessoimaton kasvisruokavalio (whole food plant based diet, WFPBD, lisätietoja www.kokaru.fi) (3).

Keskeisin ero perinteiseen lääketieteelliseen ajatteluun on, että elintapalääketieteessä potilas on hoidon toteuttaja, ei vastaanottaja (1). Potilas toteuttaa hoitoa tekemällä päivittäisiin elintapoihinsa muutoksia, joilla on vaikutusta elimistön toimintaan.

Muutokset ovat alussa pieniä, mutta positiivinen muutos yhdessä elintavassa heijastuu nopeasti muihinkin elintapoihin. Muutosten ketjuttaminen johtaa ajan kuluessa elimistön toiminnan paranemiseen – muutosten ollessa riittävän merkittäviä jopa sairauksien paranemiseen.

Jotta elintapahoito tehoaisi, täytyy elintapojen muutosten toteutua. Muutosten vaikuttavuus saa todennäköisimmin riittävän painoarvon potilaan mielessä, kun elintapaohjaus on myös lääkärin työkalu.

Potilaat ovat useimmiten kiinnostuneita pohtimaan elintapa-asioitaan motivoivan haastattelun periaatteita noudattavassa keskustelussa. Kun yhteinen ymmärrys tarvittavista muutoksista on löytynyt, voidaan potilas ohjata eteenpäin saamaan tukea niihin. 

Kuinka voisimme tehostaa elintapamuutosten onnistumista elintapasairauksien lisääntyessä? Elintapalääketiede kehittyy maailmalla nopeasti, ja Suomeenkin perustettiin Suomen Elämäntapalääketieteen Yhdistys ry vuonna 2021 keventämään elintapasairauksien aiheuttamaa terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta sekä kehittämään koulutusta (falm.fi).

Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisen lisäksi tarvitaan myös muita ratkaisuja. Terveysvalmennuksen avulla on saatu positiivisia tuloksia muutosten tukemisessa elintapalääketieteen osa-alueilla (7).

Yksi ratkaisu olisi kouluttaa elintapalääketiedettä ja moderneja käyttäytymisen muutostekniikoita riittävälle määrälle terveysvalmentajia, joille potilaita voitaisiin ohjata terveydenhuollosta saamaan tukea elintapamuutoksiin. Tällaista valmennusta kehitetään ja tutkitaan tällä hetkellä myös Suomessa (8).